Hyvä vastaus! Kullan yksi hyvä puoli on, että jos löydät sen harkoksi tunnistamiskelvottoman keltaisen möhkäleen palon raunioista, saat siitä likipitäen saman hinnan kuin priimakuntoisesta harkosta.
6 tykkäystä
Tähän voin vastata vain Voiman puolesta. PricewaterhouseCooper (PwC) auditoi holvimme kolmen kuukauden välein ja ainakin PwC:n edustajan mukaan olemme maailman ainut yhtiö, joka on saanut “Big Four” tilintarkastusyhtiön laskemaan fyysisiä kultaharkkoja. PwC vahvistaa sen, että Voimalla on auditointihetkellä aina enemmän kultaa kuin mitä asiakassitoumukset vaativat ja sisäinen valvontamme seuraa asiakasvarojen tilannetta päivittäin. Toisin sanottuna, emme koskaan ylimyy holviamme ja luottamus on yksi firmamme pääperiaatteista.
Lisäksi asiakkaittemme kulta on 100% vakuutettu yhdysvaltalaisen Liberty Mutualin kautta eli mikäli kulta ryöstettäisiin, Liberty Mutual korvaa asiakkaille 100% tappioista. Voimalla on yksi Suomen turvallisimmista yksityisholveista, joka on rakennettu vastaamaan Saksan keskuspankin vaatimuksia ja tämä näkyy myös vakuutuskuluissamme positiivisessa mielessä 
3 tykkäystä
Hei,
Kuulisin asiantuntijalta mielelläni viittaukset / todisteet, missä tämä näyttö asiasta on. Käsittääkseni tämä ETF:ien pystyttäminen on säädeltyä touhua. Jos iShares, BlackRock, SPDR tms. lupaa pankissa olevan fyysistä, niin väitätkö että tässä valehdellaan? Tällöinhän käsissä on aivan valtava kusetus ja “kupla”. Sen vuoksi olisi tärkeää kuulla todisteet ennen kuin ETF:t “teilataan” sijoitusmuotona. Väite on varmasti hyvä edistämään kullan fyysistä myyntiä…
Edit: Otetaan vaikka esimerkkinä iShares Gold Trust fact sheet:
3 tykkäystä
Tässä pari artikkelia kulta ETF:ien vaaroista. Ovat vuodelta 2016, mutta uskoisin, että samat riskit ovat edelleen relevantteja.
Lyhyesti: riskit johtuvat kolmansista osapuolista.
2 tykkäystä
Tää on niin järkyttävän hauska ketju, että pakko puuttua: Kilo kultaa varmaan painaa kilon, mutta mitä yksi kilo maksaa tällä hetkellä? Jotain 30 donaa??? Jos setä alkaa fyysisiin kultahommiin, niin pitäis vähän tietää loppuuko ensin vanhan sedän taskut/kantovoimat vai rahat
Masse-setä, FA, kuinka kauan jaksaa kuskata 30kg kultataskuja marketin käytävillä?
2 tykkäystä
Noh, yksikään suurista ”kultataatuista” ETF:istä ei sano prospektauksessaan, että sijoittaja omistaa kultaa, vaan asia on ilmaistu vapaasti suomennettuna ”mahdollisuus osallistua kullan hinnan muutoksiin”.
Otetaan esimerkiksi tuo GLD, joka on maailman suurin kultataattu ETF. SPDR:n mukaan GLD:n kulta säilötään HSBC:n holvissa Lontoossa London Good Delivery harkoissa (noin 400oz / 12,4kg). Ongelman muodostaa pankkisektorin suhde kultamarkkinaan, joka on samanlainen kuin pankkisektorin suhde valuuttoihin - Fractional Reserve eli vähimmäisvarantojärjestelmä, jossa (karkeasti) pankilla on asiakassitoumuksia 100%, mutta pankilla on antaa asiakkaille vain 10% asiakkaitten pankissa säilömistä varoista.
HSBC on yksi kolmestatoista London Bullion Market Associationin (LBMA) bullionpankista, jotka tarjoavat holvisäilytystä suurille asiakkaille kuten SDPR:lle. Samalla nämä bullionpankit toimivat kullan johdannaismarkkinan takaajina. Takaamaan johdannaismarkkinaa, nämä 13 pankkia säilövät kultaa, jonka päälle rakennetaan johdannaisia. Kuten vähimmäisvarantojärjestelmissä yleensä, tämä johdannaismarkkina on moninkertainen suhteessa fyysiseen markkinaan. Jos kaikki HSBC:n futuurien, termiinien, swappien ja optioiden vastapuolet pyytäisivät fyysisen toimituksen kullalleen, HSBC ei tätä pystyisi toimittamaan.
