Lehdolla on ihan omiakin ongelmia. Suurin ongelma ei ole raksasyklin kääntyminen. YIT tekee ihan hyvää tulosta suhteessa aiempaan ja SRV:nkin suurimmat ongelmat johtuu pääasiassa Kalasataman rakennsuprojektista. Lisäks suhdanne on ollut ylikuumentunut viimeaikoina ja se on syönnyt katteita. Jos tilanne hieman rauhoittuu, niin tuloksentekokyky ei niin paljon romahda kun voisi äkkiseltään kuvitella. Suurimmat kärsijät rakentamisen pienessä hiipumisessa olisivat mm. konevuokraajat ja muut palveluita rakentajille tuotavat firmat.
Jos rakentaminen oikeesti romahtaa ja ongelmia tulee mm. asuntojen kysyntäpuolella, niin sitten tilanne on toki toinen. Niin kauan kuin keskuspankit pitää korkonsa matalalla ja jopa keksii uusia elvytyskeinoja, niin en usko asuntokysynnän merkittävään laskuun. Toimitilarakentamisen kohdalla tilanne on toki haastavampi.
Valtio voinee jopa jotain infrahankkeita käynnistellä entistä enemmän. Ainakin hallitus tuntuu muodustavan siten, että mm. ratainfraan satsattaisiin reippasti nykystä enemmän. Mahdollisesti tietkin laitetaan kuntoon. YIT:llä tää tasannee jonkin verran rakennustuonnon suhdannetta. Historiallisesti tarkasteltuna raksayhtiöt ei ole edes kovin kalliita suhteessa liikevaihtoon. Onko marginaaleissa tapahtunut joku perustavanlaatuinen muutos. Eiköhän nekin ajan mittaan jonkin verran nykyisestä ylikuumentuneen markkinan tilanteesta parane.
Lehto on mun salkusta nyt jotain 3% luokkaa ja olen tainnut ottaa -50% arvonlaskun tässä. Ajatukseni on ollut se, että Lehdolla on (oli) niin hyvä fokus tekemisessä, että se näkyi kilpailuetuina ja moninkertaisena kannattavuutena kilpailijoihin nähden. Logiikkani oli, että laskusyklissä se antaa Lehdolle hinnoitteluvoimaa ottaa markkinaosuutta ja siten kasvua myös laskusyklissä.
No, fokus on kadonnut ja niin on kannattavuuskin. Nyt on helppo potkia itseään nilkoille tämän takia.
Olen pariin otteeseen ottanut jo tappiot vähennyksiin… Kysymys on, kannattaako nyt pitää positio vai ei?
Tee kuten setä eli salapohjan alle homehtumaan. Perikunta saa sitten joskus aikanaan kaivella ja ihmetellä, että mitä nämä oikein ovat. Ja sitten on kaksi mahdollisuutta: nollan arvoisia homelappuja tai sitten kultamunia a la Nokian Gummitehdas:
Jätetään se perikunnan huoleksi. Toivottavasti setä saa elinaikanaan edes jkv. osinkoja, vaikka laput jo nyt aika mätiä.
Masse, kerran, viimeisen kerran, raksapuolelle hairahtunut ja nyt synninpäästöä kaipaava
Inderesin viimeisimmässä päivityksessä IFRS 16 -muunnos oli nähtävästi otettu suoraan käyttöpääomaan DCF-mallissa vähentämään firman arvoa, vaikka standardimuutoksella ei ole mitään kassavirtavaikutusta. Muuten samoilla oletuksilla osakkeen arvo mallissa nousisi yli 4,6 €:oon nopeasti laskettuna.
Tämä. Ja vielä tarkentaen, erityisesti nuo käynnissä olevat ja vielä aloittamattomat turskaprojektit korjaustakentamisessa. Vielä on aloittamatta korjausprojekteja jotka tiedetään tappiollisiksi jo nyt.
Tämä olisi kova! Joskin ottaen huomioon yhtiön maineen tällä hetkellä (vuoden takaisten johdon osakemyyntien ajoitus, tämän jälkeinen syöksy ja negarit jne.) en pidättelisi hengitystä tämän suhteen.
Tätäpä itse kukin miettii varmasti tykönään. Itse en ikävä kyllä ehtinyt eilen sen kummemmin sijoituksiin paneutumaan. Omalla kohdallani putosi koko keissiltä pohja pois, joten niin lähti laputkin. Eilen vielä mietin, että Massen tavoin olisin jättänyt homehtumaan, kun aikaa on holdailla. Ikävä kyllä ei kestänyt omia kriteereitä yhtiö enää tarkemman lukujen syynin jälkeen. Tästä täytyy ottaa opikseen.
