Olisiko mieltä hankkia kulta-exposurea Barrick Goldin kautta, kuten Buffett teki?
Mitä olet mieltä olet @SamLaakso jos keskuspankit ostavat kultaa kovalla tahdilla, millä todennäköisyydellä valtio voisi takavarikoida suomalaisten kullat. Esim. 5.4.1933 Franklin D. Roosevelt Executive Order 6102
ja jos tuo tapahtuisi, niin ostaisiko valtio kullan Suomalaisilta pois?
Miten Voima Gold on varautunut tähän riskiin?
Tiedän että et voi puhua valtion puolesta, mutta näkemyksesi kiinnostaisi. 
1 tykkäys
Moi @TurvaMarkka!
Suomessa ja länsimaissa yleisesti pidän takavarikoinnin riskiä matalana. Riski ei ole nolla, mutta todella matala. Euroalueen jäsenyys osaltaan nostaa takavarikoinnin riskiä Suomessa, koska osa päätöksistä tulee Brysselistä.
Voimalla on sisäisessä riskienhallintaohjeessa toimintaohjeet vastaavien tilanteiden varalle. Toki, jos Puolustusvoimat tulee yllättäen aseet kädessä ovelle, tilanne on lievästi sanottuna hankala. Tämän vuoksi varasuunnitelmat pyritään käynnistämään ajoissa, mikäli riski kasvaa selvästi. Tällä hetkellä takavarikoinnin riski on matala. Tätä riskiä voidaan myös ennaltaehkäistä pitämällä hyvät yhteydet päättäjiin.
Mitä tulee tuohon Ex. Order 6102 niin sehän ei varsinainen takavarikointi ollut, koska Yhdysvaltojen valtio kuitenkin maksoi tuosta kullasta “käyvän hinnan”. Varsinaisessa takavarikoinnissa ei maksettaisi mitään, joka olisi aika karua varsinkin nykypäivän länsimaissa.
All in all, gold bug maailmassa pelätään konfiskointeja ja takavarikointeja, mutta todellisuudessa riski on länsimaissa matala. Voisin kuvitella, että jossain hyperinflaation alaskenaariossa takavarikointi voi tapahtua, mutta maailma on tuolloin täysin erinäköinen. Todennäköisesti euroalue olisi hajoamassa ja yleisesti sääntöjäkään ei välttämättä noudatettaisi. Suomessa etenkin riski on mielestäni todella matala.
4 tykkäystä
Tätä ketjua voisi nostaa taas vaihteeksi ylös. Kulta ja kultakaivos yhtiöt olleet laskutrendissä liki kaksi kuukautta. Itse vaikea kuvitella että lasku tästä vielä jatkuisi. Mitä mieltä asiantuntijat?
1 tykkäys
Dollarin vahvistuminen on kaiketi yksi osa tekijä taustalla. Ehkä kullan hinta nousi liian nopeasti kun se puhkaisi yli 2000 $ muistaakseni elokuun alkupuolella. Pieni ”pull back” mutta pitkän aika väli skenaariossa ollaan härkä markkinasta ainakin mr. Rick Rulen mielestä. Itse olen kulta uskovainen…
2 tykkäystä
Nyt, kun pörssin suunta tuntuu ainakin lyhyessä juoksussa olevan melko pitkälti kiinni keskuspankkipolitiikasta, niin oletteko miettineet, miten tämä vaikuttaa muiden omaisuusluokkien korrelaatioihin? Yleisestihän esim. kulta on ollut melko hyvä hedge tasapainottamaan osakesalkkua. Mutta nykytilanteessa kullan hinta elää luonnollisesti aika paljon keskuspankin elvytyksen mukana, eli korreloi keskuspankkipolitiikan kanssa samalla tavoin kuin osakkeet. Vai näettekö asian eri tavalla?
Ts. onko kulta tässä markkinatilanteessa lähinnä betsi keskuspankkipolitiikan puolesta samalla tavoin kuin osakkeetkin? Millaisia eri skenaarioita näette sille, että
- Osakkeet nousee, mutta kulta ei?
