Näin esim. Nordealla. Eivät päivitä antien (paitsi Nordean järjestämän) eikä splittien hankintahintoja. Splitin tapauksessa Nordealla ei edes itse voi päivittää alkuperäisten osakkeiden hankintahintaa, ainoastaan uusien.
Siksi mainitsin Nordnet, ja kysyjällä oli myös Nordnet.
Nordnetissä voi päivittää itse yhden osakelajin keskihinnan salkusta, mutta se ei sitten tietenkään automaattisesti korjaudu kun teet samaan osakkeeseen ja salkkuun myöhemmin ostoja tai myyntejä. Eikä tuo päivitetty keskihinta mene veroraportteihin.
Lisäksi heille voi erillisellä lomakkeella toimittaa hankintahintojen korjauksia, jos tieto puuttuu, mutta näistä menee toimenpidepalkkio.
Kun kerrot että sinusta helpompi päivittää itse, olisi syytä kertoa myös mitä välittäjää tarkoitat.
Nämäkin päivittyvät Nordnetillä automaattisesti, kunhan vain tieto verottajalta tulee.
Ainakin siis kotimaisissa osakkeissa näin.
Itse Nordnetin käyttäjänä ajoista kun Nordnet osti eq onlinen välityspalvelut (ja sitä ennen toisen välittäjän, jonka toiminnot eq online aikoinaan osti).
Olen joutunut näitä hintoja päivitellyt Nordnetissa ja Danske Bankissa.
Hyvä tietää, että Nordnetin puolella tuo osittaisjakautuminen tulee automaattisesti oikein!
No ainakin kotimaisissa on siis tullut, kunhan verottajan päätökset hankintahintojen suhteesta on ensin saatu.
Ei tämä varmaan kaikkia markkinoita koske.
En ole ihan varma, voisiko tästä aiheesta olla jo keskustelua ja spekulointia jopa tässä ketjussa tai jossain toisessa ketjussa hieman eri sanoin… Yritin kyllä etsiä.
Millaisia arviointikriteereitä tai avainlukuja muilla on tapana käyttää, kun arvioi startupeja tai vähän vanhempiakin (mutta kuitenkin alkutaipaleella olevia) kasvuyrityksiä lukujen valossa? Kun kyse on korkean riskin yrityksistä, joiden skenaario ihan todellisuudessakin vaihtelee “hyvä yritys, mutta rahat loppu” ja “megaluokan breikkaus” välillä.
Hahmottelin itse muutamia:
- P/S eli markkina-arvon suhde liikevaihtoon kertoo mielestäni karun totuuden siitä, missä vaiheessa yritys ehkä on.
- CAGR (liikevaihdon osalta esim.) viimeiseltä kahdelta tai kolmelta vuodelta voi antaa jotain kuvaa siitä, mitä yhtiö on ehkä saanut alkutaipaleellaan aikaan. Onko ollut liikevaihdon kasvua…
- EQ/EBIT kertoo kauan rahat riittää ennen seuraavaa rahoituskierrosta…
En ole varma onko sellaista avainlukua tyypillisesti käytössä, mutta jotain osviittaa ehkä kertoo myös juoksevien kulujen tai liikevoiton suhde liikevaihtoon.
Karmaisevia YTD-lukuja tarkastellessani tuli mieleen, että miksi Nordnetin ilmoittama prosentuaalinen tuotto ja euromääräinen tuotto eivät täsmää? Osaisiko joku mahdollisesti selittää mistä ilmiö johtuu?
Eikös tämä ollut selitettävissä valuuttojen muutoksilla? Aikaisemmin ainakin ollut puhetta tästä.
Puhutaanko ostoerästä, yhden osakkeen rivistä vai salkusta?
Tuotto lasketaan TWRnä, eli jos vaikka säästät palkasta, sekottaa tämä uusi pääoma laskuja:
Puhutaan salkun kokonaistuotosta. Valuuttakurssien muutos ei käsittääkseni(?) Pitäisi vaikuttaa, koska omistukset ainoastaan Suomalaisissa yhtiöissä.
