Kysy kullasta, asiantuntija vastaa! #Kulta

Yleinen
21

Keskuspankit haalivat suunnilleen 10% fyysisestä kullasta vuosittain, noin 50% menee koruteollisuuteen, 30% menee suoraan sijoittajille eri muodoissa ja loput 10% suurimmaksi osaksi teknologiateollisuuteen.

Keskuspankit ovat edelleen maailman suurimpia yksittäisiä kullan omistajia, säilöen vajaat 20% maailman kaikesta fyysisestä kullasta.

Nostaisin tuosta koruteollisuudesta sen puolen, että Kiina ja Intia kuluttavat yli 50% tuosta korukullan kysynnästä ja näissä maissa suurin osa korukullasta myydään, joko 22k (91,7%) tai 24k (99,9%) puhtaudessa. Osin kulttuurieroista johtuen suurin osa Intian ja Kiinan korukullasta on oikeasti sijoituskultaa. Näissä maissa uskotaan, että 5000 vuotta vanhat lainalaisuudet pitävät paikkansa eli heidän mielestä kulta on rahaa.

Täten karkeasti noin 70% fyysisestä kullasta menee sekä valtioiden että yksityissijoittajien portfolioihin ja fyysisen kullan kysyntä on ollut kasvussa ainakin 2003 vuodesta (luotettavaa dataa kymmenien vuosien takaa on valitettavasti todella vaikeaa löytää).

Mitä tulee kullan tarjontaan: On syytä olettaa, että fyysisen kullan tarjonta tulee supistumaan merkittävästi (useita kymmeniä prosentteja) seuraavan 10-20 vuoden aikana, mutta se on oma keskustelunaiheensa, jota olen avannut lopputyöni kappaleessa 3.3.3 :slight_smile:

2 tykkäystä
22

Hei Sam,

kysytään nyt kun on kerta kullastakin asiantuntemusta foorumilla. Pahoittelut jos näitä on jo käsitelty, en nopealla vilkaisulla huomannut.

  1. Olisiko sinulla tuoretta tilastoa siitä, miten kultaomistukset jakautuvat nykyään? Tarkoitan siis eri maiden keskuspankkeja / valtioita, sijoitusrahastoja, yksityisiä sijoituksia, “käyttöomaisuutta” ja niin edelleen.

  2. Mitkä trendit ovat omistuksessa, ketkä ostavat ja ketkä myyvät (viitaten edelliseen)? Kuka ajaa hintaa ja minkälaisilla volyymeilla kullalla käydään kauppaa suhteessa kokonaismäärään?

  3. Miten kullan tuotanto on kehittynyt, eli paljonko kokonaismäärä kasvaa vuosittain? Onko kullalla arviosi mukaan jotain tiettyjä hintatasoja, joilla tarjonta kasvaisi oleellisesti? Esimerkiksi joidenkin suurien esiintymien hyödyntäminen tulisi kannattavaksi tai yleisesti aktiviteetti kasvaisi merkittävästi.

  4. Tiivistetyt perustelut kullan bull-casellesi seuraavalle 3-5 vuodelle?

Jos vielä haluat spekuloida keskuspankkien roolista kultamarkkinoilla, niin kuulen mielelläni. Kultamarkkinan “manipulaatiosta” on ollut paljon tarinaa tasaisin väliajoin.

Kiitokset vastauksista jo etukäteen!

17 tykkäystä
23

Niinhän se yleensä.

Kyllä sitä kultaa nyt kehutaan, mutta entäpä jos kulta pettää?

1 tykkäys
24

Kiitos vastauksista!

Lisäksi vielä, mikä on sinun ja/tai Voiman näkemys tämänhetkisessä markkinassa, paljonko kokonaisportfoliosta voisi karkeasti olla järkevää olla kullassa? Kannattaako jalometalleihin hajauttaa ja jos niin mihin jalometalleihin?

1 tykkäys
25

Olen nyt lukenut Samin lopputyötä ja loistavaa duunia sen osalta (Vastaa hyvin myös osaan tämän ketjun kysymyksistä)

Oma kiinnostukseni nousi kultaan Peter Schiffin kärkkään kommentoinnin ja rehvakkaan ulosannin takia. Tästä nousi intressi sijoittaa kultaan, mutta miten? Vaihtoehdot ovat jo esillä( paitsi royalty sector) ja vaihtoehdoista kutkuttava olisi Voima Goldin tarjoama malli.

Lähinnä hinnoittelu on se mikä mietityttää tämän yrityksen ja ETF valinnan välillä.

Kiinnostava video niille joilla on huono keskittymiskyky liittyen kultaan jne

5 tykkäystä
26

Moi Juha!