- Kulta nousee, mutta osakkeet nousee?
- Molemmat nousee?
- Molemmat laskee?
1 tykkäys
Hyvä kysymys. Osakkeidenkin välillä on suuria eroja, kuten on myös valuuttojen välillä. Arvoyhtiöt ovat jenkeissä juuttuneet pohjamutiin, samalla kun teknologiayhtiöiden osakkeet takovat uusia huippuja. Saksan pörssi on samoissa hinnoissa kuin 2015.
Kulta mielletään yleisesti hyvänä suojana salkulle, yleisesti matalan korrelaation vuoksi, mutta on syytä muistaa, että tämä on totta pääasiassa pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä kultaa myydään, jos osakkeet laskevat, koska kulta vaihtuu muihin valuuttoihin muuta omaisuutta helpommin.
Jenkkien osakemarkkinalle valuu jatkossa myös likviditeettiä, kuten myös kultaan. Erona on, että kulta todennäköisesti nousee keskuspankkien rahapolitiikan myötä, mutta paikalliset osakemarkkinat kuten esimerkiksi HEX tuskin nauttivat samasta likviditeetistä, vaikka suomalaiset osakkeet voivatkin nousta muun maailman imussa. Kullalla ja osakkeilla on todellakin samoja ajureita tässä hetkessä, mutta kulta on astetta tai toistakin vähemmän spekulatiivinen omaisuusluokka verrattuna esim. Teslaan tai Appleen.
2 tykkäystä
Hei, Sam. Miten näet kullan arvonkehityksen loppuvuonna ja jatkossa? Olet tehnyt ihmeellisen paikkansa pitäviä arvioita tänä ja viime vuonna. Olet myös jakanut tietoa kullankin arvonkehityksen syklisyydestä -taisit heinäkuussa arvioida, että kun lähiviikkoina huippu saavutetaan, keskipitkä sykli vallitsee parisen kuukautta. Laskun jälkeen kulta onkin seilannut parin euron/ gramma väliä. Elokuun huipuista on kolmisen kuukautta ja USAn vaalit alkavat selvitä -ehkä lisäbudjettikin. Olisiko torstain kahden prossan nykäisy merkki nousutrendin jatkumisesta?
1 tykkäys
Moikka!
Kiitos tunnustuksesta. Uskoisin, että keskipitkän aikavälin pohja on todella lähellä. Viime viikolla näytti jo siltä, että pohja olisi tullut syyskuussa, mutta nyt käydään mahdollisesti vielä kerran alempana, jotta viimeisetkin longit saadaan tutisemaan. Kultamarkkinan sentiment on muuttunut melkoisesti loppukesästä. Mitä pitempi konsolidaatio sitä suurempi seuraava liike. Nyt ollaan konsolidoitu vanhan ATH:n tuntumassa yli 3kk. Käytännössä hintahan ei ole kovasti edes laskenut vaan mennyt sivuttain tuon ajan.
Maanantain raju lasku muutti lyhyen aikavälin näkemystä hieman, mutta pitkällä aikavälillä maanantailla ei ole väliä. Kun nousu jatkuu, vastaavia päiviä nähdään myös toiseen suuntaan, kuten keväällä oli. Nordnetin Traders house jaksosta mielipiteeni ei ole muuttunut mihinkään. Lasku on kestänyt ehkä kuukauden tai kaksi pitempään kuin uskoin, mutta toisaalta kesän nousu oli sen verran raju (ja siihen päälle vielä uudet kaikkien aikojen huiput). Olisihan se pitänyt tietää, että pitempään menee.
Jälkiviisaus sikseen. Historiallisesti alkuvuosi on ollut kullalle yleensä hyvää nousukautta ja uskon seuraavan isomman nousun tapahtuvat nykyhetken ja ensi kesän välillä. Itse pyrin nykyisin pitämään vain ison kuvan kirkkaana mielessä: keskuspankit painavat omia valuuttojaan ennätystahtia → valuutan hinta laskee, kullan hinta nousee. Jos jotain on isommassa kuvassa tapahtunut niin keskuspankit ovat entisestään lujittaneet kullan keissiä.
