Kysy kullasta, asiantuntija vastaa! #Kulta

Aattelin ostaa Barrick goldia jos sillä pääsis käsiksi kultaan hyvin. Onko väliä ottaako Saksasta vai jenkeistä? Valuuttakurssien muutoksien suojaksi ajattelin Saksaa, mutta vaikuttaako valuuttakurssit jotenkin kuitenkin negatiivisesti Saksan listaukseen?

Tervehdys! Kysyisin näkemyksiä, ideoita & pilvilinnoja kullan hinnan ja US kymppivuotisen koron korrelaatioon nyt kun inflaatio-odotukset ovat vuosien jälkeen huomattavasti nousussa. Painettahan korkonousuun tuntuu löytyvän, FED tuskin tulee liikaa puuttumaan asiaan. Toistaiseksi tuo käänteinen korrelaatio näyttää vahvalta.

3 tykkäystä

Hyviä uutisia myös Suomen maaperällä tapahtuvasta kullankaivannasta eli kaivostoiminnasta:

Tässä linkki:

En ole aivan samaa mieltä, että tämä olisi niinkään hyvä uutinen. Eikös Suomi hyödy maaperästään nostettavista raaka-aineista aivan mitättömän pieniä summia johtuen surkeista kaivoslaeista? Luonto tärveltyy ja ulkomaalaiset yhtiöt käärii voitot ja sitä rataa. Toki voi korjata, jos olen väärässä, mutta tällaisen kuvan olen saanut.

4 tykkäystä

Keskustelu Yhdysvaltain todellisesta inflaatiosta on nyt aika kuuma aihe.

Jos tarkastellaan asiaa virallisen CPI-indikaattorin avulla, joka näyttää tällä
hetkellä jotakin lähellä 1,6 prosentin lukemaa, ei FED ole vielä kovin huolissaan
siitä, että kiinnostus kullan ostamiseen ohittaisi bondit.

Jos tarkastellaan asiaa sen sijaan CPI-indikaattorilla, joka lasketaan samalla
kaavalla kuin 70- ja 80-luvuilla, näyttää se inflaatiolukemaa lähellä 8 %.

Tällä voisi jo olla paljonkin vaikutusta siihen, kannattaako ostaa kultaa
bondien sijaan?

Antaako FED tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa inflaation nykytilasta,
saadakseen myös ulkomaalaiset sijoittajat edelleen rahoittamaan Yhdysvaltain
lainatarvetta?

Tässä muutama linkki CPI:n laskennasta:

http://www.shadowstats.com/alternate_data/inflation-charts

3 tykkäystä

Asia on kieltämättä Suomessa hieman kinkkinen. En käytä aivan samaa adjektiivia Suomen kaivoslaista, mutta samalla suunnalla ollaan - kaivoslaki kaipaisi kovasti uudistamista. Uskoisin, että kunhan tuo Firefoxin löytö pääsee porausten ja kehittämisen jälkeen viimein kaivosvaiheeseen, on laissa jo muutama uusi pykälä.

1 tykkäys

Hyvää pohdintaa. Kuluttajahintaindeksiä on historian saatossa muutettu useampaan kertaan. Tämä on periaatteessa ymmärrettävää, koska kulutustottumuksetkin muuttuvat. Toisaalta kansalta kysyttäessä, koettu hintojen nousu on usein huomattavasti kovempaa, kuin mitä viralliset kuluttajahintaindeksit antavat ymmärtää.

1 tykkäys

Montako ulkomaisomistuksessa olevaa kaivosprojektia Suomessa on viime vuosikymmeninä päätynyt tuotantoon asti? Kittilä ja Kevitsa tulee mieleen, onkohan muita?

2 tykkäystä

Viimeiset 20 vuotta Yhdysvaltojen 10 v valtion velan korko on tosiaan ollut vahvassa negatiivisessa korrelaatiossa kullan ja dollarien vaihtokurssin kanssa. Tätä ennen mm. 90- ja 70-luvuilla näin ei ollut. Korrelaatio oli itseasiassa vahvasti positiivinen 70-luvulla, jolloin inflaatiotaso oli nykyistä huomattavasti korkeampi.