Tässä päällimmäiset mietteet:

  1. Maailman suurin yksittäinen kullan omistaja on virallisten lukujen mukaan Yhdysvaltojen valtio, jolla on reilut 8133 tonnia kultaa. Seuraavaksi tulevat Saksa 3369 tonnia, Italia 2451, Ranska 2436, Venäjä 2113 ja Kiina 1852. Paino sanalla virallinen, koska siitäkin on paljon näyttöä, että Kiinalla on todennäköisesti lähemmäs 4000 tonnia kultaa varannoissaan, ja kuten muidenkin talouden lukujen kanssa, Kiinaan voi luottaa vaihtelevasti. World Gold Councilin arvion mukaan kaikesta maailman kaivetusta kullasta kultakoruissa on noin 47%, yksityissijoittajilla noin 21%, keskuspankeilla jne. 17% ja muut (teollisuus jne.) 14%.

2A. Kaikki segmentit (sijoittajat, keskuspankit, teollisuus, korut) ovat tällä hetkellä nettopositiivisia kullan kuluttajia (kaivostuotanto vastaa noin 80% kullan vuosikysynnästä, muu osa tulee kierrätyksestä), mutta etenkin idän keskuspankit ml. Kiina, Venäjä, Iran, Intia, Kazakstan, Uzbekistan jne. ovat aktivoituneet kullan ostamiseen. Lisäksi yksityissijoittajien kysyntä kullalle on kasvanut yli 5x siitä mitä se oli 20 vuotta sitten.

2B. Arviolta koko kultamarkkinan markkina-arvo on noin 7,8 biljoonaa euroa (7 800 000 000 000 EUR) ja fyysisen kullan sekä siihen sidottujen suorien johdannaisten vuosivolyymi on kultamarkkinoilta saatavan (epätäydellisen) datan mukaan noin 112 miljardia dollaria päivässä, joka on vain ~12 miljardia dollaria vähemmän kuin kaikkien S&P500 listan osakkeiden yhteenlaskettu päivävaihto. Ostajia ovat isossa kuvassa keskuspankit idässä sekä sijoittajat ympäri maailman ja myyjiä kaivokset sekä satunnaiset keskuspankit lännessä. Kullan hinta on selvästi manipuloitu ja tämä ohjaa kullan hintaa lyhyellä aikavälillä. Selitän tämän yksityiskohtaisesti lopputyöni kappaleessa 3.5. Pitkällä aikavälillä valuuttamarkkinoiden rakenteelliset muutokset ajavat kullan hintaa (4 kysymys).

3A. Kullan tarjonta on kasvanut noin 1% vuodessa viimeiset 20 vuotta. Tällä hetkellä kaivostuotannon ongelmana on kuitenkin kullan löytäminen ja kaivostoiminnan kasvavat kulut. Vielä 20 vuotta sitten keskimääräinen kultakaivos tuotti noin 5 grammaa kultaa per maatonni, siinä missä tällä hetkellä iso osa kaivoksista toimii 1g per tonni tasolla, joka oli ennen auttamattoman kannattamatonta. Maailman kaivettavissa olevat kultavarannot ovat Yhdysvaltojen geologiantutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 50 000 tonnia. Kun huomioidaan, että kultaa kaivetaan tällä hetkellä noin 3300 tonnia vuodessa, riittävät nuo varannot noin 15 vuodeksi. Huom Huom! Kaikkea kaivettavissa olevaa kultaa ei olla vielä löydetty ja kartoitettu ja kultakaivoksen perustamisessa kestää yleensä noin 10-20 vuotta. Lisäksi vaikka maassa olisi kultaa 50 000 tonnia kaivettavissa, ei se tarkoita että sitä olisi taloudellisesti kannattavaa kaivaa. Ts. Kullan kaivostuotanto supistuu seuraavan 20 vuoden aikana huomattavasti ilman merkittävää teknologista läpimurtoa, joka ei ole mahdoton, mutta haastateltuani alan ammattilaisia, he eivät tällä hetkellä näe sellaista läpimurtoa, jolla kullan vuosituotanto ainakaan kasvaisi seuraavan 10 vuoden aikana. Ps. Tällä hetkellä ihmisen syvyyskaivuuennätys taitaa olla vuodelta 1970 eli siitä mielikuvaa kaivostoiminnan kehityksestä. Toki esim. robotiikka tuo omia etujaan kaivoskustannusten suhteen, mutta selitän lopputyössäni robotiikan muista ongelmista kultakaivostuotannon suhteen.

