Kysy kullasta, asiantuntija vastaa! #Kulta

Kiitos hyvistä kysymyksistä ja onnittelut lukumaratoonista :+1:

Hyvin maun rajoissa, voin kommentoida asiaa omalla suullani Voiman näkökulmasta - näitä voi sitten verrata muihin toimijoihin.

Mielestäni suurin ero

Mikä erottaa meidät monista muista kultatilitarjoajista (ja monista muista firmoista laajemmin) on se, että pyrimme tekemään mahdollisimman paljon talon sisällä, siinä missä muut toimijat ulkoistavat palvelun kaikki oleelliset komponentit - kullan säilytyksen, kaupankäynnin toteutuksen, sekä kullan hankinnan. Ulkoistaminen luo vastapuolien ketjuja, jossa lopulta palveluntarjoaja ei ole kontrollissa - vertaa osakevälittäjän kyky vaikuttaa ETF:n toimivuuteen.

Voimalla uskotaan vahvasti itse tekemiseen, koska näin voimme olla varmoja siitä, että palvelu toimii tarkoitetulla tavalla ja on varmasti sitä mitä haluamme tarjota. Toimintavarmuus on meille ensisijainen arvo ja mietimme jatkuvasti, miten voimme parantaa asiakkaan turvallisuutta ja asemaa. Tämän vuoksi meillä on oma holvi, oma turvaosasto, oma IT-tiimi, oma hajautettu kullan hankintaketju (LBMA kaupankäyntikumppanit + Voima Miners -yksikkö) sekä muut liiketoiminnan oleelliset osat omassa hallussa. Esimerkkinä omasta tekemisestä, tulemme lähivuosien aikana perustamaan oman jalostusyksikön, jotta voimme jalostaa ja tuottaa joustavasti niitä tuotteita, joita asiakkaamme haluavat nostaa. Näin lisäämme toimintavarmuuttamme poikkeustilanteissa, emmekä ole riippuvaisia edes LBMA jalostamoiden palveluista.

Joku voi nähdä tämän ulkoistusketjun mm. kustannusten puolesta parempana vaihtoehtona, mutta itse arvostan tämän päivän maailmassa varmuutta ja lyhyitä sekä selviä toimitusketjuja. Näin on valinnut tällä hetkellä noin 63 miljoonaa euroa = Voiman asiakkaiden kultavarojen arvo tänään.

Sanoisin myös, että Voiman pitkän aikavälin tarkoitus, missio ja visio poikkeavat paljonkin muista kultatilitoimijoista. Esimerkiksi Voiman Missio on “Luoda turvallisin pankki johtamalla muutosta kohti kultapohjaisia pankkipalveluita” ja tähän liittyy paljon muutakin kuin pelkästään kultatilien tarjoaminen. Paljon on vielä rakennettava, mutta sanoisin, että Voimalla tehdään asioita poikkeuksellisen laajalla perspektiivillä.

Kulut ja ulkoiset varmennukset

Voimalla uskotaan myös vahvasti läpinäkyvyyteen ja tämän vuoksi olemme pyrkineet pitämään kulut selkeinä. Monilla kultatilitarjoajilla on käytössä spread + transaktiokulu hinnoittelu, jossa tuo transaktiokulu saadaan näyttämään erittäin matalalta, mutta todellisuudessa transaktion “markkinahinta” ei ole markkinoiden keskihinta, vaan bid/offer + markup. Voimalla käytössä on yksi hinta (mid market rate), johon kulut lisätään eli spreadia ei ole ja näin ollen hinta on selkeä.

Voimalla säilytyskuluun sisältyy vakuutus, auditoinnit sekä puhtaustarkastukset. Voiman track record on näiden suhteen avoin - kaikki dokumentit ja niiden historia löytyvät vapaasti täältä.

Kullan saatavuus

Voimalla asiakkaat voivat 24 tunnin varoitusajalla nostaa kultansa tililtään Helsingin holviltamme. Voin myös kertoa, että tulemme pian mahdollistamaan Voima Store -tuotteiden nostamisen Voima Accountilta, jonka jälkeen asiakkaat voivat halutessaan nostaa vaikka jokaisen gramman tililtään. Muilla toimijoilla kulta saattaa olla nostettavissa vain “Good Delivery” eli 12,5 kg harkoissa, joka ei ole kovin saatavilla useimmille asiakkaille. Voimalla pienin nosto on tällä hetkellä 100 g ja pian 1 g. Palveluumme kuuluu se, että asiakas saa halutessaan kultansa helposti omiin käsiinsä, jos näin haluaa ja vajaa 10 % asiakkaistamme onkin tähän mennessä nostanut kultansa omaan säilykseen.

