Mikä on “Pekkaristen” noin omistusosuus listautumisen jälkeen? Ennen listautumista 56.5 % !
Onko vanhat osakkeet ääni per osake? Onko pääomistajissa muita Pekkarisien lähipiiriä?
Olen tähän LapWalliin nyt huolella tutustunut ja sen verran mielenkiintoinen on, että osallistun antiin. Ensisijaisesti näen tässä pidemmän sijoituksen ja tämä menee pitkään salkkuun.
Määrä vielä harkinnassa.
Positiiviset huomiot:
-tekee rakennus palikoita
-helppo skaalata
-talous kunnossa
-tekee hyvää tulosta
-antihinta järkevä
-on jo markkinassa sisällä
-mega trendissä
Epävarmuudet:
-syklisyys voi heilautella tulosta
-pystyykö kasvamaan Suomessa riittävästi,
ennen ulkomaille siirtymistä, jotta on tarpeeksi
ruutia laajentumiseen
-anti on pieni, saadun osake potin määrä voi
jäädä pieneksi
-vaihto jäänee pieneksi
-mahdollisesti kilpailun aliarviointi
22 tykkäystä
Mukana ollaan! Kiva nähdä vaihteeksi järkihinnoiteltu yritys pörssin kynnyksellä. Pidin myös toimarin suorasanaisuudesta vanhojen mokien osalta. Kaikki samassa veneessä, kun kyse ei ole irtautumisesta. Hyvin kohtuulliset listautumiskulut myös, liekö Inderesin oppeja?
4 tykkäystä
Luultavasti itsekin teen merkinnän, seuraan vielä sotatilanteen etenemistä keskiviikkoon asti varmuuden vuoksi. Alexander Corporate Financen kautta on aiemmin tullut ihan kelvollisia yrityksiä pörssiin, Fifaxin osalta tuli tosin iso miinus heillä track recordiin. Kuraa pääsee heiltäkin siis välillä läpi jos Fifaxin osakekurssia katsoo.
Saiko joku selville, miksi Lapwall epäonnistui Ruotsissa? Eikö tuotantoa saatu ajettua kustannustehokkaasti ylös, epäonnistuiko myyntityö, eikö tuote kelvannut Ruotsissa rakentajille, oliko tuote liian kallis betoniin verrattuna vai mikä oli syynä? En tuota tietoa onnistunut löytämään.
2 tykkäystä
Ruotsissa epäonnistui henkilöstövalinnat ja valvonta eli johtamisen piikkiin.
Tämä onkin melkein vaikein osa kun siirrytään uuteen maahan. Kulttuurillisia eroja, asioita ymmärretään eri tavalla, valvontaan tulee haasteita, jos ei olla läsnä ja Suomalainen luottaa yleensä liikaa.
5 tykkäystä
LVL- ja sahatavaratuotteiden keskeisin raaka-aine on kuitenkin tukki, vaikkei Lapwall sitä suoraan osta. Eikö tukkipuun hinnannousu siten vaikuta täysin myös ko. tuotteiden hintaan ja sitä kautta aiheuttaa kustannuspainetta Lapwalliin?
Lisäksi muutama muu kysymys joita mietin:
-
Mitä puulajiketta Lapwall tuotteissaan käyttää? Käsittääkseni Venäjä on suuri koivutukin viejä Eurooppaan eli vaikka Suomessa tuonnin loppuminen ei aiheuttaisi tukkipulaa, niin todennäköisesti hinnat kuitenkin nousevat myös Suomessa. Havussa tilanne on varmaankin parempi.
-
Lapwallin esityksessä tj vakuutteli, että saavat nousevat kustannukset asiakkaille lähinnä lyhyiden hinnoittelusopimusten ansiosta. Onko tietoa kuinka pitkät hinnoittelusopparit toimialalla yleensä on raaka-aineissa eli onko todennäköistä, että Lappwallin 2021 käyttämät raaka-aineiden hinnat on sovittu 2020 eli kustannusinflaatio näkyisi vasta tämän vuoden tulokseen?