3B. Kullan tarjonta on varsin epäelastinen eli tarjonta ei kasva merkittävästi vaikka kullan hinta moninkertaistuisi. Kaivosten perustaminen on auttamattoman hidasta ja kun otetaan huomioon kullan tendenssi nousta nopeissa (3-10) vuoden piikeissä, tarjonta ei millään ehdi vastaamaan hinnan nopeaan nousuun. Lisäksi kun kullan hinta nousee, sillä on nykyisin suora korrelaatio sekä sijoitus että korukullan kysyntään (kertoo jälleen siitä että suurimmat korukullan kuluttajat - Intia ja Kiina - ostavat korukultaa sijoitustarkoituksiin) eli kullan hinnan noustessa kysyntä kasvaa eikä tarjonnalla ole mahdollisuutta vastata nopeasti nousevaan kysyntään.

Tiivistän: Kullan tarjonta tulee laskemaan seuraavan 10-20 vuoden aikana merkittävästi.

  1. →

Seuraavalle 5-10 vuodelle: Kullan tarjonta on supistumassa samalla kun kysyntä kasvaa. Keskuspankit idässä ostavat kymmenillä miljardeilla kultaa joka kvartaali ja ovat tehneet tätä jo 10 vuotta. Tämä viittaa siihen, että nämä maat valmistautuvat johonkin (tuskin kaikki idän keskuspankkiirit vain sattuvat tykkäämään keltaisesta. Kullan ostoille on varmasti hyvä syy). Itse uskon että kvantitatiivinen elvytys yhdistettynä negatiivisiin korkoihin on laukaisemassa kansainvälistä valuuttakriisiä, johon nämä maat varautuvat ja ostavat siksi suojaa inflaatiolta → fyysistä kultaa.

Keskuspankkien asema on kultamarkkinan suhteen ratkaiseva. Kiina on kasvattanut kansallisia kultavarantojaan jo 20 vuotta. Venäjä on kasvattanut omia varantojaan 2007 vuodesta. Nyt viimeisen 10 vuoden aikana mukaan on tullut Iran, Turkki, Malesia, Intia, Kazakstan ja monta muuta maata idästä. Viime vuonna myös Puola ja Unkari aloittivat kultaostot. Saksa, Itävalta, Alankomaat ja monta muuta maata Euroopassa on tuonut kultavarantojaan Yhdysvalloista sekä Britanniasta omalle maalleen.

Toukokuussa Venäjän keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina kertoi, että Venäjän keskuspankki harkitsee kultataatun digitaalisen valuutan liikkeelle laskemista. Kesäkuussa Malesian pääministeri sanoi haluavansa kultataatun valuutan Aasiaan ja viime viikolla Iran ilmoitti konkreettisesti luovansa uuden kultataatun digitaalivaluutan, jotta Iran pyrkii kiertämään paremmin Yhdysvaltojen pakotteita.

Itselleni jo pelkät keskuspankkien kultaostot riittävät perusteluksi sijoittaa fyysiseen kultaan, koska minua fiksummat ihmiset ovat asiaa varmasti Venäjän ja Kiinan johdossa miettineet. Uskon vahvasti että Aasiassa ollaan palaamassa jonkinnäköiseen kultakantaratkaisuun (oli se sitten pelkästään valtioiden tasolla tai jokaiselle kaduntallaajalle) ja että tällä tulee olemaan merkittäviä inflatorisia seurauksia niissä maissa, jotka jäävät tämän järjestelmän ulkopuolelle.

Olen sanonut Arvopaperin haastattelussa, että uskon kullan hinnan nousevan 5000 dollariin 5-10 vuoden sisällä ja tämä pitää edelleen kutinsa. Lopputyöni kappaleessa 4.3 käyn läpi skenaarioita, joissa kullan hinta voi nousta jopa 10 000 dollariin ja yli.

Jos tuo lopputyö kiinnostaa, mutta vaikuttaa liian pitkältä niin lukemalla kappaleet 4.3 sekä 4.4 pääsee muutamalla kymmenellä sivulla bändille kultamarkkinan suuremmasta kuvasta.

Pahoittelut jokseenkin pitkästä vastauksesta

32 tykkäystä
27

Suuret kiitokset. Tämä oli oikein mielenkiintoinen luettava. Pitää tutustua tuohon lopputyöhön paremmalla ajalla.

Perusluonteeni pakottaa vielä kysymään: mitkä ovat ne tekijät, joiden muutokset voisivat kääntää näkemyksesi kullan tulevasta arvonkehityksestä? Eli käytännössä merkittävimmät riskit?

5 tykkäystä
28

Riski sekin. Tosin, kullalla on takanaan 5000 vuoden historia, mutta voihan se pettää juurin meidän eliniän aikana.

