Lehto ei varmastikaan ole antanut mitään tietoa siitä, että puurakentaminen olisi parempikatteista kuin muu rakentaminen. Lehto kuitenkin sanoo, että tehdasvalmistusaste puutaloissa on selvästi korkeampi kuin muussa rakentamisessa. Pystytysaika on puutaloissa selvästi lyhyempi kuin betonitaloissa. Ruotsissa ollaan päästy puurakentamisessa edullisempiin kustannuksiin kuin betonissa. Tämän pitäisi johtaa katteiden paranemiseen. Kilpailu tietenkin ratkaisee lopulta, paraneeko katteet.
En tiedä onko toimitusjohtaja ajoittamisen mestari, mutta kyllä nykyhinta voisi alkaa olla kohtuullinen sijoittamiselle.
20.8.2021 12.30.00 - Cision Finland
Lehto Group Oyj : Lehto Group Oyj: Johdon liiketoimet
Lehto Group Oyj
Johdon liiketoimet
20.8.2021 klo 12.30
Lehto Group Oyj - Johdon liiketoimet
Ilmoitusvelvollinen
Nimi: Hietanen, Juuso
Asema: Toimitusjohtaja
Liikkeeseenlaskija: Lehto Group Oyj
LEI: 743700YEHY9I3ZDHNX66
Ilmoituksen luonne: ENSIMMÄINEN ILMOITUS
Viitenumero: 743700YEHY9I3ZDHNX66_20210820104016_2
Liiketoimen luonne: HANKINTA
(10): Volyymi: 21 721 Keskihinta: 1,37062 EUR
Vajaa 30 k€. Onko tuo muuta kuin “taktinen peliliike”? Kun toimari ostaa niin pakkohan sen on olla hyvää.
Vaikea sanoa onko puurakentaminen edullisempaa kuin betonirakentaminen. Molemmissa on esimerkiksi betonia melkein yhtä paljon (perustukset, maanvaraiset astiat, hissikuilut, pintalattiat). Sen sijaan oletan, että Lehto tekee puukerrostaloja edullisemmin kuin sen kilpailijat.
Oma kuva on, että Lehto on pelannut kätensä moduulirakentamisen varaan jo pitkään. Onnistuessaan siinä voi hyvinkin tehostaa laatu-, aikataulu- ja kustannuskontrollia. Myös vihertyvässä maailmassa sen ympäristötehokkuus on vähintään retorinen valtti.
Tehtaassa voi olla sekin, että kaikki ongelmat ja viivästykset eivät kasaannu työmaalle, mikä on rakentamisen kannattamisen helmasynti.
Puurakentamisessa Lehto varmasti hakee nimenomaan kilpailuetua, vaikka se jargonissa parantaisikin maailmaa ja olisi rakentamisen trendi.
Enää tarvisi vain saada homma toimimaan.
P.S.
Lehtohan vaihtoi (jo journalismin tasolla parodiamerkityksen saavuttaneen) sloganinsa pois talousohjatusta rakentamisesta hashtag edellärakentajaan. Eli ensi vuonna homma perinteisesti “lähtee lentoon” tai ei. Nythän olisi periaatteessa puitteet saavuttaa sloganissa luvattu kilpailuetu ihan tuolla omien vahvuuksien hyödyntämisellä. Talousohjattu kun on peruskuvaus normi konkurssipesästäkin.
Naureskellut tälle talousohjatulle rakentamiselle jo vuosia, hyvä jos siitä luovuttu. Seuraava steppi olisi mielestäni ottaa hieman pesäeroa Hannu Lehtoon ja vaihtaa koko firman nimi, jolla viestittäisiin uutta suuntaa.
Puurakentaminen tulee myös toimitiloihin.