Likviditeetti

Voimalla käymme kauppaa kahden LBMA jalostamon ja sekä StoneX Financial Ltd:n kanssa (joka on myös LBMA jäsen). Näin voimme taata päivän sisäisen likviditeetin myös isommille useamman miljoonan euron kertamyynneille ja -ostoille. Likviditeetti muutamalle sataselle tai tonnille on varmaankin samaa luokkaa kaikilla toimijoilla, mutta Voima tarjoaa syvää likviditeettiä laajan kaupankäyntiverkostonsa kautta.

Maantieteellinen hajautus

Osa asiakkaistamme ei luota Suomen valtioon tai Suomen kykyyn puolustaa suvereniteettiaan ja tämä kysyntä on noteerattu tuotekehityksessämme. Asiakkaistamme yli 90 % on tällä hetkellä suomalaisia ja olemme toistaiseksi valinneet oman säilytyksen varmuuden sekä kullan saatavuuden ulkoistetun säilytyksen yli. Suomessa on myös suhteessa moniin muihin maihin todella korkea omaisuudensuoja ja kunnioitus yksilön vapauksiin, mikä on myös vaikuttanut nykypalvelun muotoiluun.

Muuta

Etenkin suomalaiset asiakkaamme arvostavat Voimassa kullan saatavuutta, nopeaa ja syvää likviditeettiä sekä palvelumme läpinäkyvyyttä. Tällä hetkellä Voima Account on muotoiltu palvelemaan juuri tätä kysyntää.

Jokainen tekee oman valintansa oman vertailunsa perusteella. Mikäli kulut ovat #1 asia ja pelkkä altistus kullan hinnalle riittää, varmaan kannattaa valita ETF, ETC tai joku muu kultatilitarjoaja.

Kulta valuuttana

Martin Enlund kirjoitti vastikään hyvän artikkelin rahan ominaisuuksista. Tuossa artikkelissä hän toteaa, että mikäli rahan määritelmänä käytetään 1) Means of payment (vaihdon väline), 2) Unit of account (laskentayksikkö) ja 3) Store of value (arvonsäilyttäjä) sekä euro, kulta, että Bitcoin toimivat huonosti rahana. Kultaa ei juuri käytetä vaihdon välineenä, paitsi BRICS ja muiden kehittyvien maiden välisessä kaupassa toimesta toisinaan, siinä missä euro on huono arvonsäilyttäjä ja Bitcoin puolestaan täyttää osittain näitä määritelmiä, mutta ei täysin mitään näistä. Itse määrittelisin mm. Venezuelan bolivarin rahaksi, mutta ei se mielestäni täydellinen/hyvä raha ole - kuten ei ole kultakaan tällä hetkellä.

Kullan mieltäminen puhtaasti hyödykkeeksi on myös mielestäni harhaanjohtavaa, koska miksi keskuspankeilla olisi sitten kultaa? Kullalla on kaikista muista hyödykkeistä poiketen, erittäin vähän teollista-/käyttökysyntää. Kultaa ei säilötä öljyn tapaan valtioiden strategisissa varannoissa, jotta sitä voitaisiin myöhemmin käyttää polttoaineena. Kultaa säilötään osana valtioiden valuuttavarantoja, osin hajautuksena, mutta myös kriisitilanteen maksuvälineenä. Esimerkiksi Suomen valtiolla kultaa on muun muassa siksi, että mikäli Suomeen tulisi sotatila, voisi Suomi vaihtaa kultaa sen ajan valuuttaan ja käyttää tuota valuuttaa sotakaluston ostamiseen - Suomi voisi käyttää kultaa välillisesti vaihdannan välineenä.

Kulta ei itsessään tuota mitään, joten “sijoitus” on myös mielestäni kullan kohdalla hieman harhaanjohtava määritelmä - itse haen sijoitukselta aina kassavirtaa tai tuottoa suhteessa euroihin. “Vakuutus”, ehkä - kullalla on ollut tapana toimia hyvin häntäriskin suojana eli ikään kuin vakuutuksena.