Dirty Harryä siteeraten “Do you feel lucky?”

1 tykkäys
29

Voiman puolesta voin vain sanoa, että yhtiömme mielestä kulta on paras raha mitä maa päällään kantaa.

Omalta osaltani (edustaen vain omaa mielipidettäni eikä tätä tule tulkita sijoitusneuvontana) uskon, että kullan hinta tulee nousemaan euroissa mitattuna vuoden loppua kohden, kun euroalueen talouskasvu hidastuu entisestään ja EKP alkaa jälleen printtaamaan rahaa ja ehkä jopa laskee ohjauskorkoaan. Analyysini perusteella, 5-10 vuoden sisällä kullan hinta tulee moninkertaistumaan. Oman portfolioni allokaatio on varsin aggressiivinen. Suuntaa antavasti: 30% fyysisessä kullassa, 30% Voiman osakkeissa, 30% fyysisessä hopeassa ja loput 10% spekulatiivisessa treidaussalkussa, joka keskittyy jalometalleihin.

Tykkään Jim Rogersin tyylistä. Hän on sanonut, että jos haluat rikastua, älä hajauta. “You should put all your eggs into one basket, but you better make sure it’s the right basket”. Tämä kuvaa melko hyvin omaa suhtautumistani jalometallimarkkinaan. Olen tutkinut aihetta nyt reilut kolme vuotta intensiivisesti ja tullut siihen lopputulokseen, että tämä on mielestäni se oikea kori, jossa olla. Jos ei halua mennä ihan all in, niin 10-25% riittää vallan mainiosti. Kulta on ainoa omaisuusluokka, joka toimii myös ns. tail risk hedgenä eli jos osakesalkkusi arvo tippuu 80%, asuntojen arvosta sulaa puolet ja halla vie viljasadon samana vuonna, niin erittäin suurella todennäköisyydellä 10% kulta-allokaation arvo nousee niin paljon, että jäät koettelemuksesta omillesi, tai jopa plussalle. Huom huom! En usko äsken kuvaamaani deflatoriseen romahdukseen vaan uskon, että seuraavassa taloustaantumassa valuutat ovat keskiössä, kun keskuspankeilta loppuu järkevät keinot stimuloida taloutta ja rahaa painetaan enemmän kuin koskaan. Tästä seuraa stagflaatiota kun talous ei kasva, mutta inflaatio nostaa omaisuusluokkien arvoa. Voi olla että tuo stagflaatio lähtee käsistä, jolloin keskuspankit eivät voi tehdä mitään, euroalueelle ja muualle maailmaan tulee kaksinumeroiset inflaatioluvut jolta ihmiset haluavat suojautua, jolloin he ostavat paljon kultaa.

Kulta tuo sijoittajalle suojaa, kun markkinoilla on vakavaa epävarmuutta - jota tällä hetkellä piisaa. Hopea on riskimpi veto kuin kulta, mutta riskin kautta tulee myös tuottopotentiaali.

6 tykkäystä
30

Jos Kiina tai Venäjä ilmoittaisi lopettavansa kullan osto-ohjelmansa, niin tällä olisi suuri negatiivinen vaikutus kultamarkkinan tulevaisuuteen. Yleisesti jos keskuspankit ympäri maailman kääntyisivät myymään kultaa, olisi syytä tarkastella analyysiäni syvällisemmin uudelleen.

Toistaiseksi keskuspankit idässä ostavat jatkuvasti lisää kultaa ja globaalisti keskuspankit kääntyivät kullan nettomyyjistä netto-ostajiksi vuoden 2009 ensimmäisellä kvartaalilla (jännästi juuri finanssikriisin jälkeen). Viime vuonna keskuspankit ostivat eniten kultaa sitten 1970 luvun alun.

Toinen merkittävä riski, olisi merkittävä läpimurto kullantuotannossa. Yksi tällainen läpimurto voisi olla kullan suodattaminen merivedestä, josta muutama miljardisosa on kultaa. Toistaiseksi vastaavaa läpimurtoa ei ole nähtävissä ja läpimurron olisi pakko tapahtua aivan lähivuosina, jotta muuttaisin näkemystäni kullan tulevaisuudesta seuraavalle 20 vuodelle.

Tarkastelen merkittävimpiä riskejä tarkemmin lopputyössäni, jokaisen skenaarion kohdalla erikseen.

3 tykkäystä
31

Raha kyllä, mutta entäs assetti? Olen samaa mieltä analyysisi kanssa, mutta tämä on puhtaasti spekulatiivista. Todennäköisyydestä en osaa sanoa, talous on niin vaikea ennustettava. Mutta olen samaa mieltä, että hedgenä kulta-positiota kannattaa olla ja näin minulla onkin.