-
Huhutaan, että rakennusliikkeet ovat jo jonkinverran ongelmissa esim. teräspulan takia. Mikäli työmaat seisahtavat, niin pysähtyykö myös Lappwallin markkinakysyntä tälläisen epäsuoran riskin takia?
13 tykkäystä
Kyllähän LapWall vaikuttaa oikein mukavalle. Liiketoiminta kestää varmaan syklisyyttä paremmin kuin perinteinen rakentaminen, koska paino on siirtymässä puurakentamiseen. Tuolla puolella taitaa olla muutenkin enemmän otettavaa kuin menetettävää. Tässä on käsittääkseni mukana myös määrättyä kestävyyskulmaakin. Oletus noin 5%:n osinkotuotto on myös mukava lisä kasvun kylkeen.
Ainoa miinus annissa on markkinatakauksen puuttuminen, mutta nykyisten omistajien lock up ajaa tavallaan samaa asiaa. Tähän mukaaan, vaikka osakkeita ei hirveästi ole tulossa. Instikka puolelta tuskin valuu osakkeita yleisölle, koska siellä, varsinkin tähän aikaan, pidetään kasvusta ja osingoista.
7 tykkäystä
Minä jätän väliin. Puhtaasti siksi, että LapWall oli huonossa maineessa vuonna 2019. Lisää aiheesta:
Teollisuusliitto on asettanut LapWall Oy:n saartoon - Teollisuusliitto
5 tykkäystä
Nuo asiatkin on jo sovittu aikaa sitten. Tuon olisi voinut lisätä alkuperäiseen viestiin…
Teollisuusliitto lopettaa Lapwallin saarron - Teollisuusliitto
Ja koko asia ei nyt ihan vaikuttanut niin isolta asialta omasta katsantokannasta (mahdollisesti pyrkivät houkuttelemaan työntekijöitä pysymään erossa liitosta).
@Nimimerkki Tuota kohtaa 3. jäin miettimään, että eikös tuo enemmänkin tarkoita kilpailevien vaihtoehtojen hinnan nousua? Betonielementti tai teräsrunkoiset kallistuvat hinnaltaan, jolloin puuelementti voikin olla hyvin houkutteleva vaihtoehto. Toki perustuksiin menee terästä, mutta määrät pienempiä. Itse siis olen taipuvainen tulkitsemaan tämän asian enemmänkin positiivisena ajurina.
Edit: typo
8 tykkäystä
…tarjoutumalla maksamaan Yleisen työttömyyskassan jäsenmaksun työntekijöiden puolesta.
Tämä olikin liiton mielestä varmaan pahinta 
10 tykkäystä
Tukin hinnan nousu siirtää LVL:n ja sahatavaran tarjontakäyrää ja aiheuttaa LVL:lle ja sahatavaralle hinnan nousu paineita, jos noiden materiaalien tuottajat haluavat pitää marginaalinsa. Lähtökohtaisesti LVL:n ja sahatavaran hinta määräytyy kuitenkin kysyntä/tarjonta-tasapainon perusteella eikä tuotteiden tuotantokustannuksen ja tuottajan marginaalin perusteella (vrt. sahatavaran hinnan nousu ylitti moninkertaisesti tukin hinnan nousun 2021). LVL:ään ja sahatavaraan on ollut myös uutta kapasiteettia viime vuosina (ks. esim. Rauten LVL-tehdastilaukset Eurooppaan), joten kilpailu voi mielestäni pitää hyvinkin LVL:n pahimpia hintojen nousupaineita kurissa. Sahatavarassa taas kyse on mielestäni enemmän koronapohjaisten globaalien tarjontarajoitteiden purkautumisesta ja kysynnän tasosta hidastuvassa talouskasvuympäristössä. Sahatavaran osaltahan lähtötilanne on nyt pilviä hipova hinta.
Käsitykseni mukaan ainakin valtaosa raaka-aineista on havupuupohjaisia.