Miten käy GLD:n omistajien? Riippuu SDPR:n ja HSBC:n väleistä ja siitä missä prioriteetissa SDPR on HSBC:n maksulistoilla suhteessa muihin, jotka haluavat fyysisen toimituksen. Lisäksi bullionpankit liisaavat fyysistä kultaa sitä tarvitseville, samaan tapaan kuin Suomen valtio liisaa omaa kultavarantoaan ja saa sille tuottoa.
Yksityishenkilön on liki mahdotonta saada GLD:n kautta fyysistä toimitusta kullalleen, koska GLD:n sääntöjen mukaan asiakkaan tulee olla ns. ”authorized participant” voidakseen saada kullalleen fyysisen toimituksen ja osakkeita yli kymmenen miljoonan dollarin edestä.
Eli sijoittaako GLD:n ostaja fyysiseen kultaan? Ei. Sijoittaja, joka ostaa GLD:n tai vastaavien ”kultataattujen” ETF:ien osakkeita, ostaa vain osakkeita, ei fyysistä kultaa. Lisäksi näissä ETF:issä on tuo edellä kuvattu tuolileikki meneillään, eli jos johdannaismarkkinan pelaajat alkavat kotiuttaa fyysistä kultaa suurissa määrin, fyysisen kullan likviditeetti kuivuu äkkiä.
BullionStar on kirjoittanut aiheesta yksityiskohtaisemmin: Gold ETF Mechanics - Gold University - BullionStar
Ymmärrän kyllä esittämäsi intressiristiriidan, mutta olen tutkinut kultamarkkinaa monta vuotta ennen Voimalle siirtymistä. Kirjoitin kullasta 199 sivuisen tutkimuksen, samalla kun olin töissä johdannaisvälittäjänä 
17 tykkäystä
Kiitos kattavasta ja asiantuntevasta vastauksestasi. 
3 tykkäystä
Kilo kultaa maksaa tällä hetkellä reilut 41 000 EUR ja isoille summille on helppo saada arvokuljetuksia, holvista kotiin ja toisin päin.
Melko positiivisia ongelmia, jos rahaa on paljon. Kelpaisi nimittäin itsellekin tuollaiset ongelmat! 
Enpä tiiä. 30kg kultaharkkoja joka päivä Prisman käytävillä mukana (kotiin ei uskaltaisi jättää) ei tunnut kivalta. Eli ongelma olisi sedälle ihan todellinen!
Niinpä: kultaharkot ei jatkoon, valitettavasti. Tuottamaton peruspääoma on parempi pitää hajautettuna. Jenkkidollari on kova sana: jos se lähtee alta ja Mr. superinflaatio syö kaiken, niin se on muailmanloppu ja saa lähteä setäkin. Piste.
Masse-setä, FA, kantovoimat jo ehtoopuolella
4 tykkäystä
Keskuspankit haalivat suunnilleen 10% fyysisestä kullasta vuosittain, noin 50% menee koruteollisuuteen, 30% menee suoraan sijoittajille eri muodoissa ja loput 10% suurimmaksi osaksi teknologiateollisuuteen.
Keskuspankit ovat edelleen maailman suurimpia yksittäisiä kullan omistajia, säilöen vajaat 20% maailman kaikesta fyysisestä kullasta.
Nostaisin tuosta koruteollisuudesta sen puolen, että Kiina ja Intia kuluttavat yli 50% tuosta korukullan kysynnästä ja näissä maissa suurin osa korukullasta myydään, joko 22k (91,7%) tai 24k (99,9%) puhtaudessa. Osin kulttuurieroista johtuen suurin osa Intian ja Kiinan korukullasta on oikeasti sijoituskultaa. Näissä maissa uskotaan, että 5000 vuotta vanhat lainalaisuudet pitävät paikkansa eli heidän mielestä kulta on rahaa.
Täten karkeasti noin 70% fyysisestä kullasta menee sekä valtioiden että yksityissijoittajien portfolioihin ja fyysisen kullan kysyntä on ollut kasvussa ainakin 2003 vuodesta (luotettavaa dataa kymmenien vuosien takaa on valitettavasti todella vaikeaa löytää).
