Henkilöstörahastoja on tosiaan tuo reilu 300 ja Mandatumilla valtaosa tästä potista. Suomessa on muutamia toimijoita, joilta jotka tekevät Insentiivikonsultointia (palkitsemisohjelmia). Useampi CF-talo näitä myös tekee, mutta heillä ei ole omia tuotteita. Mandatumilla on sekä myyntitiimi, että tuotteet sekä varainhoito tuotteille.
Henkilöstörahastolistauksesta näkee, että valtaosa on melko suuria ja pitkäikäisiä yhtiöitä, joissa rahastopalkitseminen on jäänne ajalta ennen pörssiä tai sillä täydennetään palkitseminen kattamaan niitä työntekijöitä, jotka syystä tai toisesta jätetään osakepalkkio-ohjelmien ulkopuolelle.
Käännetään tämä niille jotka eivät osaa Goldman Sachsia.
“Goldman Sachs haluaa ostaa kuleksimasta sinun Mandatumisi, 3,30 on sopuhinta heidän geelitukkien arvion mukaan, sillä tulee tukeva tuotto heidän treidaajilleen”.
(Sillä, että tämä hinta on Mandatumin kurssihistorian tämänhetkiset pohjat aika tarkkaan ei ole mitään tekemistä asian kanssa, puhdasta sattumaa)
Meilläpäin on porukat tottuneet ihan liikaa riippumattomiin analyytikkoihin…
Mandatum hyödyntää aktiivisesti ristiinmyyntimahdollisuuksia eri asiakassegmenttien välillä (institutionaaliset varainhoitoasiakkaat, yritysasiakkaat, varakkaat yksityishenkilöt). Siten Mandatumilla suora yhteys 20 tuhannen yritysasiakkaan ylimpään johtoon, joiden kanssa keskusteluihin pääsemistä helpottaa vakuutustuotteiden myynnin ohella myös yritysten palkitsemisliiketoiminnan asiantuntijapalvelun perustaminen, sekä Nordhavenin osakekannustinliiketoiminnan osto v.2021.
Mandatumin markkinaosuus Suomessa yritysten henkilöstörahastoista noin 70% ja v.2020 Manta perusti 50 kpl:ta 60 uudesta henkilöstörahastosta.
→ Yritysten johto- ja vastuuhenkilöt tunnistettu potentiaaliseksi asiakkaiksi varainhoidolle.
→ Henkilöstörahastot pitkäaikaisia asiakkuuksia, jotka luovat asiakassuhteissa pitkäjänteisyyttä ja pysyvyyttä.
Overall:
→ Valinta henkilöstörahaston tarjoajaksi mahdollistaa Mantalle nykypäivänä tutun “kokonaisvaltaisen ratkaisun” eli ristimyydään henkilöstölle palkitsemisasiat kuntoon ja hivutetaan jalkaa oven raosta kohti varainhoidon varakkaita yksilöitä (yritysjohtoa) kohti.
”Hinta, jota Mandatumin osakkeesta on nyt maksettu, ei käsittääkseni vastaa sen todellista arvoa, vaan perustuu dumppaamiseen”, sanoi konkarisijoittaja Kim Lindström keskiviikkona.
Yksi tankkaajista on Suomen osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman.
”Olen koettanut tukea Mandatumin kurssitasoa ostamalla osakkeita pois. Tällaisten vastaavanlaisten osittaisjakautumisten jälkeen kurssitaso on tyypillisesti vakiintunut noin viikossa. Vielä pidempään vie, että kurssitaso alkaa heijastaa fundamentteja”, hän sanoi.
Aiotko jatkaa ostoja, jos kurssi pysyy matalalla tasolla?
”Kyllä minulla on oma osto-ohjelma. Warren Buffett on sanonut, että kun sataa kultaa, ei kannata lähteä liikkeelle sormustimen, vaan ämpärin kanssa.”
Tämä with-profit-kuvio on itseänikin mietityttänyt. Tavallisena tallaajana ei ole aivan selvää, että mistä ne tuotot tulevaisuudessa tulevat, kun tuo ajetaan alas. H1:llä with-profitista tuli 71 % Mandatumin tuloksesta.
Tuleva osingonmaksupotentiaali herättää myös kysymyksiä. Johto on ilmeisesti sanonut, että nykyisellä tulostahdilla 500 miljoonaa / 3 vuotta katetaan helposti. H1:llä tulosta tuli 80 miljoonaa ennen veroja - eihän tämä riitä 167 miljoonaa / vuosi osinkoihin, vai oliko Mandatumilla nyt poikkeuksellisen heikko ensimmäinen puolikas?
