Jatkuva kaupankäynti päättyy klo 18.25 ja sen jälkeen alkaa päätöshuutokauppa. Päätöshuutokaupassa haetaan tasapainohinta samaan tapaan kuin aloitushuutokaupassa.
Tyypillisesti päätöskurssi tulee joitakin (kymmeniä) sekunteja ennen klo 18.30.
Toimeksianto voi toteutua vain osittain, eli välttämättä et saa koko haluamaasi nippua ostettua tai myytyä.
Kiitos.
Onko Usan ja Kanadan pörssissä loppuhuutarin alkamisaika 22.55.
Ei.
Siellä kaupankäynti on vilkkaampaa, joten alku- ja loppuhuutarille ei ole tarvetta.
Jenkeissä on sitten esi- ja jälkipörssi, johon pääsee mukaan joidenkin välittäjien (esim. IB) kautta.
Mjaa. Näyttää siellä jonkinlainen sittenkin olevan:
Onkohan se noin.
Muistelisin, että joku oli saanut hyzonia loppuhuutarista halvemmalla, kuin toimeksianto.
Kyllä Helsingin pörssissäkin voi saada alku- ja loppuhuutokaupassa parempi kurssi, kuin edes olisi halunnut. Oma kokemus on AOT-repun Sievit uutisaamuna myyntiin antaminen hintaan jotain niukasti yli 2,50, mutta kauppa oli tullut tasoon 2,565€, koska se oli ollut hinnan kysynnän ja tarjonnan vastakkaisten ylhäältä alas ja alhaalta ylös menevien kolmikulmioiden tasapainopiste.
Päätösaika arvotaan jotta elektroninen kaupankäynti ei pääsee huutokauppaa manipuloimaan.
Edit: Selvennetty ”sitä” → ”loppuhuutokauppaa”
Miten maksan tuon koron pois? Tullut valuutanvaihdosta EUR → SEK.
Minusta tuo tasoittuu itsestään vähän ajan päästä jos sinulla on saldoa ja näyttäisi olevan.
Ainakin superluoton korot siirretään pääomaan kuun vaihteessa.
Korko vähentää saldoa, kun se pääomitetaan kuunvaihteessa.
Jos on kaksi samaa tuotetta valmistavaa kemiantehdasta, toinen tuottaa vaikka 50 miljoonaa kiloa vuodessa, ja toinen vaikka 500 miljoonaa kiloa vuodessa, niin miksi käyttökateprosentti enemmän tuottavalla laitoksella on huomattavasti korkeampi? Ei kai pelkästään raaka-aineiden “tukkualennus” voi aiheuttaa niin suurta eroa? Tai henkilöstökulut, eli isompia laitteita voi hallita suurin piirtein samalla määrällä henkilöstöä kuin pienempiä laitteita? Eli tuotantolaitosten skaalautuvuutta ja sen keinoja tavallaan haluaisin selvittää.
Kysymykseen liittyvän yhtiön materiaaleissa sanotaan “EBITDA margins and associated growth are expected to improve throughout the forecast period as a result of increasing economies of scale from additional plants coming online” mutta rehellisesti niin en oikein ymmärrä mitä se tarkoittaa käytännön tasolla.
Myyntikate on myyntituottojen ja muuttuvien kustannusten erotus.
Kun myyntikatteesta vähennetään yrityksen kiinteät kustannukset, saadaan yrityksen käyttökate.
Jos oletetaan, että myyntikateprosentti on sama, niin jäljelle jää se vaihtoehto, että kiinteät kustannukset per tuotettu tonni on oltava pienemmät, jotta käyttökate olisi parempi.
Niinpä. Mysteeri onkin juuri se, että mitkä on ne merkittävät tekijät joilla suuremman laitoksen kiinteät kulut ovat suhteessa pienemmät kuin pienemmän laitoksen.
Esim. 1,5 miljoonan tonnin sellutehdas ei maksa puolitoista kertaa 1,0 miljoonan tonnin sellutehtaan verran, vaan vähemmän. Molemmat tehtaat myös pyörivät käytännössä samalla henkilöstömäärällä.
Tämä nyt karkea esimerkki, toivottavasti auttaa hahmottamaan suuruuden ekonomiaa.
Suurempi ei toki aina tarkoita, että se on tehokkaampi. Esimerkiksi tuotantolinjojen teknologia voi olla hyvinkin erilainen / eri ajalta.
Mutta karkeasti listattuna ainakin nämä vaikuttavat yksikön tehokkuuteen. Joku voi jatkaa listaa, olen varman että tästä puuttuu vielä iso osa tekijöistä.