Mitä tulee kullan tarjontaan: On syytä olettaa, että fyysisen kullan tarjonta tulee supistumaan merkittävästi (useita kymmeniä prosentteja) seuraavan 10-20 vuoden aikana, mutta se on oma keskustelunaiheensa, jota olen avannut lopputyöni kappaleessa 3.3.3
2 tykkäystä
Hei Sam,
kysytään nyt kun on kerta kullastakin asiantuntemusta foorumilla. Pahoittelut jos näitä on jo käsitelty, en nopealla vilkaisulla huomannut.
-
Olisiko sinulla tuoretta tilastoa siitä, miten kultaomistukset jakautuvat nykyään? Tarkoitan siis eri maiden keskuspankkeja / valtioita, sijoitusrahastoja, yksityisiä sijoituksia, “käyttöomaisuutta” ja niin edelleen.
-
Mitkä trendit ovat omistuksessa, ketkä ostavat ja ketkä myyvät (viitaten edelliseen)? Kuka ajaa hintaa ja minkälaisilla volyymeilla kullalla käydään kauppaa suhteessa kokonaismäärään?
-
Miten kullan tuotanto on kehittynyt, eli paljonko kokonaismäärä kasvaa vuosittain? Onko kullalla arviosi mukaan jotain tiettyjä hintatasoja, joilla tarjonta kasvaisi oleellisesti? Esimerkiksi joidenkin suurien esiintymien hyödyntäminen tulisi kannattavaksi tai yleisesti aktiviteetti kasvaisi merkittävästi.
-
Tiivistetyt perustelut kullan bull-casellesi seuraavalle 3-5 vuodelle?
Jos vielä haluat spekuloida keskuspankkien roolista kultamarkkinoilla, niin kuulen mielelläni. Kultamarkkinan “manipulaatiosta” on ollut paljon tarinaa tasaisin väliajoin.
Kiitokset vastauksista jo etukäteen!
17 tykkäystä
Niinhän se yleensä.
Kyllä sitä kultaa nyt kehutaan, mutta entäpä jos kulta pettää?
1 tykkäys
Kiitos vastauksista!
Lisäksi vielä, mikä on sinun ja/tai Voiman näkemys tämänhetkisessä markkinassa, paljonko kokonaisportfoliosta voisi karkeasti olla järkevää olla kullassa? Kannattaako jalometalleihin hajauttaa ja jos niin mihin jalometalleihin?
1 tykkäys
Olen nyt lukenut Samin lopputyötä ja loistavaa duunia sen osalta (Vastaa hyvin myös osaan tämän ketjun kysymyksistä)
Oma kiinnostukseni nousi kultaan Peter Schiffin kärkkään kommentoinnin ja rehvakkaan ulosannin takia. Tästä nousi intressi sijoittaa kultaan, mutta miten? Vaihtoehdot ovat jo esillä( paitsi royalty sector) ja vaihtoehdoista kutkuttava olisi Voima Goldin tarjoama malli.
Lähinnä hinnoittelu on se mikä mietityttää tämän yrityksen ja ETF valinnan välillä.
Kiinnostava video niille joilla on huono keskittymiskyky liittyen kultaan jne
5 tykkäystä
Moi Juha!
Tässä päällimmäiset mietteet:
- Maailman suurin yksittäinen kullan omistaja on virallisten lukujen mukaan Yhdysvaltojen valtio, jolla on reilut 8133 tonnia kultaa. Seuraavaksi tulevat Saksa 3369 tonnia, Italia 2451, Ranska 2436, Venäjä 2113 ja Kiina 1852. Paino sanalla virallinen, koska siitäkin on paljon näyttöä, että Kiinalla on todennäköisesti lähemmäs 4000 tonnia kultaa varannoissaan, ja kuten muidenkin talouden lukujen kanssa, Kiinaan voi luottaa vaihtelevasti. World Gold Councilin arvion mukaan kaikesta maailman kaivetusta kullasta kultakoruissa on noin 47%, yksityissijoittajilla noin 21%, keskuspankeilla jne. 17% ja muut (teollisuus jne.) 14%.
2A. Kaikki segmentit (sijoittajat, keskuspankit, teollisuus, korut) ovat tällä hetkellä nettopositiivisia kullan kuluttajia (kaivostuotanto vastaa noin 80% kullan vuosikysynnästä, muu osa tulee kierrätyksestä), mutta etenkin idän keskuspankit ml. Kiina, Venäjä, Iran, Intia, Kazakstan, Uzbekistan jne. ovat aktivoituneet kullan ostamiseen. Lisäksi yksityissijoittajien kysyntä kullalle on kasvanut yli 5x siitä mitä se oli 20 vuotta sitten.