Raksayhtiöt on niitä, mitä kannattaa omistaa rakentamisen noususuhdanteessa.
Jos arvata pitäisi, niin uskoisin seuraavan rakentamisen syklihuipun osuvan ehkä jonnekin 2030~2035 tienoille.
Eli jos sinne saakka on haluja holdailla, niin mikäpä siinä. Muutama seuraava vuosi saattaa olla melko heikkoa aikaa tuottojen puolesta, mutta sitten kun sykli kääntyy nousuun rakentajien markkina-arvo kyllä nousee siinä mukana kohisten. Esim. YIT yli 20 kertaisti arvonsa 90-luvun puolivälistä, rakennuslaman pohjilta syklin huipulle vuonna 2007.
Ja sieltä 85 prosenttia taas alas…
Rakentamisen sykli kääntynee taas uuteen nousuun 2-5 vuoden kuluessa.
Eihän näitä osaa tarkasti ennustaa. Sitä ennen voi kyllä olla hyvinkin heikko tuottojakso tiedossa. Mihinkään valtavaan rakentamisen piristymiseen on kyllä hyvin vaikea uskoa muutamaan vuoteen.
No eipä toi nyt erityisen ainutlaatuista ollut tuolla aikavälillä. 90-luvun lama oli täysin poikkeuksellinen suomessa ja tuskin sellasta tullaan pitkään aikaan kokemaan.
Jos asia on noin selkä kuin annat ymmärtää, niin kyllä se näkyisi osakkeen hinnoittelussa ja olisi melkein täysin sama missä suhdannevaiheessa sitä ostaisi. Toki on täysin selvää, että rakentaminen on suhdanneherkkäala, mutta ei se sitä tarkota, että ainut oika aika olisi ostaa vain tilanteessa, jossa sykli kääntyy nousuun.
Minulla on tuttu herrasmies töissä rakentamisen suhdanteita tutkivassa yrityksessä. (Forecon Oy)
Heidän mukaansa kuluttajien asunnonostoaikeet ovat varsin matalalla tasolla ja selvästi laskusuuntaiset. Asuntojen uudisrakentamisen arvioidaan laskevan lähivuosina, kysyntä sakkaa.
Myös toimitilarakentamiseen odotetaan laskua, aloitukset ovat vähenemässä.
Mielestäni nyt ei ole välttämättä paras hetki sijoittaa rakentajiin, mutta se on vain oma näkemykseni ja päätelmäni, eikä sitä pidä ottaa neuvona. En halua tyrkyttää asiaa, mutta haluan ilmaista oman näkemykseni, jos se herättäisi ajatuksia.
Tein ihan OK tilin Lehdolla, onnistuin jopa myymään 13,90e tasoilla. Hyppäsin takaisin kelkkaan myöhemmin kun se oli laskenut ja logiikkani oli tosiaan se että Lehto pystyy pitämään kannattavuutensa korkeammalla kuin kilpailu ja siten kasvamaan myös laskevassa markkinassa.
No, fokus tosiaan katosi ja nyt kannattavuus on pahassa paineessa. Tässä voi käydä todella pahasti, eli Lehto voi kohta olla pakkasella (vuositasolla).
En hötkyilyisi vielä: “Yhtiön tulos on heikentynyt alkuvuonna selvästi vähemmän kuin mitä osakekurssin dramaattinen lasku antaisi olettaa. Itse olen pitkällä sihdillä mukana. Uskon tähän toimintamalliin pienistä hikoista huolimatta. Kassassakin on rahaa riittävästi, Lehto toteaa uutistoimisto Startelille”
Joustaakohan Lehdon kulut yhtä paljon kuin muilla rakennusyhtiöillä? Jos kuluista paljon on sidottu tehtaisiin, niin silloin voisi kuvitella, että samanlaista joustoa ei ole. Suhteelliseti kulut nousee liikevaihdon laskiessa ja pienenee liikevaihdon kasvaessa merkittävämmin kuin muilla rakennusyhtiöillä, joilla ei ole omia tehtaita. Joku vaikutus tällä varmasti on, mutta kuinkahan merkittävästä asiasta on kyse? Mitkä on tehtaiden kulut ja paljonko liikevaihdosta kulkee omien tehtaiden kautta?
