Tavoitehinta on analyytikon uskomus osakkeen hinnan kehityksestä seuraavan 12kk kuluessa. Nämä tavoitehinnat seuraavat usein osakekurssia eikä niiden perusteella kannata tehdä päätöksiä. Esimerkiksi Kempowerin viimeisin laaja raportti on julkaistu 31.10.2023. Analyytikko Pauli Lohi piti Kempoweria (jonka kurssi oli sillä hetkellä 29,56 €) vähäriskisenä sijoituskohteena, antoi ostosuosituksen ja asetti tavoitehinnan osakkeelle 44 euroon. Osakkeen hinta on tällä hetkellä 13,79 €.
Jos vaikutusvaltainen taho muuttaa osakkeen tavoitehintaa, sillä voi olla lyhytaikainen vaikutus osakkeen hinnoitteluun. Haasteena on toki arvioida miten analyytikko suosituksiaan tulee muuttamaan markkinatilanteiden muuttuessa. Markkinat unohtavat nämä tavoitehinnat nopeasti kun uutta informaatiota tulee saataville.
Osakkeen hinta laskee osingon irtoamispäivänä usein osingon verran ± mitä markkinasentimetti muutoin olisi yhtiön osakekurssia muuttanut.
Kuinkas te hallinnoitte tätä suurta tietomäärää jonka mahdollisesti olette kasanneet sijoittamiseen liityyen? Onko jotain näppärää arkistointitapaa johon voisi arkistoida artikkeleita ja tutkimuksia useista eri lähteistä?
Ajan takaa sitä, että löytäisin nykyistä nopeammin tietoa ja myöskin tieto olisi tallessa internetin tietopuhdistuksen vaaralta. On meinaan vanhoja artikkeleita jo alkanut katoamaan.
Vai pitääkö mennä old skool: printteri ja paperinen arkisto
Kurssiin vaikuttaa samanaikaisesti moni muukin asia. Mutta jos nyt oletetaan, ettei tulos, arvostuskertoimet yms. muutu, niin pienempi määrä kaupan olevia osakkeita nostaa kurssia.
Osakekannan markkina-arvo on yhden ulkonaolevan osakkeen hinta (viimeisin kauppa pörssissä) kerrottuna ulkonaolevien osakkeiden lukumäärällä. Omien osakkeiden takaisinosto vähentää ulkonaolevien osakkeiden lukumäärää ja jos osakekannan markkina-arvo ei muuttuisi, osakekohtaisen hinnan pitäisi kasvaa. Käytännössä kuitenkin osakekannan markkina-arvo muuttuu jatkuvasti.
Oleellista on miten yhtiö pärjää tulevaisuudessa suhteessa tämänhetkisiin odotuksiin. Jos firma pärjää paremmin kuin odotettua, tänään ostetut osakkeet tuottavat hyvin. Omien osakkeiden takaisinostossa firma tekee ostopäätöksen sijoittajan puolesta. Omistat suuremman osan yhtiöstä, vaikka salkkusi osakemäärä ei muutu.
Matemaattisesti ei ole mitään vaikutusta(riippumatta kurssista). Osakemäärä vähenee joka nostaa yhden osakkeen osuutta firmasta mutta samalla kassasta häviää rahaa joka laskee yhtiön arvoa vastaavasti.
Ostopaine saattaa hetkellisesti kuitenkin tukea kurssia.
Kyseessä on vain voitonjako missä verotehokkaasti firman tililtä saadaan siirrettyä rahaa omistajien tileille(ne ketkä myyvät nämä ostetut osakkeet).
Minä käytän vanhanaikaisesti hyväkseni tietokoneen kovalevyn kansiorakennetta, joka on ainakin vanhemmissa Windowseissa. Kansioista voi luoda itselleen kokonaisuuksia kuten:
Talous (kansio) jonka sisällä on alikansiot
1.1. Kirjat
1.2. Artikkelit
1.3. Omat taulukot
1.4. Muistiinpanot
Tai sitten voi jaotella vuosiluvun mukaan. Kannattaa huomata että iso osa tiedostakin voi olla sellaista, että sen hyödyntämisellä on aikaraja. Parastahan se on, kun oppi jää päähän ja nippelitiedot voi sitten tarkistaa tällaisista lähteistä. Koulutus on enemmän juuri käsitteiden ja ajattelutapojen sisäistämistä, ei niinkään nippelitietoutta.