Itse kuitenkin kategorioisin kullan valuutaksi, siinä missä eurot, dollarit, Bitcoinit sekä SDR:t. Nollatuotto-omaisuuserä, joka säilyttää arvoaan ja jota voi helposti vaihtaa tarpeen vaatiessa paikalliseen valuuttaan ja käyttää välillisesti maksamiseen. Määrittelykysymys siis. Kultaa on käytetty vaihdannan välineenä viimeiset 6 000 vuotta ja historian valossa pidän itse erittäin todennäköisenä, että kultaa tullaan lähitulevaisuudessa (17 vuoden sisällä) käyttämään jälleen laajemmin vaihdon välineenä - joko laajemmin valtioiden välillä tai välillisesti/suoraan myös yksityishenkilöiden toimesta.

5 tykkäystä

Olen myös yrittänyt pohtia rahaa viimeaikoina niin fiat-valuuttojen, kryptovaluuttojen ja nyt myös kullan näkökulmasta. Fiat-valuuttojen toimivuutta arvonsäilyttäjänä on kyseenalaistettu, mutta mielestäni se toimii fiateissa parhaiten, jos otetaan viitekehykseksi “vaihdannan väline”. Eli fiat-valuuttojen arvo toki laskee pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä ne ovat kahta muuta vakaampia. Arvon tasainen laskuhan ei edes tee rahasta huonoa, sillä se on ennakoitavaa. Volatilitetti taas heikentää rahan käyttöarvoa.

Mielestäni ensisijaisen vaihdannan välineen ei edes tarvitse säilyttää arvoaan pitkiä aikoja, sillä nykyiset (pankki-)palvelut mahdollistavat käytännössä kaikille mieluisan säästämismuodon oli se sitten osakkeet, velkakirjat, säästötilit, taide, viinit, kellot you name it. Vaikka tilisäästämisessä inflaatio syö talletuskorosta huolimatta pääomaa, niin tilisäästämisen voi ajatella vakuutuksena pienten henkilökohtaisten kriisien varalta.

Minä en myöskään tituleeraisi “sijoituskultaa” hyödykkeeksi tai sijoitukseksi mainitsemistasi syistä. Sillä erotuksella, että kulta voi olla joillekin toimijoille myös hyödyke. Sijoittamisen näkökulmasta pitäisin sitä juurikin arvonsäilyttäjänä tai vakuutuksena, kuten sinäkin.

Minä en puolestani oikein usko skenaarioon (tai pidän todennäköisyyttä hyvin hyvin pienenä), jossa kultaa alettaisiin käyttämään yksilöiden välisessä kaupassa. Alla syyt:

  1. Kulta on tavalliselle ihmiselle hyvin vieras konsepti. Ilman internettiä harva pystyy tarkistamaan leimojen merkitsemiä pitoisuuksia tai osaa laskea edes gramman arvoa. Minkä arvoinen on omistamani kaulaketju?

  2. Jos ostan dystopiassa esimerkiksi lihaa ja vihanneksia, niin hinnan määritteleminen sopiviksi yksiköiksi on hyvin hankalaa. Jompi kumpi kaupan osapuoli häviää, koska kullan lohkominen kaupankäyntitilanteessa hankalaa. Pidänkin todennäköisempänä päihteiden käyttöä valuuttana.

  3. Jos emme etene dystopiaan asti, vaan esimerkiksi Ukrainan kaltaiseen paikalliseen konfliktiin, niin Punainen Risti ym organisaatiot pyrkivät täyttämään perustarpeet, vaikka paikallinen valuutta häviäisi. Rahaa ei siis varsinaisesti tarvita.

Pidän tätä huonona argumenttina myös kryptojen puolella, sillä oikeastaan mikä tahansa fyysinen asia täyttää tuon “välillisesti maksamisen” kriteerin. Suurinosa toki huonommin kuin kulta. Jos omistan esimerkiksi lehmän, niin voin maidolla “maksaa välillisesti” lainani. Jotta kulta olisi oikeasti vaihdannan väline, niin kaupankäynnin kohteena olevan hyödykkeen hinta pitäisi määritellä grammoina tai unsseina kultaa. Tai maitolitrana jne.