11 tykkäystä
Kiitos arviosta -oli hyvä saada vahvistusta omallekin linjalle. Nykyinen keskuspankkien linja ja raju elvytys laittaa talousteoriat ja omat kokemukset koetukselle. Tämä laskusuhdanne on minulle neljäs ja aiemmin on voinut olla varmempi, että osakesijoittajalle tulee hyviä ostomahdollisuuksia noin puolittuneiden arvojen kera. Nythän osakkeet laskivat alle 40%. Osakkeiden osalta olenkin ihmettelemässä mm. Oksaharjun tavoin, mutta olen kullan osalta ollut varmempi linjasta -jo talousteorioiden kannalta. Tosin saa nähdä, tuleeko käytännössä hyperinflaatio, stagflaation, stagnaatio vai deflaatio 
Kullan osalta on puhuttu ideaalisen position suuruudesta sijoitussalkusta -esim. 5%, 10% tai 25%. Minulle on jäänyt epäselväksi, puhutaanko silloin pelkästään finanssi-sijoituksista vai koko sijoitussalkusta, jossa on monella mukana mm. kiinteistöt ja sijoitusasunnot -niiden arvohan on mm. osakkeita paljon vakaanpia. Kulta hedgaa käytännössä useimmiten muita finanssi -sijoituksia. Olisiko sinulla myös karkeaa “ohjetta” kulta -sijoitusten järkevästä osuudesta sijoituksista eri olosuhteissa?
1 tykkäys
Instituutioiden kohdalla puhutaan usein FX allokaatiosta eli koska kulta on valuutta, kullan osuus lasketaan valuuttaporfolion osana. Ohjeistus vaihtelee melko paljon riippuen keneltä kysytään. Esimerkiksi osa investointipankeista suosittelee asiakkailleen kultaa osaksi koko portfoliota ja osa vain FX allokaatioon.
Yksityissijoittajien kohdalla mielestäni on paras puhua koko omaisuudesta. Jos kullan mieltää vakuutuksena kannattaa kysyä itseltään: haluanko vakuutuksen koko talolle vai vain olohuoneelle.
Varakkaiden sukujen klassinen omaisuusjaon sääntö on historiallisesti ollut 30/30/30 eli 30 % kiinteistöjä, 30 % taidetta ja 30 % kultaa. Tämä siis koko suvun omaisuudesta ja tällä kombolla uskoisin suvun ostovoiman säilyvän ja todennäköisesti myös kasvavan myös jatkossa. Tänäpäivänä kun osakkeet ovat olleet pitkään nosteessa niin harvalla on vastaavaa omaisuusluokkajakoa.
Itse noudatan Jim Rogersin ohjetta ja olen 100+ % kullassa, kun olen kyseisen omaisuusluokan melko tarkkaan tutkinut 
5 tykkäystä
Tuo instituutioiden käytäntö oli minulle uusi ja yllättävä. Itse en pidä kultaa ensisijaisesti valuuttana vaan yhdistelmänä sijoitusta (sekä tuotto -mielessä että hedgena), valuuttaa ja pahan päivän vakuutusta. Kuten tässäkin keskustelusarjassa on todettu, osakkeet ovat tuottaneet ainakin osingot huomioiden kultaa paremmin -niin satojen vuosien kuin vuoden 1971 jälkeisenä aikana. Ja kullan hinta voi juuttua paikalleen vuosiksi, kuten 2011-2018 -samalla kun mm. Nesteen arvo porskutti nousta ja jakoi nousevia osinkojakin. Mutta voi olla, että vakuutus- ja hedge -mielessä kultaa on hyvä olla ainakin jonkin verran jatkossa aina.