Mutta suuremmassa kuvassa, kulta ei tuota mitään, se on raaka-aine. Mitä tulee talouden muutoksiin, eikö tuottavuudella ja käyttöarvolla ole merkitystä? Jos uskoo siihen että pidemmällä aikavälillä taloutemme tulee kasvamaan, niin osakkeet ovat relevantteja. Yhtiöt tuottavat lisäarvoa ja omistamalla yrityksiä saa osansa kasvusta ja voitoista.

Mutta joo, jos näkemys on pessimistempi, kuten sinulla on länsimaisten talouksien osalta, niin kulta voi olla hyvä “shortti”…

3 tykkäystä
32

Kulta on maailman hyödyllisin metalli sen ominaisuuksien vuoksi. Miksi kultaa ei käytetä enempää teollisuudessa? Koska kulta on erittäin kallista sen poikkeuksellisten ominaisuuksien vuoksi. Ihmiset arvostavat muun muassa kullan kestävyyttä ja helppoa muokattavuutta. Lisäksi kultaa on maapallolla erittäin vähän. Siksi kulta on kallista.

Osakkeet ovat relevantteja, mutta johdannaisvälittäjällä työskennelleenä voin sanoa, että kaikkialla muualla kuin Suomessa osakkeenomistajan ja yhtiön välissä on monta välikättä, jotka kaikki ovat vahvasti sidoksissa muuhun finanssialaan, joka puolestaan nojaa toimivaan valuuttamarkkinaan.

Kullan suurin bullcase perustuu vahvasti siihen, että maailmassa ei ole tällä hetkellä kestävää valuuttaa. Perimmäisin ongelma ei ole tällä hetkellä taloudessa (joka kansainvälisesti on melko huonossa jamassa), vaan valuutoissa. Keskuspankkien elvytyspolitiikka on ollut poikkeuksellisen rajua ja sillä on saatu vain heikkoja hyötyjä. Uskon vahvasti että edessä on kansainvälinen valuuttakriisi, joka tulee nostamaan kaikkien omaisuusluokkien hintoja, mutta reaalituotot voivat olla monissa omaisuusluokissa negatiivisia. Historian valossa, kulta on ollut tuo kestävä raha, joka on kantanut kaikista pahimpien suhdanteiden yli.

Kullan ei ole tarkoitus tuottaa mitään, vaan säilyttää arvoa. Tällä hetkellä mielestäni tuo maailman paras hedge tarjoaa myös yhden maailman parhaista tuottomahdollisuuksista seuraavalle parille vuosikymmenelle. Vaikka kulta ei tuota mitään, on sen arvo noussut 2000 luvun aikana yli 600% osin koska kullan monetaarinen kysyntä on ollut kasvussa.

5000 vuoden historiaan nojaten, en kuvailisi kullan tulevaisuutta kovin spekulatiiviseksi :wink:

2 tykkäystä
33

Keskuspankit ostavat myös nollakorkoisia valtiolainoja valtavilla summilla. Minusta keskuspankkien toimilla ei ole mitään tekemistä voittoa tavoittelevan sijoittamisen kanssa. Voiton tavoittelu ei ole keskuspankkien (eikä valtioiden) olemassaolon tarkoitus.

Kerroit myös että kullan tuotanto supistuu tulevaisuudessa. Tämä sopii minusta aika huonosti yhteen kultakantaisen valuutan luomisen kanssa. Samanlaista kuviota visioitiin Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen kanssa. Hanki nyt omasi ennen kuin loppuvat. Valtava sähkönkulutus ja hidas maksaminen vähentää kryptovaluutan käyttökelpoisuutta.
Sellainen assetti joka

  1. on harvojen hallussa
  2. epälikvidi
  3. vailla sisäistä arvoa

ei lähesty mittaamattoman arvokasta, vaan arvottomuutta. Jos luon oman valuuttani ja olen sen ainoa omistaja, minun olisi todella vaikea vakuuttaa ketään muuta sen arvosta. Mitä useampi sitä omistaa ja mitä useammin omistaja vaihtuu, sitä enemmän legitimiteettiä sillä on. Kannattaa siis toivoa että kyseiselle assetille riittää kiinnostusta eikä sitä vain hamstrata jonnekin valtion holviin.