Vaikka siis Voima perustaisi kultapohjaisen pankkitilin, niin käytännössä se olisi vain hyvin pitkälle automatisoitu kullan säilytyspalvelu, koska maksukorttia käytettäessä yksikkö olisi edelleen Euro. Vaikka tekisin Mobilepay-siirron omalta kultatililtäni kaverini kultatilille, niin silti kulta muutettaisiin euroiksi, siirrettäisiin kaverin tilille, jossa muutetaan taas kullaksi. Ei se cryptocomin luottokorttikaan ole kryptopohjainen, jos varat käännetään maksutapahtumassa fiatiksi. Sisäisissä tilisiirroissa kulta voisi toki olla vaihdonnäline, kun kultaa siirretään yhdeltä asiakkaalta toiselle. Olisiko kulta kuitenkaan arvonmitta (tai laskentayksikkö), koska todennäköisesti asiakas haluaisi nähdä myös euro-määräisen arvon siirrolleen?

4 tykkäystä

Minusta kullan kiinnostavuutta juuri lisää sen monipuolinen luonne oivana instrumenttina täydentämään eri tavoin rahoitusmarkkinoita. Se on omilla tavoillaan niin valuutta, sijoitus, hyödyke, arvonsäilyttäjä, vakuutus kuin laskentayksikkö. Kulta toimii eri tilanteissa ja aikoina eri painotuksin.

Jos esim. Voima Gold lanseeraa maksukortin, jonka kautta buriton ostaja Mexico Cityssä tai Pho -keiton ostaja Hanoissa viilaavat korttia ja kultatililtä automaattisesti tekoälyn avulla veloittuu kullan kurssin mukainen määrä kultatalletusta, voi minusta puhua kultamääräisestä veloituksesta -veloituksen voi laskea kultana ennakkoon, sen voi arvioida melko osuvasti tai nähdä kultatililtä. Kun tällaiset veloitukset yleistyvät, kulta alkaa tulla tutuksi myös laskentayksikkönä muuallakin kuin kullankaivuuta koskevissa ohjelmissa, kuten Kultakuume. Kullan hinta on kuitenkin melko vakaa vaikkapa osakekursseihin nähden. Ja kulta on ainoa globaalisti kaikkien tuntema ja arvostama tuote sekä sitä voi vaihtaa kymmenissä miljoonissa paikoissa maailmassa, vaikkapa espanialaisella kultasepällä.

Kulta on minusta myös sijoitus -en näe jatkuvaa kassavirta -velvoitetta pakollisena sijoituksille. Kullan hinta on vuoden 1971 jälkeen kehittynyt melkein osakesijoitusten tuotolla -tosin välillä merkittävästi hedgaten osakkeisiin tai dollarin arvoon nähden -erittäin merkittäviä asioita positioita ajatellen -hedge -rahastothan käyttävät kultaa juuri näistä syistä. Tähän liittyen ja vielä huomioiden suhdanteet kulta on siis myös arvonsäilyttäjä -on kiva ostaa pelon aikana nousseella kullan hinnalla romahtaneita osakkeita. Näistäkin syistä kulta on sijoitustuote. Kullan hinta on myös noussut aina pidempänä ajanjaksona inflaatiota nopeammin.

Jenkkiartikkeleissa viitataan usein kullasta “Last standing” -sanonnalla -eli kulta on kautta aikojen toiminut ainakin jollakin viiveellä viimeisenä arvonsa säilyttävänä instrumenttina, kun osakkeet, kryptot ja tulppaanisipulit, kiinteistöt, asunnot,…menettävät merkittävästi arvoa. Eli kulta toimii tässä arvonsäilyttäjänä, sijoituksena, valuuttana, vakuutuksena sekä hyödykkeenäkin.

Tosiasiahan on myös, että vaikka Suomessa perinteisesti köyhänä maana kulta on vieras ja vierastettu tuote, se ei ole enää Keski- tai Etelä-Euroopassa -puhumattakaan Intiasta ja Kiinasta, jossa ihmiset omistavat korujen muodossa yhteensä neljäsosan kaikesta maailmalla löydetystä kullasta -ja jossa kulta toimii perinteisesti suoremmin myös valuuttana, sijoituksena, vakuutuksena, hyödykkeenä, arvonsäilyttäjänä ja laskentayksikkönä.