2B. Arviolta koko kultamarkkinan markkina-arvo on noin 7,8 biljoonaa euroa (7 800 000 000 000 EUR) ja fyysisen kullan sekä siihen sidottujen suorien johdannaisten vuosivolyymi on kultamarkkinoilta saatavan (epätäydellisen) datan mukaan noin 112 miljardia dollaria päivässä, joka on vain ~12 miljardia dollaria vähemmän kuin kaikkien S&P500 listan osakkeiden yhteenlaskettu päivävaihto. Ostajia ovat isossa kuvassa keskuspankit idässä sekä sijoittajat ympäri maailman ja myyjiä kaivokset sekä satunnaiset keskuspankit lännessä. Kullan hinta on selvästi manipuloitu ja tämä ohjaa kullan hintaa lyhyellä aikavälillä. Selitän tämän yksityiskohtaisesti lopputyöni kappaleessa 3.5. Pitkällä aikavälillä valuuttamarkkinoiden rakenteelliset muutokset ajavat kullan hintaa (4 kysymys).
3A. Kullan tarjonta on kasvanut noin 1% vuodessa viimeiset 20 vuotta. Tällä hetkellä kaivostuotannon ongelmana on kuitenkin kullan löytäminen ja kaivostoiminnan kasvavat kulut. Vielä 20 vuotta sitten keskimääräinen kultakaivos tuotti noin 5 grammaa kultaa per maatonni, siinä missä tällä hetkellä iso osa kaivoksista toimii 1g per tonni tasolla, joka oli ennen auttamattoman kannattamatonta. Maailman kaivettavissa olevat kultavarannot ovat Yhdysvaltojen geologiantutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 50 000 tonnia. Kun huomioidaan, että kultaa kaivetaan tällä hetkellä noin 3300 tonnia vuodessa, riittävät nuo varannot noin 15 vuodeksi. Huom Huom! Kaikkea kaivettavissa olevaa kultaa ei olla vielä löydetty ja kartoitettu ja kultakaivoksen perustamisessa kestää yleensä noin 10-20 vuotta. Lisäksi vaikka maassa olisi kultaa 50 000 tonnia kaivettavissa, ei se tarkoita että sitä olisi taloudellisesti kannattavaa kaivaa. Ts. Kullan kaivostuotanto supistuu seuraavan 20 vuoden aikana huomattavasti ilman merkittävää teknologista läpimurtoa, joka ei ole mahdoton, mutta haastateltuani alan ammattilaisia, he eivät tällä hetkellä näe sellaista läpimurtoa, jolla kullan vuosituotanto ainakaan kasvaisi seuraavan 10 vuoden aikana. Ps. Tällä hetkellä ihmisen syvyyskaivuuennätys taitaa olla vuodelta 1970 eli siitä mielikuvaa kaivostoiminnan kehityksestä. Toki esim. robotiikka tuo omia etujaan kaivoskustannusten suhteen, mutta selitän lopputyössäni robotiikan muista ongelmista kultakaivostuotannon suhteen.
3B. Kullan tarjonta on varsin epäelastinen eli tarjonta ei kasva merkittävästi vaikka kullan hinta moninkertaistuisi. Kaivosten perustaminen on auttamattoman hidasta ja kun otetaan huomioon kullan tendenssi nousta nopeissa (3-10) vuoden piikeissä, tarjonta ei millään ehdi vastaamaan hinnan nopeaan nousuun. Lisäksi kun kullan hinta nousee, sillä on nykyisin suora korrelaatio sekä sijoitus että korukullan kysyntään (kertoo jälleen siitä että suurimmat korukullan kuluttajat - Intia ja Kiina - ostavat korukultaa sijoitustarkoituksiin) eli kullan hinnan noustessa kysyntä kasvaa eikä tarjonnalla ole mahdollisuutta vastata nopeasti nousevaan kysyntään.
Tiivistän: Kullan tarjonta tulee laskemaan seuraavan 10-20 vuoden aikana merkittävästi.