Start-uppeja on ehdottomasti helpompi lähestyä niihin sijoittavan rahaston tai pääomasijoitusyhtiön kautta. Kysymys oli kuitenkin suorasta sijoituksesta. Vakaassa vaiheessa olevia yhtiöitä on helpompi arvioida numeroiden perusteella, start-upeissa huomio keskittyy enemmän laadullisiin tekijöihin. Hiljainen finanssisijoituksia tekevä vähemmistöomistajuus toimii vakaissa pörssiyhtiöissä, mutta ei kovin hyvin start-up-maailmassa. Luvut ei toimi, koska yksikin sopimus voi moninkertaistaa liikevaihdon. Binäärisiä tapahtumia on turha laittaa exceliin.
Minkälainen tuote yrityksellä on, vai onko vielä mitään? Onko johto osaava ja luotettava, pystyykö se viemään tavoitteet maaliin? Aloittava yritys tarvitsee runsaasti tukea ja jos et itse ole syvätaskuinen sijoittaja, pitää katsoa että yrityksellä on luotettava rahoittaja kasvua tukemaan. Ilman sitä konkurssiriski kasvaa huomattavasti.
Näin ne pankit sen laskee. Time-Weighted Rate of Returnin (TWRR) tarkoitus on siivota pois rahojen lisääminen ja vähentäminen tuottolaskusta. Idea tässä on, että eihän allaolevan sijoituskohteen tuotto muutu sillä että laitat siihen enemmän tai vähemmän rahaa kiinni. Tämä laskentatapa tekee rahaston tuotosta vertailukelpoisen.
Omaa sijoitusportfoliota hallitsevan yksityissijoittajan kokemus on kuitenkin toisenlainen. Hänen tuottonsa riippuu siitä mitä salkku tekee kun se on suurimmillaan. Esimerkiksi sijoittaja joka onnistui ostamaan QT Groupia 7 € osake joskus 2018 ja piti sen läpi vuoden 2021 näki osakeomistuksensa arvon kasvavan huomattavasti 150 euroon per osake. Jos ei myynyt vaan piti osakkeet, euromääräinen lasku on ollut huomattava. Miten voi olla rikas ja silti köyhtyä huomattavasti? Yksityissijoittajan portfolion performanssia kannattaa tarkastella TWR:n sijaan Money-Weighted Rate of Returnilla (MWRR).
Tällä videolla asia selitetään:
Kaksiosaisen videosarjan ensimmäinen osa on TWRR laskentaa josta jo linkitit.
Tähän perustuu arvosijoittamisen modernia portfolioteoriaan vastaan oleva riski/tuottosuhdekin. On vaikea saada salkkua tappiolle kun ostaa pelkästään halpoja yhtiöitä, jotka tuottavat hirmuisia määriä kassavirtoja.
Joo, voi hyvin olla, että startup-sijoittamisessa laadullinen arviointi on merkitsevämpää, ja sitten yleisemmin ihan tilastomatetiikka ja todennäköisyyslaskenta kuin liiketoiminnan luvut.
Sain norjalaiselta yhtiöltä (Hafnia) osinkoja mutta niistä ei ole peritty lainkaan veroa.
Miten tässä kuuluu toimia?
Säilytys osuuspankilla.
Onko OST vai AOT tili sinulla?
Arvo-osaketilillä kyseiset osakkeet
Ei ole tällaista olemassa. Arvo-osuustili kylläkin.
Arvo-osakkeena on yleensä pidetty kroonisesti aliarvostettua, tasaisesti rahaa takovaa yhtiötä.
Sori nyt meni unisena vähän sekaisin mutta tiesit mitä tarkoitin ja hyvin hereillä olit
Saitko osinkoja vähemmän kuin 20 euroa? Jos sait, näistä summista ei pidätetä veroa. Veroilmoituksella viimeistään sitten ilmoitat ne, jos eivät ole listattuna. Halutessasi voit myös hakea itsellesi veroennakkoa koskevan päätöksen ja voit maksaa verot saman tien valtiolle.
Osinkoja tuli reilut 300€ joten siksi ihmetyttää kun Suomella käsittääkseni on verotussopimus Norjan kanssa.