Eli itse pyrin pitämään ainakin 10-15 prosenttia sijoitussalkusta jalometalleissa, lähinnä kullassa. On tosi mielenkiintoista seurata, miten kulta kehittyy eri tilanteissa ja aikoina :+1::ok_hand:

3 tykkäystä

Toinen ylläri muuten ketjun selattuani oli se, että vaikka puhutaan kullasta ja vertaillaan osakkeisiin, kukaan ei ole jättänyt fiat-valuuttaa välistä pois. Harmillisesti en löytänyt osinkokorjattua (ymmärtääkseni) indeksointia S&P500 kehityksestä kullassa mitattuna, mutta kyllä tästäkin jotain omia peukkusääntöjä voisin vetää: Pörssi on törkyhalpa silloin, kun indeksin saa alle unssilla kultaa ja kohtalaisesti hinnoiteltu, kun saa alle kahdella. Mutta milloin se on kallis? 2,2-2,5 unssin kohdalla? Ainakin lopettaisin ostot kun hinta ylittää 2,5 unssia ja siirtyisin aggressiivisesti myyntilaidalle, sano, 4 unssin kohdalla?

Onko jotain palvelua, mistä saman datan saisi esim. päivätasolla? :slight_smile:

3 tykkäystä

Kullan käyttö vakuutena esimerkiksi asuntolainassa, miten pankit suhtautuu ja mitä tulisi ottaa huomioon verrattuna käteiseen?

Jos kullan arvo laskee vakuutena ollessaan, voiko pankit vaatia lisävakuuksia?

Kullasta en tiedä. Mutta hopeaa eivät ainakaan kelpuuttaneet lainan vakuudeksi.

2 tykkäystä

Tuli myös kahlattua ketju läpi viikonlopun ratoksi. Harmillisen vähän on olemassa suomenkielistä aineistoa tai keskustelua kullasta joten ketjun avulla voi saada edes jonkinlaisen käsityksen aiheesta.

Etenkin -19 vuodelta on ketjussa laadukasta ja tiukkaa debattia kullan ja fiat-valuuttojen välillä, suosittelen lukemaan ihan viihdesyistäkin :smiley:

Se, pitääkö varallisuuttaan fiateissa vai kullassa on äärimmäisen kompleksinen kysymys tulevaisuuden muuttujien tähden, joten mielestäni kannattaa olla varovainen näiden välisessä joko-tai johtopäätöksissä.

“Hajauttaminen on sijoittajan ainoa ilmainen lounas” pätee tässäkin ja sen takia aion pitää jatkossa n. 10% siivun salkustani kullassa :slightly_smiling_face:

4 tykkäystä

Sama noin 10 % tavoite on itsellänikin. Tosin mainittuun tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi tehdä taas lisäostoja; sijoitusvarallisuudestani tällä hetkellä noin 7,5 % on kullassa ja 1,5 % hopeassa. Jälkimmäisen suhteen ei lisäostot kiinnosta. Tuppaa olemaan melko tilaa vievää säilöttävää tuo jälkimmäinen.

1 tykkäys

Kannattaako edes fyysiseen kultaan sijoittaminen paperikullan sijaan, jos ajatuksena ei ole varautuminen kaikkein pahimpiin tuomiopäivän skenaarioihin? Juuri säilytys ja pienten ostosten kohtuuttoman suuret spreadit tekevät siitä aika huonon sijoitustavan. Paperikullalla hajautus ja kaupankäynti on paljon helpompaa. Se ei ehkä toimi ydinsodan jälkeen kuten fyysinen kulta, mutta pidän lopulta aika marginaalisena asiana.

Miksi siis sijoitatte fyysiseen kultaan paperikullan sijaan?

3 tykkäystä

Mitä järkeä ostaa paperikultaa, kun sitä saa fyysisenä ja sitten sinä hallitset sitä? Sitä saa lähes ilman spreadeja tilattua vaikka Itävallan rahapajasta. Kotiin toimitettuna. 100g laattoja pystyy aika monta piilottamaan kotiin ja jos asuu omakotitalossa niin ei se kassakaapin hommaaminen varmaan hirveä haaste ole. Tietenki sen jälkeen ollaan hiljaa ja ei huudella siitä kultapossasta pitkin kyliä.

Kulta on mielestäni vähän tyhmä säästökohde jos tekee sen paperilla. Tuossa paperikullassa on kaikenlaisia toimitus- ja kolmannen osapuolen miinoja.

2 tykkäystä

No tuota juuri kysyin, että.mitä tästä ajatellaan. Säilyttäminen ja kuljettaminen ovat ihan todellisia ongelmia. Nämä varmaan ihan kiistattomia ongelmia, jotka pitää ostajan ottaa huomioon.

