OP pitää suosituksensa ennallaan eli 5,50 € ja myy. Osinkoennuste heillä on noussut 0,70 euroon, oli 0,66, Saxo Bankista saadut varat ovat syynä veikkaukseensa osingon määrästä.
Mandatumin raportin pohjalta valopilkkuna näkyy orgaaninen pääoman luonti, kasvoi siis 0,14 € → 0,17€ per osake.
Kenties asiaa voi lähestyä toisen kysymyksen muodossa?
Kuinka paljon hallinnoitavia varoja yhtiöllä tulisi olla, jotta yhtiön EPS muodostaisi pääosan tuosta orgaanisesta pääomanluonnista?
Pääomakevyt liiketoiminta vastasi noin 25% orgaanisesta pääomanluonnista (vuosiraportti kuva 6.2) viime vuonna. Kasvu tällä puolella hyvin voimakasta. Lisäksi samaan aikaan kulu/tuottosuhde laskee vauhdilla hoidettavien varojen kasvaessa, ei tämä välttämättä ole kovinkaan monen vuoden päässä?
Eli voisiko ajatella että jo 4 vuoden päästä pääomakevyt liiketoimiinta muodostaisi reilusti yli puolet yhtiön EPS:stä? Samallahan EPS myös väistämättä kasvaisi, koska laskuperusteisesta vapautuvia pääomia riittää vielä melko pitkälle ajalle.
Yritän katsoa tätä melko yksinkertaisella tasolla, koska tarkempaan eivät omat kyvyt riitä. Joka tapauksessa näin ajateltuna hallinnoitavien varojen 15% vuotuinen kasvu voisi hyvinkin riittää tuohon? Haastattelussa puhuttiin Saksan instituutionalisten markkinoista, joten tältä puolen ajateltuna potentiaalia kyllä kasvulle on (periaatteessa Pohjoismaistakin taitaa löytyä riittävästi markkinaa?).
Vuosikertomuksessa olevan ennusteen perusteella laskuperustekorkoisesta liiketoiminnasta vapautuu pääomaa vielä vuosia. Vuonna 2031 vakuutussopimusvelasta on jäljellä vielä puolet. Tällä tahdilla ehkä joskus 2040 laskuperustekorkoinen vakuutusvelka on poistunut kokonaan eikä pääomaa enää vapaudu ja jolloin varainhoidosta ja muusta liiketoiminnasta saatavalla kassavirralla pitäisi osinko kuitata kokonaisuudessaan.
Kyseinen tunnusluku sopii hyvin tähän hetkeen ja seuraavan 10-15 vuoden aikajaksolle parhaiten kuvaamaan osingonmaksupotentiaalia kyseiseltä tilivuodelta, vaikka siinä onkin elementtejä mukana, jotka ehkä tämän ajanjakson jälkeen poistuvat tai kutistuvat merkityksettömiksi. EPS ei todennäköisesti tule ikinä kuvaamaan osingonmaksukykyä tätä tunnuslukua paremmin, mutta se tulee pitkällä aikavälillä olemaan käytännössä yhtä suuri, jolloin orgaaninen oman pääomanluonti tunnuslukuna todennäköisesti poistuu.
Jos haluaa ymmärtää, miten pitkän aikavälin liiketoiminnat kehittyvät, niin kannattaa seurata varainhoidon tulosta ja AUMin kehitystä. Jos haluaa arvioida paljonko saa osinkoa ensi keväänä, niin kannattaa seurata orgaanista oman pääoman luontia, niin kauan kuin Mandatum sen ilmoittaa. Ehkä tämä riittää tästä aiheesta.
Tavoite toki pitää olla kasvussa, mutta €100 mrd AUM tasoon kasvaminen on todella vaikeaa ilman merkittävää kansainvälistymistä sekä aggressiivisia yrityskauppoja. Kilpailu on todella kovaa ja etenkin suuret real asset talot omaavat merkittäviä skaalaetuja. Tässä alla linkki yhteen hyvään kirjoitukseen liittyen Apollo - Bridge yrityskauppaan. Lähtökohtaisesti pitää olla kokoa (BX, KKR et Co.) tai erikoistumista (Castlelake, EQT, et Co.). Tähän seinään törmää lähes kaikki kotimaiset PE talot ennemmin tai myöhemmin…vaikka haluaisin nähdä suomalaisista taloista jonkun tässä €100 mrd kerhossa.
Tässä voisi kysyä, että mikä sulkee Mandatumin pois toimialajärjestelyistä?