Spekulaatio pelastaa tässäkin kaiken. Voi olla (p < 0,001 %) että koko finanssijärjestelmä romahtaa hyperinflaation seurauksena ja silloin piirongin laatikossa oleva kultalaatta voi olla ainoa arvokas asia yhteiskunnassa. Tai joditabletit, sokeri tai säteilyturvallinen bunkkeri mielikuvituksesta riippuen. Sijoittajanero Warren Buffett on tosin sanonut, että hän omistaisi mieluummin kaikki Yhdysvaltain maatilat kuin niiden arvoisen kuution kultaa, koska maatilat tuottavat hyvää yhteiskuntaan, mitä kulta ei tee.

15 tykkäystä
34

Tähän väliin on syytä tehdä erottelu keskuspankkien välillä. Sen voi tehdä esim. Itä - Länsi akselilla. Ainot keskuspankit, jotka ostavat suurissa määrin nollakorkoisia valtionlainoja tällä hetkellä ovat EKP sekä Sveitsin keskuspankki. Esimerkiksi FED ei osta nollakorolla velkakirjoja tällä hetkellä. Aivan toisissa sfääreissä ovat puolestaan esimerkiksi Venäjä, jossa keskuspankin ohjauskorko on 7,5% ja Kiina, jossa ohjauskorko on 4,3%. Nämä maat ostavat myös paljon fyysistä kultaa - kaikki keskuspankkiirit eivät ole samanlaisia.

Kultakanta on autobalansoiva järjestelmä, jossa taloudessa on kasvukausina inflaatiota (kun rahaa/kultaa tulee maahan, kierrossa olevan rahan määrä kasvaa) ja deflaatiota (tavaroita ostetaan ulkomailta, raha virtaa pois maasta, kierrossa olevan rahan määrä supistuu). Sijoittajat voivat tavoitella voittoa/tuottoa, johon liittyy riski. Ilman riskiä ei voi olla tuottoa. Kullalla pyritään hakemaan lähtökohtaisesti suojaa, ei tuottoa. Mutta noin kerran vuosisadassa, kulta tarjoaa suojan lisäksi myös erinomaisen tuottopotentiaalin.

Vastauksina nostoihisi:

  1. Arvioilta noin 3 miljardia ihmistä omistaa fyysistä kultaa muodossa tai toisessa (jo Kiinassa ja Intiassa on liki 2 miljardia kullan omistajaa)
  2. Kulta on likvidimpi kuin yksikään ETF tai osake maailmassa
  3. Kulta on maailman hyödyllisin metalli - kaukana arvottomasta

Kultaa vaihtaa päivässä noin 112 miljardia dollaria siinä missä kaikki S&P500 listan osakkeet vaihtavat noin 120 miljardia dollaria yhteensä.

Edelleenkin noin 50-60% kullan vuosikysynnästä tulee koruteollisuudesta (jonka aiemmin argumentoin olevan todellisuudessa yksityistä sijoituskysyntää) eli kysyntää kullalle on muuallakin kuin pelkästään valtion holveissa.

Ja mitä “sijoitusnero” Buffettiin tulee niin kannattaa googlata ‘Warren Buffett Silver’. Buffett nimittäin manipuloi hopeamarkkinaa 1990 luvulla ja tämä ei ole mitään skifiä tai salaliittohommaa vaan ihan dokumentoitua faktaa. Buffettkin on piilossa treidaajamielinen, vaikka häntä yleensä ylistetään tiukkana osakesijoittajana :smile:

2 tykkäystä
35

Kysymyksiä tuosta manipuloinnista:

  • Millä mekanismeilla manipulointia tehdään?
  • Kuka manipulointia tekee?
  • Miksi hintaa manipuloidaan?
  • Onko näköpiirissä manipulaation väheneminen? Miksi?

Kiitos!

2 tykkäystä
36

Vaikka tutkielmasi on ansiokas ja käyt siinä ja tässä ketjussa seikkaperäisesti läpi eri toimijoita (mukaan lukien junior miners), et käsittele siinä lainkaan ns streaming/royalty -yhtiöitä, siis näitä “välirahoittajia” esim Franco-Nevada, Wheaton.
Miten ajattelet skenaarioidesi kohtelevan niitä?

4 tykkäystä
37

Perustuen tiedettyihin ja dokumentoituihin manipulaatiotapauksiin sekä havaintoihin markkinan tarkastelusta:

  1. Manipulaatiota on monenlaista ja historiassa spoofing on ollut yleisin manipulaatiomuoto kultamarkkinalla. Spoofingissa pyritään “säikäyttämään” markkina luomalla suuria toimeksiantoja, joita ei ole koskaan tarkoituskaan toteuttaa. Kun manipuloija haluaa long position, hän pyrkii spoofaamalla säikyttämään markkinan laskuun, asettamalla suuria myyntitoimeksiantoja (“Iso myyjä markkinoilla, sell sell sell!”). Toinen yleinen muoto viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut puhtaasti dumppaaminen, jossa markkinoille myydään/dumpataan futuureja epälikvidien tuntien aikana, joka saa kullan hinnan romahtamaan joskus parikin prosenttia alle tunnissa. Myös valtiot ovat osallistuneet kultamarkkinan manipulointiin. Esimerkiksi 1960-luvulla London Gold Poolin (johon kuuluivat Yhdysvallat, Britit, Saksa, Ranska, Italia, Sveitsi, Alankomaat ja Belgia) yksinomainen tarkoitus oli pitää kullan hinta kurissa, valtioiden velan kasvun tuomien inflaatiopaineiden tähden.