(Edellinen viestini liputettiin, joten kokeilen toisenlaisin sanankääntein.)
Onko analyytikoilla minkäänlaista vastuuta suosituksistaan? Voivatko he kärjistetysti vaikkaa heittää hatusta ennusteitaan, osuu tai ei, ilman minkäänlaisia sanktioita. Tokkopa kukaan näin tekee, vaan yrittävät varmasti parhaansa.
On kyllä melkoinen suojatyöpaikka, jos näin on. Toki lopullinen vastuu on aina itse sijoittajalla. Mitä sanoo laki, työnantaja ja analyytikon moraali&omatunto jos useamman kerran peräkkäin on totaalisen väärässä ennusteidensa kanssa?
Lisäys: Ja onko yksittäisen firman analyysin laadinnassa vain yksi henkilö, vai isompi työryhmä?
Lisäys2: Luulisi, että analyytikoilla/ryhmällä olisi sen verran ammattiylpeyttä ja munaa, että jos kaikki meneekin just päinvastoin kuin on ennustaneet, niin ymmärtäisivät reagoida mokaansa jollain tavoin. Anteeksipyyntö, käsi ylös virheen merkiksi, analysoitavan fiman vaihto toiseen, irtisanoutuminen työstään.
Kääntäisin tämän myös toisinpäin. Yhtiö on itse antanut (ilmeisesti ainakin yhden) negarin tälle vuodelle, joten edes yhtiön ylin johto ei ole ollut omien ennusteidensa/ohjeistuksiensa kanssa pallon päällä. Miten ihmeessä jonkun toisen yrityksen edustaja voisi tietää paremmin, jos mitään sisäpiiritietoa ei ole vuodettu?
Urheilumaailmassa voidaan verrata Stephen Curryyn, joka on maailman paras kolmen pisteen heittäjä koripallossa. Hän osuu “vain” 42% heitoistaan kaaren takaa. Alle puolet.
Itseäni auttoi analyysin ymmärtämisessä paremmin se hetki, kun tajusin analyytikoidenkin olevan “vain tavallisia sijoittajia”. Jos he tietäisivät varmasti mitä tapahtuu, eivät he tekisi palkkatyökseen analyysiä, vaan sijoittaisivat jäätävällä velkavivulla. Jos Inderes palkkaisi @Pohjolan_Eka tai @Hades tasoisia forumisteja analyytikoiksi, muuttuisiko herrojen osumatarkkuus tai taitotaso välittömästi? Ei tietenkään.
Isoin ero lyytikoiden ja esimerkiksi em. mainittujen herrojen välillä on se, että siellä on paremmat yhteydet yhtiöiden johtoihin. Muuten uskon, että foorumilta löytyy aivan analyytikkotason tekijöitä, jotka ovat myös olleet usein väärässä. Ja saavat olla jatkossakin.
Analyytikoiden track-recordia seurataan sekä portfolion että yksittäisten yhtiöiden tasolla. Suositusten osuvuus on myös yksi komponentti analyytikoiden palkkamallissa. Luonnollisesti myös puuttuisimme asiaan välittömästi @Petri_Gostowski kanssa, jos havaitsisimme hatusta heittelyä tai muuta kuin parhaansa yrittämistä (toki muun kuin parhaansa yrittämisen kitkee mielestäni aika tehokkaasti ammattiylpeys ja työn puolijulkinen luonne). Jos taas yrityksistä huolimatta ei pidemmällä aikavälillä tai systemaattisesti osu, niin erityyppisiä toimenpiteitä (ml. lisäyksessäsi listaamia) käynnistetään asteittain. Juridisen vastuun rajaa sitten toki disclaimer.
Kannustan vahvasti antamaan palautetta myös suoraan analyytikoille tai tiimitason asioissa meille pääanalyytikoille. Raporteissa on yhteystiedot ja foorumin kauttakin tavoittaa. Toki toivon, että palaute on sekä hyvässä että pahassa asiallista.
