Oma lehmä sen verran syvällä suossa ettei tätä heidän ulostuloaan voi kovin vakavasti ottaa. Kysymys taitaa olla lähinnä siinä ettei Stellantiksen kilpailukyky riitä vahvasti muuttuvilla markkinoilla, jolloin avunhuudot muotoillaan tällaisiksi viesteiksi. Haluaisin todella tietää millaisella kristallipallolla tämä inflaatio-odotus on tehty 2030 loppuun asti.
Edit, lisäys. Olen samaa mieltä, että kuluttajien ostovoima heikkenee edelleen sähköistyvissä voimalinjoissa tällä hetkellä. Oma kristallipalloni väittää kuitenkin, että markkinat ratkaisevat tämän(kin) ongelman tavalla tai toisella. Esimerkiksi kiinalaiset pitävät varmasti siitä huolen, että sähköautoja valuu Eurooppaan seuraavien vuosien aikana, mikä tietysti harmittaa Stellantista.
Eikö tämä ole vain Delta-EE:n oma ennuste, eli ei periaatteessa mikään uusi datapiste sinänsä? Delta-EE näyttäisi olevan skottilainen fossiilifirmoille konsultointia myyvä yritys, eli onko ennusteissa jotain eturistiriitaa, en tiedä. Minusta tuo vaan haiskahtaa kyllä FUD:lta, jos samaan aikaan sanotaan, että litiumia ei ole riittävästi JA kysyntää ei ole. Miten nämä voi millään olla samaan aikaan totta? Kysynnän puutteesta on esim twitterin teslashorttaajat puhuneet jo 5+ vuotta, mutta ei oikeen ole näkynyt toteutuvan.
@Miika4 Erittäin hyvin sanottu! Vertaus öljykriisiin on mielestäni ihan toimiva, olen itsekkin verrannut näitä luonnonvarojen saatavuushaasteita täällä aiemminkin. History does not repeat, but it rhymes.
No onhan tuosta jo ensimmäinen esimerkki, koska Hexagon Purukselta purettiin jo sovittu miljardiluokan akkuja koskeva kauppa.
Autoala taitaa viedä 80% kaikista akuista (suuruusluokkaa näin) ja jos siellä kysyntä sakkaa niin uusia investointeja tuskin tarvitaan. Esimerkiksi Saksassa ei ensi talvena välttämättä valmisteta yhtään mitään koska kallis energia. Sekin vähentää kysyntää entisestään. Pitäisin Saksan ensi talven energiakriisiä tosiasiana. Tässä samassa paatissa on muuten Teslan Saksan tehdas. Teslastanit eivät vaan ole vielä tilannetta jaksaneet noteerata…
Voiko siis se olla totta, että ensiksi on lithiumista puutetta ja kohta ei ole akuilla kysyntää? Se taitaa olla juurikin tyyppiesimerkki demand destructionista. Tätä luontaista kehitystähän on sitten vielä lisämaustettu koko maailmaa koskettavalla energiakriisillä ja sillä on valtava vaikutus sekä autojen valmistukseen että ajoneuvojen käyttöön. Sekä akkuautojen että sähkön hinta on niin reilussa nousussa, että ihmisillä ei välttämättä ole varaa niihin. Ensi talven sähkönhinnoilla fossiilisilla on paljon halvempaa ajaa (manner-Eurooppa). Linja-autoja lukuun ottamatta raskaassa liikenteessä ei kysyntä ole hälystä huolimatta lähtenyt oikeastaan ollenkaan liikkeelle ja tummia pilviä on ilmaantunut nyt myös kevyen liikenteen ylle.
En itse vielä osaa edes arvailla mitä vaikutuksia tällä tilanteella on vetyalaan ja vetyvoimalinjojen kehitykseen. Ainakin Saksa on vasta nyt avannut oikeasti rahahanat eri vetyprojekteihin ja ne on mittasuhteiltaan isoja. Mutta iso osa projekteista käsittääkseni on edelleen jäissä koska viimeinen päätös rahoituksesta uupuu. Totinen paikka.
Alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään miksi korkea inflaatio ja korkojen nousu on osakemarkkinoille negatiivinen juttu.
Aivan kuten polttomoottoriautoilussa, niin myös sähköautoilussakin tulee olemaan energiakriisejä. Nämä ovat kuitenkin lyhyen aikavälin ilmiöitä ja ne harvoin pysäyttävät pidemmän aikavälin vahvempaa muutosta. Kannattaa lukea esimerkiksi 1970-luvun öljykriisistä ja pohtia mitä yhteistä kriisillä oli nykytilanteen kanssa ja minkälaisia uhkakuvia kriisin hetkellä maalailtiin tulevaisuudesta. Polttomoottoriautoja valmistetaan kuitenkin tänänkin päivänä vaikka 1970-luvulla nähtiin valtava taantuma autojen valmistusmäärissä. Sen vuoksi myös tämän ketjun otsikkoon viitaten, saatat olla oikeassa siinä että lyhyellä aikavälillä näemme jonkinlaisen notkahduksen. Pysäyttääkö se pidemmän aikavälin muutosta sähköistyvästä liikkumisesta? Tuskin.
Kyllä minulla autoilun historia on suht jees hallussa. 70-luvun öljykriisilläkin oli pitkäikäisiä vaikutuksia, sillä se vauhditti polttomoottorin kehitystä ja avasi oven Japanilaisille autonvalmistajille. Tuo ensimmäinen kohta on merkittävä.
Nyt ollaan uudelleen kriisissä ja samalla muutoksen edessä. Uskon vahvasti, että nyt alkaa oikeasti fossiilisten alasajo joskin se tie on pitkä ja kivinen. Samalla taitaa kiinalaiset päästä autoillaan maailman markkinoille.
Millainen se muutos sitten on? Jos löytyy näkemystä niin nyt on hyvä aika heittää betsit pöytään koska arvostuskertoimet ovat kautta rantain matalat. Itselläni alkaa olla jo oma näkemys ja myönnän sen, että se ei ole mikään tesla-fanin päiväunista nykäisty video kuinka yhtiön-x myynti kasvaa äxponentaalisti vuodesta toiseen ilman (mahdollisesti) tosiasiallista kykyä siihen. Keskityn aika paljon voimalinjan hintaan ja siihen, että pystyykö niitä ylipäätään valmistamaan isossa mittakaavassa suuria määriä -edes teoriatasolla.
“The hydrogen engine features a hydrogen consumption of 0.84kg/100km. GAC’s first hydrogen engine using hydrogen direct injection technology was successfully ignited in September 2021. The operation verification time exceeds 12,000 hours, and the thermal efficiency is expected to reach 44%.”
Aiemman uutisen mukaan Kiinalaisten vetymoottori olisi halvempi valmistaa kuin dieselmotti, koska yksinkertaisemmat saastelaitteet. Sen lisäksi iso osa osista on samoja eri moottorien välillä ja valmistaminen tapahtuu samoilla linjastoilla - tuotantokapasiteettia löytyy. Viimeisimmät tiedot energiatehokkuudesta ovat yllättäneet ainakin minut, ja se mahdollisesti tarkoittaa maltillisia operointikuluja.
Kyllä tuollaiset uutiset hiekoittavat akkuvoimalinjojen yleistymistä. Se on sitten enempi arvaus, että kumpi vetyvoimalinja sopii ja mihin käyttötarkoitukseen. Uskon että Euroopassa (ja länsimaissa) raskaassa liikenteessä on FCEV valinta ja siksi minulla on potti Hyzonissa. Sijoittelen myös vetyajoneuvojen tankkeja valmistavaan yritykseen, koska uskon vetyajoneuvojen yleistyvän reilusti, jolloin tankkien kysyntä kasvaa samassa mittakaavassa. Eikä sillä ole väliä onko kyseessä FCEV vai vetymoottorinen auto.