Tuo rikkaiden perinteinen jakomalli kuulostaa tosiaan “Menneeltä maailmalta” -ehkäpä ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa Downton Abbeyn jaarlin elämässä -silloin lukemattomien kalliiden taideteosten ihastelu toi ainakin henkistä arvonnousua ja kiinteistöt vielä tuottivat tarpeeksi kassavirtaa kartanon ja palvelusväen ylläpitoon. Metsän tuotto on paljon laskenut suhteessa muihin -itsekin muistan omakohtaisesti, kun vielä 80 -luvulla viiden hehtaarin päätehakkuun tuotolla osti vielä kivan yksiön Hesan kantakaupungista -nyt ei saisi puoltakaan 
Viittasit Jim Rogersiin -hän on tosi guru, mutta hän ei tässä haastattelussa pidä kultaa valuuttana -kun sillä ei voi ostaa hampparia kioskilta -häntä pitäisikin informoida erilaisista kullan digisointi -suunnitelmista, jolloin hampparin ostaminen kullalla käytännössä onnistuisi 
Olit aiemmin vahvasti mukana hopeassa -vieläkö olet mukana? Hopeasta on viime aikoina ollut paljon keskustelua. Hopean arvonmuodostus on tosiaan monessa suhteessa erilainen kuin kullan -sijoitushopea on pienehkö osuus koko varantoa.
2 tykkäystä
Hyvää pohdintaa. Rogers viittaukseni liittyi hänen kuuluisaan lausahdukseensa “You should put all your eggs in one basket but you better make sure that it’s the right basket”. Eli kaikki munat samaan koriin, jos tekee kotiläksynsä huolella - jonka väittäisin kullan kohdalla tehneeni. Hopeaa minulta myös löytyy, kuten myös muita kultaan liitännäisiä sijoituksia, mutta kaikki nojaavat kultaan. Jos kullan omistamiselta lähtee mielestäni pohja, koko salkku menee uusiksi.
Kulta tosiaan kuuluu instituutioilla FX puolelle. Myös Basel III määrittää kullan pankeilla FX puolelle ja muun muassa investointipankeissa jalometallien trade deskit sijaitsevat poikkeuksetta FX puolella eivätkä esim. raaka-ainepuolella. Lisäksi keskuspankit, jotka ovat maailman suurimpia kullan omistajia, laskevat kullan FX reserveihin.
Itse uskon, että reaaliomaisuus (pl. asunnot) nousevat arvossaan huomattavasti seuraavien vuosikymmenten aikana suhteessa osakkeisiin ja asuntoihin. Tämä ei tarkoita, etteikö myös osakkeiden ja asuntojen hinnat voisi nousta, mutta suhteessa reaaliomaisuuteen todennäköisesti nousevat ainakin vähemmän. pl. asunnot, koska kansainvälinen asuntokupla on aivan valtava, keskuspankkien löysän rahapolitiikan myötä. Korkeasti vivutetuille omaisuusluokille käy huonosti.
3 tykkäystä
Kaikki sijoitukset rahoiksi ja kultaan on oudolla tavalla houkuttelevaa!
@SamLaakso, heitäpä muutama idea. Olisiko tuollainen voltti kannattavaa esim. 1 - 5 v. tai 10 - 15 v. aikavälillä - ei siis sijoitusneuvontana kuten sääntönä on ;).
Koen, että on aika väsyttävää, oto ja vailla timanttisia taitoja tai aikaa seurata sijoitusuutisia ja maailman tapahtumia, etenkin nykyisessä jossitteluskenaarioiden maailmassa.
Olisi hurja mullistus isohkon prime-asiakkaan salkussa, mutta perisikö hukka ja karhu vai puskisiko härkälauma omistuksen uusiin sfääreihin. Hoidettavaa asuntovarallisuutta en halua lisätä, haluan vähentää vaivaa ja lisätä laatuaikaa.
Toki Samin lisäksi muutkin voivat mieluusti vastailla, jos intoa riittää ajatuksella leikkimiseen!