Tässä on totuuden siementä. Osakeanalyytikko luo lisäarvoa (ts. ylituottoa), jos hän on seurannassaan enemmän oikeassa kuin väärässä. Tämä on ehdoton vaatimus kaikille analyytikoillemme pitkässä juoksussa, sillä 50/50-jaolla analyytikko on turha (aina voi sijoittaa indeksiin) ja alle 50 %:n osumatarkkuudella kontribuutio on negatiivinen. Yksittäisissä yhtiöissä ja lyhyellä aikavälillä tämä toki voi näyttäytyä hyvinkin eri tavalla eli käytännössä siis niin, että ollaan isosti väärässä tai oikeassa. Aikavälin pidentyessä ja otannan laajentuessa koko seurantaportfolioon jakauma pitää pystyä pyöräyttämään positiivisen puolelle, jotta homma on ja pysyy kestävällä pohjalla.
Tähän kysymykseen unohtui vastata. Pääsääntö on, että mitä kimurantimpi tilanne, sitä isommalla porukalla oikeaa ratkaisua pohditaan. Esimerkkiksi jonkun yllätyksettömän UPM:n kvartaalipäivityksen suosituspohdinta ei aiheuta toimistolla mobilisaatiota, mutta tiukemmissa paikoissa (esim. Kamux vuonna 2022) on koko tiimi ollut kutsuttuna pyörään pöytään keskustelemaan oikeasta suosituksesta. Lisäksi pari kertaa vuodessa on vapaan opponoinnin kierros läpi seurannan. Loppuviimein viimeinen sana ja vastuu suosituksista on kuitenkin yhtiötä seuraavalla analyytikolla (tai analyytikoilla), vaikka isompi jengi olisikin sparraamassa ja opponoimassa.
Talon ostosuunnitelmat käynnissä ja pitäisi laittaa ASP-tili täyteen iskuun, jotta saa suurimman mahdollisen lainamäärän siitä hyödynnettyä (140 000€ täällä syrjäseudulla). Vaihtoehtoina olisi tyhjentää OST tai myydä kolme indexirahastoa.
OST tällä hetkellä prosenteissa aavistuksen miinuksella, joten siitä ei tarvitse ilmeisesti veroja maksaa. Hieman epäselvää koska euroissa pari sataa plussalla. Kuluja tulee välityskuluista ja tilin lopetusmaksusta. Osa näistä rahoista jää yli, joten voisi hajauttaa rahastoihin tai osakkeisiin. Kaiken myynti ja lopetus siksi, että sinne jäisi yksi osake reilun 1000€ summalla, joten lottolappuna pitäisi yksi päättää.
Rahastoissa olisi juuri tarvittava määrä rahaa, joista tietysti joutuu verojakin maksamaan. Toimeksiannot onneksi ilmaiset
Itse mietin riski/tuottosuhdetta, OST voisi tuottaa paremmin tulevaisuudessa, eikä tarvitsisi nyt mahdolliseen huonoon aikaan myydä Suomiosakkeita. Toisaalta rahastojen turvallisuus voi olla hyvästä omakotitalon kanssa. Täytyy tarkempi laskelma tehdä, mutta rahastojen myymisessä häviäisi enemmän verojen takia.
Vinkkejähän ei saa antaa, mutta onko mielestänne jommassa kummassa vaihtoehdoista muita riskejä tai vääryyksiä mitä kannattaa ottaa huomioon ennen toteutusta?
Verot ovat varmoja, ylituotto epävarmaa. Myisin itse OST:n tyhjäksi ja jättäisin rahastot. Jos OST kerran lähellä nollatuottoa niin eihän sitä tarvitse sulkea. Jätät tyhjäksi sen ja rupeat taas kasaamaan osakesalkkua myöhemmin sinne.
Kannattaa vielä varmistella kuinka paljon sinne aspille saa siirtää kerralla. Joskus muistelen kuulleeni, että maksimi olisi 3000 euroa vuosineljänneksessä.
Kappas se on noussut, täytyy vielä varmistaa omasta pankista. 3000€ oli tiliä avatessa, ja se minulle käytännössä riittääkin, jos/kun tämän kvartaalin aikana ensimmäisen maksimin laitan ja seuraavalla toisen mokoman.