Akut toki OK ratkaisu jos ajetaan 30km lenkkiä muutaman kerran päivässä, mutta tuo auto ei kyllä metsätietä tule ajamaan. Katso maavaraa ja eihän siinä ole edes puutavara kuormaajaa.
Tämä on varmasti relevantti myös tähän ketjuun, en ainakaan huomannut että tätä olisi vielä linkitetty. Tuli mielenkiintoinen raportti McKinseyltä vastaan jossa katsotaan ennusteita miten energian tuotanto tulee kehittymään eri lähteiden välillä.
Pitää vielä tutustua tähän ajatuksella ja lisäillä tärkeimmät pointit myöhemmin - tässä on siis lähinnä sitä isoa pensseliä, ei koske niinkään puhtaasti liikennettä. Mielenkiintoinen kokonaisennustekäppyrä alla.
Liikenteestä hieman spesifimmin he ennustavat toisessa artikkelissa että erilaisten biopolttoaineiden kysyntä tulee kasvamaan myös merkittävästi vedyn ja sähkön ohella (joilla pelkästään ei pystyttäisi millään vastaamaan päästövähennystavoitteisiin): Sustainable fuels and their role in decarbonizing energy | McKinsey
Toivottavasti tuo ei ole lopputulema. On se aika sysipaska saavutus ihmiskunnalta, jos 2050 hiiltä, öljyä ja maakaasua palaa melkein yhtä paljon kuin 1990. Samoin se, että niiden kulutus kasvaa vielä vuosia. Herää oikeastaan kysymys, miten riippumaton tuo McKinsey on… Sitäkin hieman kyseenalaistan, miksi ihmiskunnan energiankäyttö tasaantuisi noin nopeasti. Eiköhän nuo miljardit köyhätkin vielä joskus pääse korkeamman kulutuksen piiriin. Ja sitten ihan viran puolesta pitää todeta, että vedyn osuus on aivan liian pieneksi arvioitu, sehän on molekyyli, jolla fossiilisia polttoaineita tullaan laajasti korvaamaan - myös maa-, ilma- sekä vesiliikenteessä.
Lue tuo raportti, siellä on useita eri skenaarioita miltä tulevaisuus näyttää. Tuon on vain yksi niistä (taitaa olla jokin nykyisen tahdin skenaario, valoisampi vaatisi voimakkaampia toimia).
Muutama pointti noihin muihin kohtiin:
Kyllä minun silmään tuo öljyn kulutus 2050 on alhaisempi kuin 1990. Hyvä huomata että öljyä tarvitaan moneen kohteeseen ja kaikkia ei aivan helppo vaihtaa. Esimerkiksi monet tänään rakennettavat laivat voivat olla vielä liikenteessä tuolloin ja niiden muuttaminen toiseen polttoaineeseen ei ole ihan triviaali asia (paitsi HVO)
Moni kehittyvä maa hyppää muutamien kehitysaskeleiden yli, mahdollisesti siirtyvät suoraan vihreään tuotantoon (Afrikka - aurinkopaneelit) ja käyttökohteiden energiatehokkuus huomattavasti parempi kuin aiemmin (hehkulamppu vs. LED). Länsimaissa energian kulutus on jo vuosi ollut laskusuunnassa, eli kaikki tuo kasvu tulee nimenomaan kehittyvistä talouksista.
Vedystä tuossa raportissa on myös keskusteltu. Ongelma on infrastruktuurin puute sekä tuotannon puute - vaatii paljon aikaa ja rahaa saada nuo kuntoon. No tuo on vain yksi näkemys johon voi uskoa tai olla uskomatta. Kaikki eri tahojen tekemät vastaavat skenaariot kyllä vaikuttavat kovasti samankaltaisilta (toki virheetkin voivat olla samat), mutta kannattaa kysyä itseltään sijoituksia tehdessä: kumpaa iso raha uskoo enemmän, omia ennusteitasi vai näiden eri tahojen ennusteita (mm. IEA, joilla ei pitäisi kauheasti olla mitään lobbaustarpeita esim. öljyn puolesta).