Kuten aikanaan lopputyössäni pohdin, edessämme voi olla löysän rahapolitiikan vauhdittama kovemman inflaation kausi. Historiaa tarkastellessamme voimme todeta, että inflatorisessa ympäristössä korot voivat nousta kullan hinnan kanssa tai pikemminkin valuutan devalvoituessa usein korot nousevat ja kulta säilyttää arvonsa.

2 tykkäystä

Hyvä kysymys. En itse lonkalta osaa sanoa.

Ainakin Laivassa tapahtuu: https://www.otsogold.com/

1 tykkäys

Ei niitä monta ole jotka olisivat pysyvässä tuotannossa. Noita junioreita on on/off tilassa sitten, muutamia mutta ei merkittäviä.

1 tykkäys

Alla muutamia linkkejä aiheeseen liittyen:

https://kaiva.fi/koulutus-ja-tyo/tyoelama-ja-ammatit/kaivokset-ja-kaivoshankkeet-3/

https://www.gtk.fi/palvelut/mineraalitalous/kaivoskartat/

1 tykkäys

Onko sinulla, Sam, tarkempaa tietoa siitä, miten Basel III -uudistus tulee vaikuttamaan keskusankkien ja tietysti myös kaikkien muiden pankkien vakuusmääriiin ja -laatuun?

Minun tietojeni mukaan esim. keskusankeille ei enää hyväksytä “paperikultaa” vaan sen on oltava bullion-tavaraa.

Miten uskot tämän vaikuttavan kullan kysyntään ja sitä kautta kullan hintaan?

Jos ei ole “paperikultaa”, on sen liisaus ja lainaaminen paljon kalliimaa ja hankalamaa.

1 tykkäys

Moikka!

Pääasiassa keskuspankeilla on nimenomaan Basel III:n mukaista Monetary Gold -kultaa taseissaan.

LBMA ei ole pahemmin Basel III:sta kommentoinut, joten olettaisin ettei tällä ole vaikutusta tuon etujärjestön asiakkaisiin eli bullion-pankkeihin. Moni Gold bug on ihastunut ajatukseen, että kaikkien bullion-pankkien tulisi nyt jostain syystä Basel III myötä muuttaa kaikki paperikulta fyysiseksi, mutta en ole löytänyt tälle luotettavia perusteluja.

Paperikullastakin löytyy roppakaupalla väärää tietoa. Moni ei tiedosta tätä, mutta maailmassa on isompi tarve kaupankäynnille, kullalla kuin fyysiselle kullalle. Esimerkiksi kaivosyhtiöt saattavat myydä suuria määriä futuureita lukitakseen tulevaisuuden tuotantonsa myyntihinnan. Hedge-rahastot haluavat pelata kullan hinnalla, mutta eivät välttämättä liikutella fyysistä kultaa. Monelle osakesijoittajalle matalakuluisella ETF:llä haetaan vain väliaikaista altistusta kullan hinnalle, eikä haluta omistaa fyysistä kultaa syystä X. Fyysisellä kullalla on myös hankala käydä päiväkauppaa.

Mitä leasing kuluihin tulee, kullan leasing kulut ovat välillä jopa negatiivisia → lainaajat maksavat lainaajille. Tässä ei ole perus eurolainamarkkinoilla mitään järkeä, ellet ole tappiin asti reguloitu eläkeyhtiö, mutta fyysisessä kullassa sen sijaan on. Kultaa kun pitää jossain fyysisesti säilyttää, toivottavasti myös vakuutettuna, joten lainaaja saattaa olla ihan tyytyväinen maksaessaan toiselle taholle hieman siitä, että säilövät kultaa pientä korvausta vastaan jossain muualla. Tässä toki esitellään yhtälöön vastapuoliriski, koska leasing-sopimuksen omistaminen ei tarkoita kullan omistamista.

Itse en siis usko, että Basel III vaikuttaa juurikaan kultamarkkinaan, etenkään nyt kun keskuspankeilla on kaasu pohjassa rahan painamisen suhteen → kullan hinnalle löytyy kyllä myötätuulta pitkällä aikavälillä (tai siis eurolle löytyy reilusti vastatuulta).