Tyypillisesti sahatavaran osalta ostosyklit ovat lyhyempiä ja hinta voi heilua ylös sekä alas voimalla. LVL:ssä sopimukset hintojen käytös on rauhallisempaa molempiin suuntiin ja käsitykseni mukaan taustalla on pidempiä soppareita ja LapWall on voinut vielä viime vuonna nauttia edullisesta LVL:stä. EcoUp-analyysissäni olen todennut, että eristemateriaalien osalta hinnan nousupaineet olivat viime vuonna kilpailun takia vähäisiä, mutta tänä vuonna energian hinnan nousu luo painetta etenkin mineraalivillan tuottajiin ja hinnan korotuksia on luultavasti ollut pakko tehdä.
Näin ollen inflaatiopainetta on vielä reilusti jäljellä jo raaka-aineista ja lisäksi päälle tulee logistiikan inflaatiota. Meidän ennusteissa LapWallin raaka-ainelasku nousee selvästi tänä vuonna, mikä on hinnan korotuksista ja loppuvuoden ensimmäisistä Termater-synergioista huolimatta yksi syy sille, että papereissamme LapWallin liikevoittomarginaali putoaa vuoden 2021 pro-forma lukuihin verrattuna vajaan prosenttiyksikön. Aika sitten näyttää, riittääkö tämä varautuminen.
Riskiä ei mielestäni voida sulkea pois, sillä toiminnan luonteen takia LapWallin asiakkaiden ongelmat ovat varsin vauhdikkaasti myös LapWallin ongelmia vähintään epäsuorasti. Todennäköisyyttä työmaiden laajamittaiselle seisahtumiselle on kuitenkin vaikea vielä arvioida.
17 tykkäystä
Teräspula tulee todennäköisesti realisoitumaan, teräs puolella on vanhoja kumppaneita, jotka ovat aika varmoja siitä.
Puutavaran hinnan kehitys on tietysti myös melko hakusessa.
Paljon epävarmuus tekijöitä on tällä hetkellä olemassa sekä paljon yllättäviä epäsuoria vaikutuksia mahdollisesti on myös tulosssa.
Vielä on vähän aikaa miettiä osallistumista.
2 tykkäystä
Ylimerkintä napsahti
45 tykkäystä
Juttelin tuossa isäukon kanssa yksi päivä ja kysäisin Lapwall:in listautumisesta. Taustatietona tuosta jäärästä sen verran, että työskennellyt muutaman vuosikymmenen johtohommissa rakennusteollisuuden arvoketjussa, joten uskoisin hänellä olevan jonkin verran hiljaista tietoa toimialalta.
Hänen mielipiteensä tiivistettynä: rakennusliikkeille tulossa vaikeita aikoja. Kautta linjan suuria hinnankorotuksia nopealla/kiihtyvällä tahdilla. Siinä kohtaa, kum korotuksia ei voida enää viedä lopputuotteeseen, ei hyvä heilu. missä kohtaa kuluttajilla tulee sietokyky täyteen?
Venäjän tilanteen eräs epäsuora vaikutus lapwalliin: erään suuren kotimaisen ikkunavalmistajan joku jefe oli kuulemma ollut varsin huolissaan tilanteesta, sillä *lasin valmistukseen käytettävistä materiaaleista suuri osa tulee venäjältä. Jos materiaalinsaanti keskeytyisi, lähtisi pakkolomautukset kuulemma hyvin nopeasti päälle. Tämän seuraukset talojen rakentamiselle voi jokainen arvata.
Itsellä jäi osittain tämän takia osallistumatta ipoon. Toisena syynä oma sijoitusstrategia, johon lapwall ei oikein istu. Oikeastaan ipon hinnoittelu olikin ainut syy, miksi päädyin harkitsemaan osallistumista.