2 tykkäystä
Pitää muistaa kullan syklisyys, 5 v ajan kullan suhteen olen bullerona mutta 10v on liian pitkä aika ottaa näkemystä… Maailma muuttuu siinä aika jaksossa jo paljon…
3 tykkäystä
Minäkin olen hieman väsynyt seuraamaan tarkkaan markkinoiden kehitystä, kun se on niin harvinaisen epäselvä -ja mielipiteet ovat niin laidoilla. Kaipaisi jotain selkeyttä vanhaan malliin -karhumarkkina, kesto 1-2 vuotta, 2-4 osakkeiden kunnon ostomahdollisuutta, kun “omakin veri virtaa” -onneksi kaipa olen hajauttanut sen verran laajasti, ettei kuitenkaan tarvitse huolehtia eri skenaarioiden toteutuessa omasta toimeentulosta Ja minunkin suuntana on oman vaivan vähentäminen -vaikka sijoittaminen on aina ollut ja on rakas harrastus.
Asuntosijoittaminen ei tosiaan ole vaivattomin sijoitusmuoto -mutta, jos ei taas toistu 90 -luvun työttömyys ym., se tuonee aika vakaata kassavirtaa ainakin PK-seutu-Tampere-Turku akselilla -väki pakkautuu “liiaksikin” samoille seuduille -eikä isompaa kuplaa nykyoloissa näyttäisi olevan. Toisaalta muualla Suomea alkaa olla tosi haastavaa. Eiliseltä mielenkiintoista tietoa:
1 tykkäys
hyviä linkkejä, taas oppi uutta!
Kultanäkymiä alkavaan viikkoon. Investing.comin viikoittainen katsaus 15.Nov. 2020.
Taidetaan jäädä spottihinnassa sahaamaan, kunnes elvytyspaketiti elvyttää myös kullan hinnan.
Vielä tuohon kaipuusi kulta&käteinen -allokaatioon. Sam mainosti Jim Rogersin sanomista keskittyä allokoinnissa oikeaan sijoitusinstrumenttiin. Toisaalta vielä kuuluisampi on sanonta sijoitustoiminnan ainoasta ilmaisesta lounaasta -eli hajauttamisesta. Sam minusta omakohtaisesti kyllä noudattaa Rogersin mielipiteitä siinä, että elämässä pitää tehdä juuri sitä, mistä pitää, on kiinnostunut ja on sitä kautta siinä vahva
Yhden ym. sijoitusmuoto käyttö on tosi riskialtis, koska sen löytäminen ilman kristallipalloa on vaikeaa. Itse olen ollut aina lähinnä osakesijoittaja, jolla oli vielä kymmenisen vuotta sitten sijoitusomaisuus melkein kokonaan osakkeissa. Tämän jälkeen olen käytännön syistäkin monipuolistanut sitä ja nyt osakkeiden osuus “karhumarkkinasalkusta” on neljännes. Käteistä on kuitenkin odottamassa mahdollisuuksia lisätä osakepainoa. Minulle on käynyt Oksaharjun tavoin, että salkun kasvun mukaan on halunnut “turvata” tietty osuus, vaikka edelleen on innokas pyrkimys kasvattaa salkun kokoa. Kuten kaikki sijoitusmuodot, kultaan liittyy paljon varsinkin lyhyen ja keskipitkän riskiä. Ja myös käteinen voi olla tosi riskistä -mikä on eurojen arvo, jos eurojärjestelmä hajoaa vaikkapa Italian erotessa eikä ole enää keskuspankkia -pelkkää “paperia”? -tai jos dollarin asema ja arvo romahtavat vaikka uuden kv. rahoitusjärjestelmän korvaavana -tai tulee reipas inflaatio Ehkäpä kannattaa kuitenkin pitää monipuolista sijoitussalkkua vaikka fiksaamalla allokointia -jos ei ole vastustamatonta halua rikastua nopeasti
2 tykkäystä