Tämä on jäänyt itseltäkin hoksaamatta. Tuloksessa on ilmeisesti kassavirtoja, jotka ovat hyvässä kasvussa ja toisaalta osia, joiden tuotot mahdollisesti pienenee merkittävästikin tulevaisuudessa. Mikä on näiden summa? Jään odottamaan, jos Mandatum tilaa sijoitustutkimuksen indeltä, joka vääntää asian rautalangasta niin, että itsekin ymmärrän pihvin.
Mistäköhän näkyisi mitä Nalle on tehnyt? Hänhän sanoi että hänellä on käsitys Mandatumin arvosta ja jos hinta menee sen ali, hän ostaa. Tuohan ei paljoa tarkoita ja voi olla myös että hänellä on käsitys hinnasta jolla kannattaa myydä
Nallella omissa nimissään sama määrä Sampoa ja Mandatumia eilisen 4.10. päätöksessä, joten sillä perusteella ei olisi lisännyt, jos ei sitten ole ostanut molempia samaa määrää.
Tarkistin vain henkilökohtaisen omistuksen. Yritystensä kautta muutoksia voi sitten ollakin. Euroclearin päätteeltä omistukset tosiaan näkee.
edit. Tosiaan korjataan sen verran, että huomioon ei otettu kauppojen selvityksen aikataulua. Eilisen päätös siis sisältää kaupat, jotka on tehty maanantaina 2.10.
Eikö Sampo maksanut viime vuodelta perusosinkoa 1,8 euroa josta 0,3 euroa oli Mandatumin osuutta? Onko siis oletettavissa, että viime vuotta vastaavalla tuloksella Mandatum pystyy maksamaan tuon suuruista osinkoa tulevaisuudessakin. Noin 3,4 euron hinnalla osinko on siis mainio.
Mandatumin asiakkaat ovat sijoittaneet lainasijoitustuotteisiin yli miljardi euroa. Mandatum on tarjonnut asiakkailleen lainasijoitustuotteita vuodesta 2016 alkaen, ja viimeisen neljän vuoden aikana eurooppalaisiin senior-lainoihin (”leveraged loans”) sijoittavien lainastrategioiden hallinnoimat varat ovat kasvaneet lähes 600 prosenttia. Miljardin euron raja ylittyi syyskuussa 2023.
Vakuudelliset senior-lainat eli yksityiset lainatuotteet tarjoavat sijoittajalle vaihtuvakorkoisuutensa johdosta matalamman korkoriskin sekä mahdollisuuden parantaa salkkunsa hajautusta. Korkotason nousu onkin edelleen tukenut Mandatumin lainatuotteiden kasvua.
Toimin itse vakuutusalalla ja pakko sanoa, että on kyllä hyvin sekava tuo sijoittajapresis. AuMia ja vastuuvelkoja/liabilities sekoitellaan niin penteleesti, että pitää melko paljon tehdä salapoliisityötä, että saa tolkkua, milloin puhutaan mistäkin omaisuuserästä.
Yksi asia jäi ihmetyttämään. Yhtiöllä on taseessaan näistä vanhoista alasajettavista “with profit”/laskuperustekorkoisista eläke- ja henkivakuutuksista johtuvaa vastuuvelkaa/liabilities 2,4 miljardia sekä “unit-linked”/sijoitussidonnaisista eläke- ja henkivakuutuksista johtuvaa vastuuvelkaa 10,8 miljardia. Järki sanoisi, että yhtiö saa sijoitustuottoja sijoittamalla tuota koko 13,2 miljardin pottia (floattia), kuten vakuutusyhtiöt yleensä tekevät. Yhtiö kuitenkin puhuu joka yhteydessä, että sijoitustuotot tulisivat yksistään “with profit” pääomista, mistä syntyy kuva, että sijoitustuotot valuvat nollaan, kun vakuutuskanta ajetaan aikanaan alas.
mä olen jäänyt käsitykseen, että Manda tekee floatista fee based tulosta. mitä se nyt sitten on 1% aum tai jotain suuruusluokkaa eikä sido pääomaa. kun taas withprofitista kaikki yli laskuperustekoron saavat tuotot ovat yhtiölle voittoa. alla olevassa kuvassa näkyy, että ne vähenevät vuosi vuodelta.