- →
Seuraavalle 5-10 vuodelle: Kullan tarjonta on supistumassa samalla kun kysyntä kasvaa. Keskuspankit idässä ostavat kymmenillä miljardeilla kultaa joka kvartaali ja ovat tehneet tätä jo 10 vuotta. Tämä viittaa siihen, että nämä maat valmistautuvat johonkin (tuskin kaikki idän keskuspankkiirit vain sattuvat tykkäämään keltaisesta. Kullan ostoille on varmasti hyvä syy). Itse uskon että kvantitatiivinen elvytys yhdistettynä negatiivisiin korkoihin on laukaisemassa kansainvälistä valuuttakriisiä, johon nämä maat varautuvat ja ostavat siksi suojaa inflaatiolta → fyysistä kultaa.
Keskuspankkien asema on kultamarkkinan suhteen ratkaiseva. Kiina on kasvattanut kansallisia kultavarantojaan jo 20 vuotta. Venäjä on kasvattanut omia varantojaan 2007 vuodesta. Nyt viimeisen 10 vuoden aikana mukaan on tullut Iran, Turkki, Malesia, Intia, Kazakstan ja monta muuta maata idästä. Viime vuonna myös Puola ja Unkari aloittivat kultaostot. Saksa, Itävalta, Alankomaat ja monta muuta maata Euroopassa on tuonut kultavarantojaan Yhdysvalloista sekä Britanniasta omalle maalleen.
Toukokuussa Venäjän keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina kertoi, että Venäjän keskuspankki harkitsee kultataatun digitaalisen valuutan liikkeelle laskemista. Kesäkuussa Malesian pääministeri sanoi haluavansa kultataatun valuutan Aasiaan ja viime viikolla Iran ilmoitti konkreettisesti luovansa uuden kultataatun digitaalivaluutan, jotta Iran pyrkii kiertämään paremmin Yhdysvaltojen pakotteita.
Itselleni jo pelkät keskuspankkien kultaostot riittävät perusteluksi sijoittaa fyysiseen kultaan, koska minua fiksummat ihmiset ovat asiaa varmasti Venäjän ja Kiinan johdossa miettineet. Uskon vahvasti että Aasiassa ollaan palaamassa jonkinnäköiseen kultakantaratkaisuun (oli se sitten pelkästään valtioiden tasolla tai jokaiselle kaduntallaajalle) ja että tällä tulee olemaan merkittäviä inflatorisia seurauksia niissä maissa, jotka jäävät tämän järjestelmän ulkopuolelle.
Olen sanonut Arvopaperin haastattelussa, että uskon kullan hinnan nousevan 5000 dollariin 5-10 vuoden sisällä ja tämä pitää edelleen kutinsa. Lopputyöni kappaleessa 4.3 käyn läpi skenaarioita, joissa kullan hinta voi nousta jopa 10 000 dollariin ja yli.
Jos tuo lopputyö kiinnostaa, mutta vaikuttaa liian pitkältä niin lukemalla kappaleet 4.3 sekä 4.4 pääsee muutamalla kymmenellä sivulla bändille kultamarkkinan suuremmasta kuvasta.
Pahoittelut jokseenkin pitkästä vastauksesta
32 tykkäystä
Suuret kiitokset. Tämä oli oikein mielenkiintoinen luettava. Pitää tutustua tuohon lopputyöhön paremmalla ajalla.
Perusluonteeni pakottaa vielä kysymään: mitkä ovat ne tekijät, joiden muutokset voisivat kääntää näkemyksesi kullan tulevasta arvonkehityksestä? Eli käytännössä merkittävimmät riskit?
5 tykkäystä
Riski sekin. Tosin, kullalla on takanaan 5000 vuoden historia, mutta voihan se pettää juurin meidän eliniän aikana.
Dirty Harryä siteeraten “Do you feel lucky?”
1 tykkäys
Voiman puolesta voin vain sanoa, että yhtiömme mielestä kulta on paras raha mitä maa päällään kantaa.
Omalta osaltani (edustaen vain omaa mielipidettäni eikä tätä tule tulkita sijoitusneuvontana) uskon, että kullan hinta tulee nousemaan euroissa mitattuna vuoden loppua kohden, kun euroalueen talouskasvu hidastuu entisestään ja EKP alkaa jälleen printtaamaan rahaa ja ehkä jopa laskee ohjauskorkoaan. Analyysini perusteella, 5-10 vuoden sisällä kullan hinta tulee moninkertaistumaan. Oman portfolioni allokaatio on varsin aggressiivinen. Suuntaa antavasti: 30% fyysisessä kullassa, 30% Voiman osakkeissa, 30% fyysisessä hopeassa ja loput 10% spekulatiivisessa treidaussalkussa, joka keskittyy jalometalleihin.