  2. Tällä hetkellä on syytä olettaa, että ainakin investointipankkien yli 15 vuotta jatkunut manipulaatio jatkuu. Paljastuneet manipulaatiotapaukset ovat olleet keskenään erittäin samanlaisia ja käytännössä niistä seuraa vain sakkoja. Lähes poikkeuksetta ongelmakohtana on ollut heikko/olematon sisäinen valvonta yhdistettynä treidaajien huonoon kultuuriin. Joissain tapauksissa manipulaatiota on tehty yhteistuumin sisäisen valvonnan johdon kanssa. Näin oli muun muassa tuoreessa JP Morganin keississä, joka paljastui alkuvuodesta. Pelkästään tarkastelemalla hintaliikkeitä voidaan päätellä, että sekä kulta- että hopeafutuurimarkkinoilla tapahtuu edelleen dumppauksia, joita tehdään epälikvidien tuntien aikana COMEX futuuripörssissä. Se että onko kyseessä jälleen investointipankkien tekemä manipulaatio vai jotain muuta on epäselvää ja tämän selvittämiseen tarvittaisiin tietoja suoraan COMEX:ista. Näiden tietojen saaminen onkin sitten käytännössä valvovaa viranomaista (Commodities Futures Trading Commission, CFTC) lukuun ottamatta täysin mahdotonta. Taustalla voi teoriassa olla myös joku keskuspankki, joka pyrkii laskemaan kullan hintaa, eikä tämä historian valossa ole täysin absurdi ajatus.

  3. Yksi motiivi on raha. Jos tiedät missä hinta on vartin, tunnin tai päivän päästä, rahaa pystyy tekemään melko vaivatta ja paljon. Jos näiden dumppausten takana olisi keskuspankki, motiivi olisi täysin toisenlainen. Muut raaka-aineet seuraavat kultaa melko hyvin ja raaka-aineiden hinnan nousu on inflaatiota puhtaimmillaan. Täten manipuloimalla kullan hintaa alas, voidaan laskea yleistä inflaatiopainetta. Toisaalta taustalla voisi olla joku taho joka haluaa ostaa paljon fyysistä kultaa todellista markkinahintaa halvemmalla → manipuloi hintaa alas saadakseen paremman hinnan. Kiinan valtio on realistinen vaihtoehto, kun otetaan huomioon viimeisen 6 vuoden aikana tapahtuneen manipulaation laajuus ja volyymi. Yksittäisissä dumpeissa on markkinoille myyty parhaimmillaan yli miljardin dollarin edestä kultafutuureita, COMEX:in premarketissa 5 minuutin aikana. On sanomattakin selvää että hinta tippuu melkoisesti jos normaali 5 sekunnin vaihto on 3-10 futuuria ja yhtäkkiä markkinoille laitetaan 5000 futuurin myyntitoimeksianto.

  4. Manipulaatioyritykset tuskin vähenevät, mutta alkuvuodesta palladiummarkkinalla tapahtui jänniä, joka pistää miettimään. Palladiumin johdannaismarkkina meni nimittäin rikki, jonka seurauksena palladiumin hinta nousi yli 80% kolmessa kuukaudessa. Palladium on huomattavasti pienempi markkina kuin kultamarkkina, joten sitä on helpompi manipuloida. Ongelmana on, että palladiumin tuotannosta suurin osa menee teollisuuskäyttöön eli fyysisen palladiumin kysyntä on epäelastinen. Mitä ilmeisimmin palladiumin hintaa oli painettu liian pitkään alas, jonka seurauksena COMEX:in, Lontoon ja Sveitsin holveista tehtiin niin paljon fyysisiä nostoja, että fyysinen palladium loppui maailmasta käytännössä kesken. Tästä seurasi futuurikäyrän kääntyminen ylösalaisin (futures curve backwardation) ja hinnan raju nousu. Vastaavasti kultamarkkina voi mennä rikki, koska kultafutuurimarkkina on erittäin vivutettu futuurimarkkinaa takaavien pankkien toimesta.