Tulevaisuus näyttää miten kävi ja itse otan kaikesta huolimatta nämä skenaariot vain avuksi omalle ajattelu prosessille.
Ihan vain tuota ym kuvatusta kommentoin enkä aio jatkaa tästä mitään vääntöä. 30 v ollut alalla ja nähnyt yhtä sun toista ennustetta. Kun menneestäkään ei olla aina yksimielisiä ja huomistakin on joskus haastava ennustaa, niin vuosikymmenten proknoosit ovat helposti hieman epätarkkoja. Tottakai tulevaisuus näyttää ja kukin saa uskoa ihan mihin haluaa.
Jos mennään tämän palstan aihepiiriin, niin Japanissa isot toimijat liikkeellä:
Kovasti autovalmistajat haluavat jatkaa polttomoottorin elinkaarta. Se on ihan ymmärrettävää, kun ovat valmistaneet polttomoottoreita vuosikymmenet. Tässä kuitenkin menetetään merkittäviä hyötyjä, mitkä olisivat saavutettavissa polttokennoilla. Polttomoottori syytää ilmoille typen oksideja, vaikka olisikin vetykäyttöinen → saaste. Polttomoottori on meluisa → saaste. Taitaa hävitä myös hyötysuhteessa polttokennolle. Tästä viimeisestä ei tarkkoja lukuja tiedossani mutta muistaakseni Microsoftin polttokennokaveri puhui asiasta haastattelussa, mikä löytyy Plugin palstalta.
Tartuin noihin kun niin kovin kärkäästi tyrmäsit raportin (ilman lukemista). Mielestäni tuo raportti on hyvin mielenkiintoinen eikä sitä näiden ennusteiden epävarmuuksien takia tarvitse tyrmätä etenkin kun se pyrkii hahmottelemaan erilaisia vaadittavia hinnoitteluja muutoksen nopeutumiselle (C02 hinta).
Hyötysuhteessa pienipolttomoottori tosiaan häviää polttokennoille ollen jotain 42% parhaimmillaan vs. polttokennojen n. 55-65%. Suuremmissa moottoreissa erot paljon pienempiä (keskinopea diesel n. 47-49% ja kaksitahtinen hidas diesel 55-57%) Näissäkin paljon erilaisia lukuja otin tuohon nyt ehkä alapäästä; 65% olen ymmärtänyt korkein itse kennon hyötysuhde, sitten taitaa vaatia lämmöntalteen ottoa yms. vielä korkeampiin lukuihin päästäkseen).
Se on vain se polttokennojen hinta, joka nyt karkeasti sen noin 10x mitä polttomoottori. Toki FCEV voi melkeinpä puolittaa sähkön takia tarvittavan maksimitehon. Ja tiedän projektiot rajulle hinnan pudotukselle kun tuotantomäärät kasvavat. Mutta suuret tuotantomäärät vaativat ne investoinnit ja uskon kysynnän riittävyydestä.
Toinen merkittävä haaste taitaa kustannuspuolella olla polttoainejärjestelmä vedylle, mutta tästä minulla ei ole tarkempaa käsitystä.
Ja sitten on se kaikki vaadittava infrastruktuuri, jota ei vielä merkittävässä määrissä ole. Toki koko ajan tulee lisää, mutta milloin se iso kiihdytys sen suhteen alkaa?
Eli pystyn kyllä hyvin näkemään haasteet vedyn nopealle kasvulle. Toisaalta kyllä vielä 5-10v. sitten ajateltiin huomattavasti maltillisempaa kasvua sähköautoille… Mielenkiintoisia aikoja tässä edessä.
Tämän sen takia seuraan tätä palstaa mielenkiinnolla nähdäkseni miten asiat oikeasti toteutuvat ja milloin todellinen muutos alkaa.