Säilytys ei ole ilmaista jos pitää hommata kassakaappi ja tila kullalle. Sama koskee mahdollisia muuttoja.

Miksi haluaisin hallita kultaa kun en halua tuossa mielessä hallita osakkeitakaan vaan sijoitan suorien lisäksi myös rahastoihin (joka vastaa sitä paperikultaa). Eli miksi juuri kulta pitää löytyä käden ulottuvilta paperin sijaan? Tämä on siis aito kysymys. Kullan kohdalla aina jostain syystä korostetaan fyysisyyttä. Mutta miksi?

Esim. 1 unssin kolikko maksaa 1% enemmän kuin spot. Ja jos sen myy, tulee varmaan isompi spread eteen kun kolikko on jo vanhentunut.

Avaatko näitä. Eli millaisia ongelmia jos mietitään parhaimpia kulta-ETC-tuotteita? En siis tunne aihetta ja sinänsä kultaan sijoittaminen kinnostaa - mutta ei fyysiseen.

2 tykkäystä

Minulle tähän on mainitun zombie skenaarion lisäksi ainakin yksi selkeä syy ja se on vastapuoliriskiltä suojaaminen. Paperikulta on myös usein kovin vivutettua, mikä voi koitua isoksi ongelmaksi juuri niissä skenaarioissa mitä vastaan kulta “vakuutuksena” toimii tai kuvitellaan toimivan.

Minä en “sijoita” kultaan, mutta ostan sitä vakuutukseksi pieniä määriä. Olen itse tunnistanut muutaman itselleni sopivan tavan kullan hankkimiseen ja säilyttämiseen (ei sijoitussuositus):

  • Osta fyysistä ja säilytä pankin tallelokerossa.

  • Osta fyysistä ja säilytä holvissa siten että holvin kulta on todistetusti tallettajien riippumatta meneekö holvi konkkaan ja holvilla on lisäksi mahdollisimman kattavat vakuutukset. Preferoidusti omistat sarjanumeroidun harkon jota voit vaikka käydä katsomassa fyysisesti. Lisäksi tällä voi hakea maantieteellistä hajautusta jos sitä kaipaa.

  • Osta “paperikultaa” rahaston muodossa jolla AUM on 100% (tai lähes) katettu omistuksessa olevalla fyysisellä kullalla ja jota rahasto ei muullakaan tavalla vivuta ja jonka säilytys on hyvin luotetun tahon hallussa ja auditoitu. Näiden kanssa saa olla tarkkana.

Lisäksi sijoitan/spekuloin volatiliteetilla ostamalla kultakaivosten osakkeita sen verran kuin olen valmis häviämään… kunhan olen tutkinut kohteet mielestäni riittävällä tarkkuudella. Tämä laji on äärimmäisen vaikea, enkä voi suositella oikein kenellekään jos haluaa nukkua yönsä hyvin, koska bisnes on keskimäärin todella huono. Vipua kullan hintaan kuitenkin riittää enemmän kuin kotitarpeiksi…

Edit: typot

2 tykkäystä

Kiitos vastauksesta. Onko heittää esimerkkejä näistä hyvistä paperikultakohteista? Miten esim. Xetra Gold, iShares Physical Gold, XTrackers Physical Gold tai WisdomTree Physical Gold?

Kuten osakerahastoissakin, rahastosijoittamisen järkevyyttä ei mitata paskoihin rahastoihin sijoittamisella, vaan niihin parhaimpiin. Sama pätee kultaan. Eli kiinnostaa nimenomaan ne parhaat sijoituskohteet ja niiden ominaisuudet.

Jaa-a, en kyllä uskalla sanoa mikä on hyvä ja mikä ei, koska menee helposti sijoitusneuvonnan puolelle. Suosittelen tarkkaan tutkimaan itse mitä rahastoesitteet kertovat ja mitä niiden sanamuotojen ja ennen kaikkea fyysisen kullan säilyttäjien takana ihan aikuisten oikeasti on… Usein se ei ainakaan itselleni ihan suoraan aukea ja silloin lienee syytä olla varuillaan.

Sen verran voin sanoa, että noita mainitsemiasi en omista, vaan minulla on vain seuraavia (kulta) rahastoja ja niitäkin omaan tilanteeseen nähden hyvin maltillisissa määrissä:

  • Sprott Physical Gold Trust
  • Sprott Physical Gold and Silver Trust

No ei sentään. Tämä on sijoitusfoorumi jossa tietenkin voi keskustella sijoituskohteiden objektiivisiata eroista, kuten tässä esim. kuluista ja kullan säilytystavasta. En siis tässä kysele enkä tarvitse sijoitusneuvoja.