Tarkistin äsken kuinka paljon futuureja kullalle on laskettu suhteessa COMEX:in holveissa olevaan kultaan ja suhdeluku on tällä hetkellä noin 191:1. Eli jokaista holvista löytyvää unssia kohden on markkinoille myyty 191 unssia. Samoissa holveissa pidetään myös näiden “fyysisesti taattujen” ETF:ien kultaa. Fractional Reserve System at its purest.

6 tykkäystä
38

Miten kulta on hyödyllinen? Mitä siitä valmistetaan?

39

Erinomainen kysymys, kiitos siitä!

Täytyy myöntää, etten ole tapauskohtaisesti perehtynyt kovinkaan moneen streaming-yhtiöön, mutta kuten mainitsit, nämä yhtiöt ovat kaivosten välirahoittajia ja vaikka niiden tarjoaman rahoituksen merkitys vaihtelee kaivoskohtaisesti, on streaming- ja royalty-yhtiöiden merkitys kohtalaisen pieni suhteessa koko kultamarkkinaan.

Kuvailemassani stagflaatioisessa skenaariossa, streaming yhtiöiden merkitys todennäköisesti pienenee entisestään, kun kaivosten katteet kasvavat kullan hinnan noustessa. Toisaalta streaming yhtiöt tulevat todennäköisesti tekemään kovaa tulosta kullan hinnan noustessa. Tässä vaiheessa mennään makrosta mikron puolelle ja osakkeen hinnan lopputulema riippuu yhtiön taloudellisesta kunnosta. En itse pidä juuri yhtään osakkeita salkussani, koska näen suuren riskin osakkeenomistamisen välikäsien toimintavarmuudessa - eli en luota finanssijärjestelmän toimintaan stagflaatioisessa skenaariossa riittävästi pitääkseni suurta osakepainoa. Streaming-yhtiöt ovat toimintamalliltaan todella kiinnostavia, mutta en itse koe riskin ja tuoton suhdetta houkuttelevana.

David Morganin haastattelusta kävi melko yksiselitteisesti ilmi ettei suurten kaivosyhtiöiden johto käsittele kultaa muista raaka-aineista poikkeavana materiaalina. Toisin sanottuna kaivosyhtiöiden johto ei näe kultaa rahana. Tämä on yksi huolenaihe, joka koskettaa koko kultakaivosmarkkinaa, mukaan lukien streaming-yhtiöt. Jos yhtiön johto ei täysin ymmärrä mitä tekee, pitkässä juoksussa tästä on yleensä seurannut ongelmia.

40

Kulta ei luonnollisessa tilassa hapetu tai reagoi muiden alkuaineiden kanssa, mikä tekee kullasta erinomaisen suojamateriaalin, jolla voidaan eristää muita hapettuvia aineita. Lisäksi kulta on maailman kolmanneksi paras sähkönjohdin ja maailman kolmanneksi paras lämpöä johtava metalli. Nämä yhdistettynä korroosiosuojaan tekevät kullasta elintärkeän komponentin muun muassa elektroniikkateollisuudelle. Kulta on myös äärimmäisen helposti muokattavaa ja kullasta voidaan luoda läpinäkyviä kalvoja, joiden paksuus on vain 0,000018 cm (vertailuna ihmisen hius on leveydeltään noin 0,0025cm eli lähes 140 kertaa paksumpi!). Kulta on myös oligodynaaminen metalli, mikä tarkoittaa etteivät esimerkiksi bakteerit pysty elämään kullan pinnalla. Kulta on siis itseään puhdistava metalli, mistä syystä lääketeollisuus on kiinnittänyt enenemissä määrin huomiota kultaan. Fun fact, 1800 luvulla kaivostyöläiset ottivat vettä luonnosta ja tiputtivat siihen kultakolikon puhdistaakseen vedestä epäpuhtauksia.

Kultaa käytetään tällä hetkellä valmistamaan muun muassa prosessoreja, aurinkopaneeleja, lämpösuojia, lentokonemoottoreita, syöpälääkkeitä, raskaus-, HIV- & malariatestejä, avaruusteleskooppien linssejä, pilvenpiirtäjien laseja, kosmetiikkatuotteita, hammasimplantteja, olympiamitaleja sekä tietysti koruja, koristepintoja ja paljon paljon muuta.

Kullasta voitaisiin valmistaa paljon muitakin tuotteita, mutta kulta on erittäin kallista, joten siitä ei kannata ihan jokaista haarukkaa ja veistä tehdä. Kulta on maailman hyödyllisin metalli, mutta kullan korkea hinta rajoittaa sen käyttöä.

3 tykkäystä