2 tykkäystä

Commitment of traders raportti näyttää futuuri positiot, eli kaupalliset ja spekulatiiviset.
Alla käppyrä:

Hedge fundit ja muut vähentäneet huomattavasti positiota viime aikoina.

Tässä yksi mielenkiintoinen haastattelu keskuspankkien toiminnasta ja pyrkimyksestä vaikuttaa kullan hintaan. Uskokoon ken tahtoo.

Tässä mielestäni hyvä esimerkki siitä, että ei pidä sijoittaa mihinkään, jos ei ymmärrä mihin on sijoittamassa.

Tässä tapauksessa on myös sekoitettu kaksi täysin erilaista sioituskohdetta: kulta ja osakkeet.

Osakkeilla voi käydä kauppaa ja tehdä voittaja (tappioita) nopeastikin. Kultaan yleensä sijoitetaan pitkäjänteisesti ja enemmän periaatteella: arvon säilytys.

Kultaan sijoittamisessa on myös otettava huomioon, sijoittaako fyysiseen kultaan vai johdannaisiin eli “paperi” kultaan.

Fyysiseen kultaan liittyy vielä sellainenkin piirre kuin aitous. Onko ostettu kultaharkko tai kulta-kolikko aitoja tai onko kultaa ilmoitetun painon mukainen määrä.

Silloin, kun kullan hinta on erittäin houkuttelevalla tasolla ja kysyntä on kovaa markkinoilla, ilmestyy usein markkinoille myyjiä, joiden eettiset periaatteet eivät täytä minkäänlaisia kaupankäynnin periaatteita.

Kun yhdistetään tungsten kultakuorrutukseen saadaan miltei saman kokoinen ja painoinen harkko kuin aidolla kullalla. Näitä voi ostaa verkkokaupasta tälläkin hetkellä.

On syytä epäillä myös tätä vaihtoehtoa, jos kultaharkon hinta on houkuttelevan alhainen markkinahintaan nähden.

Suosittelen kullan (ja muidenkin) arvometallien ostamista vain luotettavilta (markkinoiden todistamilta) tahoilta, ettei tule pettymyksiä.

Onko kenelläkään kokemuksia tästä viimeksi mainitusta?

1 tykkäys

On tullut ostettua kultaa melko monesta osoitteesta. Harkot pelkästään Tavexilta ja Rasmussenilta. Kolikoista noin puolet ihan huutonetin kautta. Ei tuota kanavaa voi tietenkään kovin voimakkaasti mainostaa, mutta en ole huomannut tulleeni huijatuksi. Kolikoiden aitouden tunnistaminen on kuitenkin melko paljon helpompaa kuin vakumoitujen harkkojen. Kolikoista löytyy netin kautta tarkat mitat ja ne yhdistettynä painoon niin siinähän sitä alkaa olla pohjatietoa sen aitouden toteamiseksi. Toisekseen huutonetin hyvämaineiset kauppiaat eivät kolikoistaan luovu juurikaan halvemmalla kuin nämä kaksi suurta toimijaa, joten ehkä se on järkevämpää keskittyä “virallisiin” myyjiin kuin huutokauppiaisiin. Alennuksessa olevaan kultaan en kajoa. Kukaan järjissään oleva/ rehellinen ei kullastaan luovu selvästi maailmanmarkkinahintaa halvemmalla.

1 tykkäys

Hyvä kuulla, että olet ollut ostoksiisi tyytyväinen.

Tässä mielestäni hyvä sivusto, jossa esitellään erilaisia tapoja testata etenkin kullan aitoutta.

1 tykkäys

Kanadan rahapajan “Bullion DNA” konsepti on kyllä mielenkiintoista teknologiaa, mutta sekin on loppunimeksi pintapuolista tarkastelua ja kuvavertailua, joskin erittäin tarkkaa sellaista.

Täyttä varmuutta kullan aitoudesta ei voi saada tuhoamatta materiaalia, mutta kuten tässäkin ketjussa on useasti mainittu, paras tapa varmistua kullan aitoudesta on ostaa luotettavalta toimijalta, joka ostaa suoraan jalostamoilta tai rahapajoilta.