Niin no siis 100g laattojen hinta on ~5.7ke kpl ja noita nyt piilottaa kämppään 10kpl “helposti”. Tietenkin jos sun kulta määrät tulee olemaan semmosia, että tarviit panssariauton ja holvin niitä varten niin homma on eri. Meidän normi kuolevaisten summilla ihan mitättömiä.

Kulta on fyysinen tuote. Sitä voit kantaa paikasta toiseen, siitä voi tehdä koruja jne. Kulta tuotteita on erihintaisia ja erilaisia. Osakkeet ovat vain “sopimuksia”, että omistat jostain firmasta palasen. Ennenhän ne oli paperilappuja, mutta tuskin kukaan haluaisi säilyttää niitä kotona enään.

No jos tuon on paljon, niin sitten ei varmaan kannata koskea fyysiseen kultaan. Luulin, että puhutaan jostain +3% spreadeista pelkästään ostaessa. Tuo spreadi pienenee mitä pidempään säilytät sitä kultakolikkoa vaikka siellä piironginlaatikossa. Paperikullassa varmaan on ihan vuosittaiset kulut.

Kun kaikki on hyvin niin tuskin mitään ongelmia. Entäs jos kullan määrästä iskee epävarmuus markkinoille? Voiko kullan lunastaa pois sieltä? Onko kulta auditoitu? Kenen toimesta? Voitko luottaa heihin? Kulut on varmaan vuodessa jotain 0,xx% vs ostat himaan muutaman kolikon/laatan. Nämä nyt tuli äkkiseltään mieleen. En siis ole tutustunut kyseisiin tuotteisiin, kun mielestäni kulta kannattaa olla fyysisenä tallelokerossa, kotona kassakaapissa jne.

1 tykkäys

Itsellä sama filosofia että mihinkään apokalyptiseen zombieskenaarion en ole varautumassa mutta haluan silti omistaa kullan suoraan jolloin mielestäni kulutehokkainta on käyttää kultavälittäjää joka säilöö kullan puolestasi mutta omistat sitä suoraan, esimerkkinä Bullionvault ja Voima account.

Nämä siis tulee osata erottaa paperikullasta kuten ETF:istä joissa saman kultaharkon omistaa satoja muitakin ihmisiä vaikka esitteen mukaan omistaisit kullan suoraan.

2 tykkäystä

Tuolla ketjun alkupäässä oli hieman avattu näitä mahdollisia ongelmakohtia, sisälsi myös linkin Bullionstarin (yksi fyysisen kullan myyjä/säilyttäjä) muutamien vuosien takaiseen artikkeliin aiheesta:

Itse olen hakenut allokaatiota jalometalleihin sekä fyysisessä muodossa (valittujen säilyttäjien kautta) kestämään niitä mahdollisia markkinakriisejä ja sitten toiselta puolelta “paperikullan” virkaa ajavat striimeriyhtiöt (esim. Franco-Nevada) ja isot kultakaivosfirmat (esim. Barrick), joista generoituu myös kassavirtaa ja joiden arvostukset tyypillisesti liikkuvat kertoimella jalometalleihin nähden.

3 tykkäystä

Fyysisessä kullassa on myös se etulyöntiasema, että isoissa markkinalaskuissa ei tule paniikkimyyntejä tehtyä. Paperikulta-arvopaperit voi kahdella hiiren klikillä painaa pois, jos tunteet ottavat liikaa valtaa (mikä on hyvin yleistä). Ihmisluonne ei vaan kestä punaisia rivejä kauhean hyvin.

4 tykkäystä

Omalla kohdallani se tärkein pointti omistaa fyysistä kultaa on omistamisen anonyymiys. Melkein kaikki muut omistamisen muodot ovat valtion, verottajan, pankin, jne. vahtauksen alla. Jos sattuisi elämä kolhaisemaan oikein kunnolla ja kaikki vietäisiin ja ulosmitattaisiin; niin ei siinä tilanteessa varmaan pahaksi olisi, jos varmasta paikasta löytyisi vaikkapa pari kiloa (myös) numismaattisesti arvokkaita kultakolikoita.

7 tykkäystä