Eli ensinnäkin tuo 345km melko mäkisessä maastossa on mielestäni aika vaikuttava suoritus etenkin yhdistettynä siihen että nopeus oli sama kuin tavallisella rekalla.
Ja se toinen yllättävä itselleni seikka selittääkin tämän tuloksen, eli energiankulutus oli puolet siitä mitä diesel-moottorilla varustetulla vastaavalla laitteella on (samalla reitillä). Eli maantieliikenteessä sähköinen voimansiirto vaikuttaa hyvin järkevältä (huom! tämä pätee myös akuilla varustettuihin FCEV laitteisiin). Oletan tämän johtuvan tasaisen vauhdin ylläpidon melko alhaisesta tehontarpeesta (verrattuna kiihdytykseen ja toki energian talteenotosta jarrutuksessa. Olen kiinnostunut kuulemaan onko tästä parempaakin tietoa olemassa.
En osaa itse arvioida maantieliikenteen voittavaa voimansiirto ratkaisua, mutta tämä on ainakin jollain tapaa kiinnostava datapiste.
Muiden liikennemuotojen osalta tilanne on erilainen juurikin kuormaprofiilin ja energian talteenoton eroista. Esimerkiksi laivoissa energian talteenoton merkitys vauhdin hidastuksessa on merkityksetön sekä suurimman osan liikkeellä olo ajasta kuorma on hyvin stabiili. Lisäksi minulle on kerrottu ilmailun osalta tilanteen olevan melko pitkälti saman (laskeuduttaessa toki kuorma alhaisempi).
Eiköhän tämä johdu pääosin siitä että Diesel-moottorin hyötysuhde on alle 50%, kun taas sähkömoottorin n. 95%. Toki tuo energian talteenotto parantaa sähkörekan lukemia, toisaalta suuri akun paino heikentää.
Juuri sellainen range hyvissä olosuhteissa mitä odotin. Rehellisesti sanottuna minun on hankala nähdä että tuolla rangella ja noilla latausajoilla BEV-rekalla tehtäisiin voittavaa bisnestä. Ajoneuvo on niin kallis, että sen pitäisi pystyä ihan samoihin suorituksiin mitä diesel-rekka. Sähkön hintakin on pahimmillaan niin korkea, että matalat ajonaikaiset kulutkaan eivät aina toteudu. Polttokennorekat pitemmillä rangeilla ja nopealla tankkauksella kuulostaa lupaavammalle näillä tiedoilla.
Sähköisen voimalinjan kova hyötysuhde on se syy, miksi uskon että FCEV-rekat voi diesel-rekat lyödä kokonaiskustannuksissa. Omien alustavien laskelmien perusteella se jopa skaalautuu tietyssä määrin henkilöautoihinkin. Tietysti tietyissä ajoprofiileissa henkilöautoliikenteessä BEVit ovat myös todella kilpailukykyisiä.
Legendary F1 designer Adrian Newey believes hydrogen could be considered as a viable race fuel for Formula 1 in the future, having witnessed firsthand how Extreme E is using the technology in its all-electric off-road series.
Samaa mieltä. Noita akkurekkoja myös tarvitsee enemmän saman lastin kuljettamiseen. Ajoneuvon kohonnut omapaino on pois lastin painosta, maksimikuormaa kun on rajoitettu tieverkoston kantokyvyn mukaan.
Kyllä tuo vety on tosiaan todennäköisesti se nro 1 raskaan liikenteen ratkaisu, vaikea uskoa, että puhtaasti akkukäyttöiset kuorma-autot löisivät läpi, liikaa akkuihin, niiden kapasiteettiin ja lataukseen liittyviä haasteita ja ongelmia. Vedyn puolesta puhuvat muun muassa pitkä toimintasäde, nopea tankkaus ja nupin / vetoauton kevyempi omamassa. Ammattikäytössä autot ovat jatkuvasti ajossa, ei nuppeja ehditä latailemaan tunteja, pitkän matkan nupeissa myös yövytään toistuvasti tien päällä, jolloin myös esim. energiaa vaativa hytin lämmitys on käytössä. Akkukäyttöisissä nupeissa tämä syö jo entisestään vaatimatonta toimintasädettä.