Tykkään Jim Rogersin tyylistä. Hän on sanonut, että jos haluat rikastua, älä hajauta. “You should put all your eggs into one basket, but you better make sure it’s the right basket”. Tämä kuvaa melko hyvin omaa suhtautumistani jalometallimarkkinaan. Olen tutkinut aihetta nyt reilut kolme vuotta intensiivisesti ja tullut siihen lopputulokseen, että tämä on mielestäni se oikea kori, jossa olla. Jos ei halua mennä ihan all in, niin 10-25% riittää vallan mainiosti. Kulta on ainoa omaisuusluokka, joka toimii myös ns. tail risk hedgenä eli jos osakesalkkusi arvo tippuu 80%, asuntojen arvosta sulaa puolet ja halla vie viljasadon samana vuonna, niin erittäin suurella todennäköisyydellä 10% kulta-allokaation arvo nousee niin paljon, että jäät koettelemuksesta omillesi, tai jopa plussalle. Huom huom! En usko äsken kuvaamaani deflatoriseen romahdukseen vaan uskon, että seuraavassa taloustaantumassa valuutat ovat keskiössä, kun keskuspankeilta loppuu järkevät keinot stimuloida taloutta ja rahaa painetaan enemmän kuin koskaan. Tästä seuraa stagflaatiota kun talous ei kasva, mutta inflaatio nostaa omaisuusluokkien arvoa. Voi olla että tuo stagflaatio lähtee käsistä, jolloin keskuspankit eivät voi tehdä mitään, euroalueelle ja muualle maailmaan tulee kaksinumeroiset inflaatioluvut jolta ihmiset haluavat suojautua, jolloin he ostavat paljon kultaa.
Kulta tuo sijoittajalle suojaa, kun markkinoilla on vakavaa epävarmuutta - jota tällä hetkellä piisaa. Hopea on riskimpi veto kuin kulta, mutta riskin kautta tulee myös tuottopotentiaali.
6 tykkäystä
Jos Kiina tai Venäjä ilmoittaisi lopettavansa kullan osto-ohjelmansa, niin tällä olisi suuri negatiivinen vaikutus kultamarkkinan tulevaisuuteen. Yleisesti jos keskuspankit ympäri maailman kääntyisivät myymään kultaa, olisi syytä tarkastella analyysiäni syvällisemmin uudelleen.
Toistaiseksi keskuspankit idässä ostavat jatkuvasti lisää kultaa ja globaalisti keskuspankit kääntyivät kullan nettomyyjistä netto-ostajiksi vuoden 2009 ensimmäisellä kvartaalilla (jännästi juuri finanssikriisin jälkeen). Viime vuonna keskuspankit ostivat eniten kultaa sitten 1970 luvun alun.
Toinen merkittävä riski, olisi merkittävä läpimurto kullantuotannossa. Yksi tällainen läpimurto voisi olla kullan suodattaminen merivedestä, josta muutama miljardisosa on kultaa. Toistaiseksi vastaavaa läpimurtoa ei ole nähtävissä ja läpimurron olisi pakko tapahtua aivan lähivuosina, jotta muuttaisin näkemystäni kullan tulevaisuudesta seuraavalle 20 vuodelle.
Tarkastelen merkittävimpiä riskejä tarkemmin lopputyössäni, jokaisen skenaarion kohdalla erikseen.
3 tykkäystä
Raha kyllä, mutta entäs assetti? Olen samaa mieltä analyysisi kanssa, mutta tämä on puhtaasti spekulatiivista. Todennäköisyydestä en osaa sanoa, talous on niin vaikea ennustettava. Mutta olen samaa mieltä, että hedgenä kulta-positiota kannattaa olla ja näin minulla onkin.
Mutta suuremmassa kuvassa, kulta ei tuota mitään, se on raaka-aine. Mitä tulee talouden muutoksiin, eikö tuottavuudella ja käyttöarvolla ole merkitystä? Jos uskoo siihen että pidemmällä aikavälillä taloutemme tulee kasvamaan, niin osakkeet ovat relevantteja. Yhtiöt tuottavat lisäarvoa ja omistamalla yrityksiä saa osansa kasvusta ja voitoista.
Mutta joo, jos näkemys on pessimistempi, kuten sinulla on länsimaisten talouksien osalta, niin kulta voi olla hyvä “shortti”…
3 tykkäystä