Vaihtaisin aihetta ja kysyisin mielipidettäsi tuosta Kivistön ostoskeskuksen hankekehitysyhtiön myynnistä eQ Liikekiinteistölle ilmeisesti vähän ennen 3 Q loppua. Siitä on annettu ainoastaan lehdistötiedote (linkki) mutta ei pörssitiedotetta. Tarkoittaako se sitä, että asialla ei ole tulosvaikutusta? Vai onko myynti tehty toteutuneiden 3 Q tappioiden kattamiseksi?
Lehto myi hankekehittämänsä Kivistön lähipalvelukeskuksen eQ:n rahastolle - Lehto Group
Kivistön rakentaminen aloitettiin kesäkuun lopussa. Koska rakentaminen on vasta alussa ja 1. vaihe on valmis 4Q2022, ei siitä varmasti paljon tuloudu kaupanteon yhteydessä. Luulisin. Ei siis juurikaan vaikutusta liikevaihtoon ja tulokseen Q3:lla. Mitään en tästä tiedä. Kunhan arvelen.
Tässä ymmärtääkseni myytiin Lehdon kehittämän kauppakeskuksen omistukseen oikeuttavia osakkeita ellei peräti ne kaikki. Minä en ainakaan myisi ilman muutaman miljoonan voittoa. Lehto saa sitten Kiinteistöyhtiön kanssa tekemästään rakennusurakasta katetta, joka tulostuu ensi vuonna.
Jos tuosta sitten kun viimeinenkin takuukorjaus on tehty ja viimeinen erä on maksettu, Lehto saisi rakennusalan keskimääräisen noin 7 % käyttökatteen ja liikevoittoa alan keskimääräiset 4 %, siihen voisi olla tyytyväinen.
Vaikka alan tuottavuuskehitys on ollut hyvin heikko ja kannattavuus varsinkin suurilla rakennusyrityksillä heikko, on siellä myös hyväkatteisia hommia. Helsingin parhailla paikoilla omaperustaisissa asunnoissa katteet voivat olla jopa 50 %. Lehdollakin näitä on ollut mm. kalasatamassa (mm. AS. OY HELSINGIN NEWTON). Valitettavasti nämä eivät näy suuryritysten tuloksissa.
Tällaiset katteet ovat todennäköisesti enemmän haaveissa. Autopaikat tuottavat gryndikohteissa reilusti tappiota, laatutaso on Araan verrattuna ihan eri ja gryndeissä tulee vielä rahoituskustannukset päälle. Sanoisin, että tuon uutisen tarkoitusperät ovat jossain muualla kuin todellisen katetason selville saaminen.
Ostoskeskuksen/toimitilojen kaupat tehdään yleensä tuottovaatimusperusteisina kauppahintoina. Kauppahinta määräytyy siten todennäköisesti solmittujen vuokrasopimusten kassavirtaan perustuvana pääomitettuna tuottovaatimuksella. Kauppakeskusten tuottovaatimus on varmaan tässä markkinatilanteessa aika korkea. Lisäksi päälle tulee mahdolliset vuokra"takuut", mikäli kaikkia tiloja ei ole vuokrattuna kaupantekohetkellä.
Rahaa Lehto on tuskin juurikaan saanut kaupan yhteydessä (pl. myydyn yhtiön tase, esim. tontti), vaan raha tulee urakan edistymisen mukaan. Urakkana todennäköisesti KVR, eli Lehdolla myös kustannusriski urakasta. Ja urakkahinta määräytyy todennäköisesti siis tuon em. periaatteen mukaan, eikä kustannus+kate periaatteen. Tokihan niitä kustannuksia on pitänyt laskea, jotta tiedetään onko hanke ylipäätään kannattava.
Kyllä tässä oli Lehdon kehittämän kauppakeskuksen myynnistä. Kauppakeskus myytin käsittääkseni hyvin vuokrattuna eteenpäin, joten hinnan pitäisi olla kohdallaan
Hinta on todennäköisesti juuri niin hyvä kuin vuokrausaste ja vuokrataso on. Sitten pitää vielä yrittää pitää rakentamisen kustannukset kurissa. Tämän hetken markkinassa ei ole mikään helpoin yhtälö: nousseet rakentamiskustannukset ja kauppakeskusten tuottovaatimukset.