*en jaksanu alkaa tätä selvittämään, jos joku tietää paremmin niin voi korjata
15 tykkäystä
Ihan mielenkiintoinen pointti lasista. Tosin pikainen tutkimus tuotti tuloksen:
- Lasi koostuu kolmesta raaka-aineesta: Silicon Dioxide (~hiekka), Sooda (Soda ash) ja kalkkikivi. Venäjällä (tai Ukrainalla) ei ole merkittävää roolia näissä (globaalissa skaalassa - ei sillä etteikö joku kotimainen lasinvalmistaja voisi olla kusessa). Taitaa kaikki olla suhteellisen helposti saatavilla olevia materiaaleja muutenkin. Ja lasintoimittajia riittänee?
- Lasin valmistuksessa taas Euroopassa on merkittävää teollisuutta.
- On kyllä hyvin paljon energiaa vaativaa, eli kustannukset varmasti nousevat.
- Lasin osuus Lapwallin elementtien valmistuskustannuksissa melko pientä?
Eli en kyllä tällä tiedolla osaa huolestua.
5 tykkäystä
Isoin huoli on teräs, jota menee suuria määriä myös betonirakentamiseen. Nyt sodan keskiössä olevat maat ovat merkittäviä toimijoita tässä, jopa niin että kohta myydään ei oota, siis myös tuon betonirakentamisen suhteen…Jos yleinen hinnannousu ei tapa kaikkia hankkeita, niin ”suurelementtipuuraketaminen” voi olla ”hyötyjä”, ainakin asuntorakentamisessa…
2 tykkäystä
Oletan, että kyse ei ollut suorista vaikutuksista mahdollisissa lasin saatavuusongelmissa vaan välillisissä. Mikäli lasin, tai muun keskeisen raaka-aineen, saatavuus heikkenee oleellisesti ja/tai hinta nousee merkittävästi, niin LappWall kärsii tästä vaikkei ongelmat kohdistuisi suoraan heidään tuotteisiin. Rakennuksia kun ei kannata valmistaa mikäli jokin komponentti puuttuu eikä silloin työmaille tilata turhaan myöskään puuelementtejä. Aika näyttää miten mahdollinen raaka-ainepula tai kustannusinflaatio LappWalliin vaikuttaa.
Täytyy erikseen vielä kehua tyyliä jolla LappWall IPO:nsa hoiti. Inderesin (tai toki minkä tahansa muunkin analyysitalon) sijoitustutkimukset ja avoin kommunikaatio lisäävät ainakin omaa mielenkiintoa ja luottoa listautujaa kohtaan.
7 tykkäystä
Käytännössähän vain tällainen Lapwallin tuotteiden mahdollistama moduulirakentaminen on tarjonnut betonirakentamiselle hinnaltaan kilpailukykyisen vaihtoehdon kuten tässä vuoden vanhassa artikkelissakin todetaan
https://www.rakennuslehti.fi/2021/03/analyysi-puurakentamista-on-edistetty-yli-25-vuotta-mutta-vasta-pakko-tuotti-tulosta/
5 tykkäystä
Listautumisanti merkittiin kokonaisuudessaan noin 8,8-kertaisesti, jos lisäosake-erää ei huomioida. Yhtiö saa Listautumisannissa yli 5 000 uutta osakkeenomistajaa.
LapWallin hallitus hyväksyi Yleisöannissa tehdyt merkintäsitoumukset kokonaan 50 osakkeeseen saakka, ja ylittävältä osalta merkinnät hyväksyttiin noin 12,1 prosentin suhteessa. Henkilöstöannissa tehdyt merkintäsitoumukset hyväksyttiin kokonaan 2 000 osakkeeseen saakka, ja ylittävältä osalta merkinnät hyväksyttiin noin 45,5 prosentin suhteessa. Yhtiön hallitus hyväksyi Instituutioannissa ankkurisijoittajien merkinnät merkintäsitoumusten ehtojen mukaisella vähimmäismäärällä eli yhteensä noin 0,85 miljoonalla eurolla.
Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo on instituutio- ja yleisöannin merkintähinnan perusteella noin 38,7 miljoonaa euroa Listautumisannin toteuduttua.
30 tykkäystä
Hienosti meni kyllä. Minua huolestutti yleisöannin pieni koko mutta sitä kasvatettiin aika reippaasti 8,8x ylimerkinnästä johtuen
1 tykkäys