En löytänyt aloittelijoiden kysymysten ketjua, joten laitan tänne kysymykseni. Luen parhaillaan “Miten sijoitan pörssiosakkeisiin”-kirjaa, jossa kerrotaan: “Pörssikurssit ovat riippuvaisia osingonjaon kehityksestä. Pitkällä aikavälillä ainoastaan osingonjaon kasvattaminen kohottaa yhtiön pörssikurssia.” Tähän liittyen pohdin, miksi sijoittaiskeskusteluissa ei mainita useammin strategiana nimenomaan osinko-osakkeisiin sijoittamista kasvuosuudellisen ETF-sijoitusrahaston kautta? Usein täälläkin foorumilla mainitaan vakaisiin osinko-osakkeisiin sijoittaminen, mutta rahastosijoittamisen keskusteluissa ei ole erityisesti korostettu osinkoyhtiöihin keskittyviä ETF-rahastoja. Onko niissä siis jotain mätää?
Tuolla “pitkällä tähtäimellä” ja “osingonjaolla” tarkoitetaan käytännössä aikaa tästä ikuisuuteen (yrityksen väistämättömään konkurssiin) ja osingonjaolla diskontattuja tulevaisuuden kassavirtoja.
Jos ajatellaan yritystä, joka maksaa tästä tulevaisuuteen 1€:n osinkoa, niin miksi sen osakkeen kurssi muuttuisi pitkällä aikavälillä?
On siis väärä ajatus, että Saario tarkoittaisi tämän hetkistä osingonmaksuprosenttia vaan viesti on, että yrityksen on tehtävä tulosta, jotta se voi maksaa osinkoja. Tämä tehty tulos on ainoa perusta pitkällä aikavälillä yhtiön osakekurssille.
Otetaan esimerkiksi jokin hypeyhtiö, jolla on suuret visiot miten se muuttaa maailmaa. Tulevaisuuden kuvaajat on piirretty kiihtyvällä kasvulla tästä ikuisuuteen jne. Ultra-lyhyellä tähtäimellä (päivän sisällä) sen kurssikehityksen ainoa ajuri on lähinnä sattuma.
Viikkojen, kuukausien tai jopa vuoden (lyhyt tähtäin) sisällä vaikuttavat jo uutisvirta sekä sentimentti (yritystä, toimialaa ja yleisesti osakemarkkinaa kohtaan). Nykyinen liiketoiminta on edelleen lähinnä kuriositeetti.
Kun puhutaan useamman vuoden aikajänteestä aletaan monesti yhdistelemään nykytilannetta ja tulevaisuuden kasvua. (ts. Onko yritys noudattanut ennustettua kasvupolkua ja miltä sen tulevaisuus näyttää).
Jossain vaiheessa yritys sitten saavuttaa saturaatiopisteen, jossa sillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia kasvaa markkinaa nopeammin, joten se jakaa melkolailla kaiken tuloksensa osinkoina sijoittajille.
Saario ei siis viitannut tuohon viimeiseen ryhmään, vaan siihen etteivät kasvuyritysten nykyiset arvostustasot ole perusteltuja, jos ne eivät onnistu lunastamaan asetettuja odotuksia.
Jos ajattelee kasvuosuudellisia rahastoja niin kai niitä painaa tämän hetkinen sentimentti, jossa vakaat osinkoyhtiöt eivät ole haluttuja, vaan kaikki haluavat seksikästä kasvua, joka on tuottanut satumaisesti viimeiset 10 vuotta. Eivätköhän osinkosijoittaminen ja arvo-osakkeet palaa taas jollakin aikavälillä keskustelupöytiin.
Voikohan analyysipalveluiden ostamisesta päätellä yrityksen tulevasta kehityksestä mitään? Olisi helppo kuvitella, että seuranta ostetaan todennäköisemmin kun yrityksellä menee hyvin tai kun osaketta pidetään sisäisesti alihintaisena kuin päinvastoin (osake on kallis ja/tai firma on ajautumassa vaikeuksiin).
Onkohan tästä olemassa mitään tilastoa, voittavatko analyysin hiljattain ostaneet yritykset lähitulevaisuudessa indeksin? Lähiviikkoina varmasti, kun marginaaliostajia löytyy yhtäkkiä iso liuta, mutta luulisi tämän vaikutuksen poistuvan esim. 12 kk aikaväliä tarkastellessa.
Qleanairin tämänpäiväisestä Redeye-seurannasta tuli mieleen.
Mistäköhän näkisi tarjoustasoja muualta kuin Nordnetistä? Nordnetistä esimerkiksi ei näy tarjoustasot kuin yhteen hintaan.
Onko kellään tietoa saisiko ainakin OP:lla vaaditun QI-asiakirjan jotenkin netin kautta hoidettua kuntoon. Jenkkikauppaan siis tämän asiakirjan ilmeisesri tarvitsee ja liittyy ymmärtääkseni johonkin veroasioihin. Olenko aivan hakoteillä?