0:00 - Intro 0:31 - AMD 0:43 - LTT Intro 0:51 - Hyrdogen Combustion Engines 1:30 - Fuel Cell Electric 2:50 - Hyrdogen Storage 3:26 - Hyrdogen Fueling 4:20 - But the Hindenburg?? 5:09 - Why Hydrogen will never be as efficent as Battery Electric 6:36 - Battery Electric can’t charge fast enough 8:14 - Enviromentalist’s Pitch for Hydrogen Cars 9:35 - Oil Baron’s Pitch for Hydrogen Cars 10:45 - Is the Mirai Any Good? 12:20 - Toyota plz make a fun hydrogen car 13:22 - Freshbooks 13:56 - Outro
Miten mahtaa olla? Onko akkuteknologia kehittynyt nyt tähän pisteeseen “suhtvalmiiksi” ja perustuen ehtyviin luonnonvaroihin. Eli ollaan kehityskäyrän nopein vaihe ohitettu? Hinta voi toki väliaikaisesti laskea tuotantomäärien noustessa, mutta tämä taas käänteisesti vaikuttaa materiaalien saatuvuuteen ja akkumateriaalit “ehtyy” nopeammin, jonka jälkeen tämän teknologian hinta nousee?
Jäljelle jää vaihtoehtoiset akkumateriaalit ja -tekniikat. Kysymys kuuluu, onko vaihtoehtoisten akkuteknologioiden kehitys nopeampaa kuin vetypolttokennojen kehitys? Johtuuko omasta vetykuplasta, mutta itsellä on tunne, että tällähetkellä polttokennot kehittyy nopeammin kuin vaihtoehtoiset akut. Niinkuin sanottu, tämä on ihan mutu ja olisi mukava kuulla asiantuntijoiden näkemyksiä!
Ihan mielenkiintoinen case, mutta melko kallista vetyä. Voi kuitenkin tuottaa silloin kun sähkö on edullista ja käsittääkseni 5e/kg on tällä hetkellä aika yleinen vihreän vedyn tuotantokustannus.
Näin on. Ja lisäksi jäin miettimään tuota bussin hintaa kun vetybussille on laitettu 50 % korkeampi hinta kuin BEVille. Onkohan näin todellisuudessa?
@everlaastia tämä taitaa olla laskennalinen analyysi jos nyt oikein ymmärsin.
E. Tähän lisättävä vielä tuo infran hinta mikä on tuossa tutkimuksessa kyllä nykypäivään nähden todella yläkanttiin. Esim. Nel on myynyt näitä 1500kg/d asemia 1-2M hintaan.
No paperilla tehdyt tutkimukset on aina niin ja näin, koska numeroita voidaan pyöritellä miten vain. Ja vuoden vanha tutkimus on jo auttamatta liian vanha. Niin huimaa on vauhti. Tuo linkittämäni tutkimus on sellainen pitkäaikainen seuranta jota päivitellään puolen vuoden välein. Ehdottomasti seuraamisen arvoinen.
Honda lähti sitten salakavalasti myös raskaampaan liikenteeseen mukaan omalla polttokennovoimalinjalla.
Varmasti laadukas paketti koska Honda. Sieltä suattaapi tulla myös fcev-lava-auto. Siis oma veikkaukseni.
Ei ihan uunituore uutinen enää, mutta mielenkiintoinen keissi, vaikka äkkiseltään tuntuisi että akut kävisi tuohon paremmin…
Hydrogen Scooters With Swappable Cans Power Forward in France
How do you reduce the carbon emissions of millions of scooters without access to home chargers? France thinks cans of hydrogen may be the answer.
Myös
In the meantime, France has plans to invest more than €7 billion by 2030 to develop more hydrogen solutions like this one, of which € 2 billion will be spent between now and the end of 2022. No word on how much of that will be going to French oil company, Total, but I’m guessing it’s not zero.
@BossoB Polttomoottorissa voi olla vielä vuosikymmeniä eloa jäljellä jos päästöjä saadaan leikattua. Niin hyvä se on voimanlähteenä.
Toyotalta GT3 konsepri, joka saattaa liikkua vetypolttomoottorilla:
Toyota says that the concept is part of its commitment to (deep breath) “further accelerating customer motorsports activities to make the world of motorsports sustainable.”
Aika näyttää. Mutta todella siistin näköinen auto!
Pidän erittäin todennäköisenä, että vetyä polttoaineena käyttävät polttomoottorit yleistyvät, etenkin harrastus- ja moottoriurheilukäytössä. Tuo nimittäin mahdollistaa kevyiden ja teho-painosuhteeltaan optimoitujen laitteiden rakentamisen. BEV- tai FCEV-ratkaisuilla ei millään päästä samalle tasolle näissä piireissä. Veikkaan, että esim. tulevaisuudessa ralliautot kulkevat polttomoottoreilla ja vedyllä.