On toki kauppakeskuksia ja “kauppakeskuksia”, tämä on aika hyvällä tavalla karsittu versio, ankkurivuokraliset+kaupunki. Uskon että on Lehdolle hyvä hanke…
Tämä on kyllä totta! Myönnän, että kävin vasta nyt katsomassa, minkälainen kauppakeskus on kyseessä, ja tuo vuokralaisjakauma varmaankin laskee tuottovaatimusta. Ja jos oikein hyvin on käynyt niin kaupunki on suostunut maksaamaan markkinavuokran ylälaidan, jotta hanke saadaan käyntiin ja palvelut asukkaille.
Lehdolla valmistuu menneillään olevalla Q4:llä peräti kolme asuinkerrostaloa yhdelle maan kalleimmista uudisrakennusalueista - Kalasatamaan. Yksi niistä on omaperusteinen As Oy Helsingin Newton, jossa on 125 huoneistoa. Talo on käytännössä kokonaan myyty. Kerrospinta-alaa siinä on 6400 m2. Talon hinta on 38,5 miljoonaa euroa esitteen mukaan. Muut kaksi Kalasataman taloa ovat NREPille valmistuva As. Oy Edison Kalasatama (108 asuntoa ja 3 liiketilaa) ja Avaralle valmistuva talo (81 asuntoa ja 1 liiketila).
Laskujeni mukaan 4Q:lla valmistuu 262 omaperusteista huoneistoa. Ne ovat koko vuoden ainoat omaperusteiset asunnot. Siten tästä vuodesta tulee omaperusteisissa asunnoissa välivuosi. Tämä laskee tulostasoa yhdessä alhaisen liikevaihdon kanssa. Vuodelle 2022 olen laskenut alustavasti noin 1000 omaperusteista asuntoa, mutta 4Q22 taloista osa siirtyy varmasti vuodelle 2023.
Menneillään olevan osavuoden tulos voi mielestäni yllättää positiivisesti. Vaikka noita Kalasataman taloja on maksettu rakentamisen edistymisen tahdissa, omaperusteisten talojen valmistuminen on aina merkinnyt hyppäystä liikevoitossa. Koska 4Q:lla valmistuu omaperusteisia taloja aina eniten, on sen tulostaso aina ollut paras. 3Q21:n tulos tulee uskoakseni olemaan vielä huono.
Ihan uteliaisuudesta: Miten päädyit tuohon 10 000€/m2 hintaan? Nopeasti googlettaen esim 16. kerroksen yksiön neliöhinta on ~9200€/m2 ja isommat ja/tai alemmissa kerroksissa sijaitsevat lienee sitä halvempia neliöhinnaltaan? Vai oliko laskelmissasi jotenkin esimerkiksi tontti mukana (ja oliko se edes Lehdon tai jonkun rahaston?), joka ei tuossa asunnon hinnassa suoraa näy?
Pyöristin ylöspäin. Nämä laskelmat ovat tietysti karkeasti suuntaa antavia. Jokainen voi tehdä niihin omat korjauksensa. Kukaan talon ulkopuolinen ei tiedä todellisia lukuja.
Lehdon sivuilta saikin näköjään ladattua esitteen ko. yhtiöstä. Siinä oli myös hinnasto asunnoista & liiketiloista.
Nopeasti tuon exceliin heittämällä sain asuntojen ja liiketilojen velattomaksi yhteishinnaksi hieman alle 38,5M€. Keskimääräinen asuntojen/liiketilojen neliöhinta oli ~6600€/m2. Tontin velkaosuuden hinnaksi tulee taas jonkun verran yli 8M€. Sitä en äkkiä löytänyt, että kuka tuon tontin omistaa.
Edit: Autopaikat unohtui: ~1,7M€.