Lyhyesti sen verran, että tässä näkyvästä McKinseyn raportin kaaviokuvasta puuttuvat vuotuiset kasvuprosentit CAGR 2019-2050, jotka kuvastavat muutosta. Nämä kehitystä kuvaavat olennaiset luvut ovat:
Vastaan tuohon vedynjakelu infrastruktuurin kiihdyttelyyn sen verran, että se taisi alkaa jo viime vuonna. Joka vuosi asemia avataan enemmän kuin edellisenä vuonna ja itse odotan että ensi vuonna on jo melko mukavat lukemat taulussa per vuosi. Jos suunnitelmat eivät ota paljoa takapakkia, niin vuonna 2025 on Euroopassa kattava mutta ei tiheä jakeluverkosto. Tällainen kokonaiskäsitys minulle on jäänyt eri toimijoiden asemien sijoitteluista ja aikatauluista. Vihreän vedyn tuotannon kasvussa tieliikennekäyttöä ajatellen on havaittavissa vähän samanlaista aikataulua.
Hyviä näkökulmia teillä. Itsellä on omassa otsalohkossa ollut polttavin kysymys juuri tuo polttokenno ja vetymoottori-voimalinjat. Että mikä näiden suhde mahtaa olla. Onko ne toisiaan poissulkevia vai hyödyttääkö ne toinen toisiansa -jos puhutaan siis vetyajoneuvojen yleistymisestä.
Kummallakin on omat hyvät puolensa. Mitäs sitä kiertelemään, vetymoottorilla olisi tuotanto, huolto -ja varaosaorganisaatiot jo valmiiksi olemassa. Sen lisäksi polttomoottorin ominaisuudet on hyvin käyttäjien tiedossa ja oletettavasti hinta olisi kilpailukykyinen dieselmallien kanssa. Hyötysuhde Kiinalaisten mukaan olisi reilu 40%. Vetymoottoria on muuten nyt kehittelemässä myös Cummins. Kyllä tässä jotakin on taustalla.
Hyundain polttokennorekan väliraportit Sveitsistä on erittäin positiiviset. Kulutus on jopa ilmoitettua pienempää, mikä on kova saavutus mäkisessä maassa. Kertoo polttokennovoimalinjan hyvistä oikean elämän käyttöominaisuuksista ja tässä on FCEV:llä etu puhtaaseen polttomoottoriseen ajoneuvoon verrattuna. Lähipäästöjen puute, jarruenergian talteenotto, välitön vääntö etc. Sen lisäksi Hyzonin Knight sanoi, että TCO FCEV ja dieselrekan välillä on aika sama jo tänä vuonna, kun otetaan huomioon eri tukiaiset. Eli kallis rekka tarjoaa myös paljon vastinetta. Ja kevyempiähän ne on huoltaa vs. ICE kun puhutaan perushuolloista. Olen itse tyytyväinen että Hyzon pn pysynyt pelkkänä polttokennorekkavalmistajana.
Voi olla että nämä voimalinjat tukevat toisiansa, vaikka uskon että pitkässä juoksussa polttokenno tulee olemaan se valtavirtaratkaisu. Nyt vetyvoimalinjoja kehittelevät valmistajat voivat kattaa huomattavan nopealla aikataululla sekä eri hintaluokat että eri käyttötarkoitukset. Pelkällä polttokennovoimalinjalla se ei välttämättä onnistu ja varsinkin edullisemman pään kaluston sähköistäminen aiheuttaa kaikille näppylöitä tällä hetkellä. Sitten kun vetyä käyttäviä ajoneuvoja alkaa olla laaja-alaisesti tarjolla, niin se antaa myös lisää painetta päättäjien suuntaan → toivottavasti vahvistaa jakeluverkoston rakentamista.
Britteihin investointi polttokennojen komponentteja valmistavalle tehtaalle. Kapasiteetista ei ollut puhetta, mutta yhtiö odottaa myyvänsä tavaraa 200 miljoonalla punnalla vuonna 2025.
Jotain tämän suuntaista osasin odottaakkin sen jälkeen kun laivalastillinen volsun sähköautoja paloi. Lopputulemana laiva teki Moskvat ja palo sammui. Saas nähdä leviääkö kiellot ja jos leviää, niin akkuatojen valmistamiseen tulee mutka jos toinenkin.