Yhtiö on mallikkaassa kunnossa, kassaa on ja maine erittäin hyvä. Perustekijät siis ok.
Itse oletan, että parin vuoden sisällä muutoksia alalla tapahtuu ja M on niissä mukana.
Näkisin kolme mieluisaa skenaariota piensijoittajana jolla Mandatumit OST:llä;
Nykyinen strategia jatkuu hyvin toteutettuna; 2030 kieppeillä Mandatum olisi puhdas varainhoitaja tarpeeksi suurella, kasvavalla AUM:lla jonka palkkiotuotot kattaisivat min. 0,5-0,6€ osingon.
Yllä oleva mutta Mandatum ostettaisiin hillittömällä preemiolla, perustuen loistavaan execuutioon, trackiin ja laskuperusteisen kannan alasajon selkiyttämään tuotto-mixiin. OST:llä ei olisi väliä vaikka joutuisi myymään uuden position.
Mandatum onnistuisi M&A’ssa ja pääsisi vahvalle kv-kasvutrackille.
Näistä intuitiivisesti 1. vaihtoehto tuntuisi parhaalta. Hallittua ja vakaata kasvua maailman tappiin. Oleellista on rönsyilyn ja omistaja-arvoa tuhoavien seikkailuiden välttäminen. Sampo- ja Nordeamainen execuutio miellyttää.
Tässä on OP:n Antti Saaren kommentit Mantan menosta ja meiningistä.
Mandatumin Q1-liiketulos jäi alle meidän ja konsensuksen ennusteen kaikkien tuottorivien alitettua odotukset. Nettomerkinnät jatkoivat kuitenkin vahvoina, mikä on jälleen selvä osoitus vankasta kasvuprofiilista pääomakevyissä tuotteissa. Videolla pääanalyytikko Antti Saari kertaa yhtiön kulunutta kvartaalia sekä osingonmaksupolitiikkaa.
@Sauli_Vilen - Minusta myös hyvä haastattelu. Ainoa mitä jäin ehkä kaipaamaan näkemystä siitä, miten avainhenkilöresursseja suojataan. En tunne alaa olenkaan, mutta haastattelusta sai kuvan, että avainhenkilöt ovat aivan keskeisiä ja ratkaisevat sijoittuuko sijalle 1 vai 17 rankingeissa - ei auta vaikka palkkaisi talon täyteen porukkaa, jos ei saa parhaita.
Jotenkin omassa logiikassa menee niin, että menestyneimmät salkunhoitajat menestyimmistä yrityksistä nousevat omassa markkina-arvossaan markkinoilla. Sellaisten headhunttaaminen muissa yrityksissä on varmasti houkuttelevaa, koska he todennäköisesti tuovat mukanaan isoja asiakkuuksia. Menestys mun logiikalla kasvattaa tällaista riskiä joka realisoituu sitten es. Case Aktian tyyliin.
Mun logiikassa myös ei-palkkiosidonnainen malli on ehkä haavoittuvampi tällaiselle. Jos olet alasi paras ja palkittu ja markkina-arvosi nousee, niin eikö olisi houkuttelevampaa työskennellä tulossidonnaisemmalla palkkiomallilla? Toki voi olla, että tällaista vipua palkitsemisessa onkin, mutta jos näin on ja asiakas maksaa palkkionsa kiinteänä, tuollainen onnistuminen olisi sitten pois omistajan kukkarosta.
Jos uusien huippuosaajien rekrytointi on tavattoman kallista ja aikaavievää ja asiakkuudet henkilöityvät paljon näihin huippuosaajiin, niin minusta on ihan aiheellinen kysymys omistajan näkökulmasta miten nämä nykyiset avainhenkilöresurssit on suojattu. Tämä siis oletuksella, että tällaisten henkilöiden loikkaukset kilpailijoille veisivät mukanaan omistaja-arvoa. Kiinteässä palkkiomallissa kun maalaisjärjellä ajatellen vipu huippuosaajien palkitsemiseen lienee pienempi kuin tuottosidonnaisessa.
Mut eniveis, hyvä haastattelu kaikin puolin, kiitos siitä!
Tosiaan tästä kauppalehden jutusta (maksumuurin takana) tuli vaan mieleen:
Olen samaa mieltä siitä, että tulossa on kunnon osinkodippi A) koska tästä ollut paljon puhetta B) koska maksu vain kerran vuodessa. Mutta uskon, että taas mennään eteenpäin senkin jälkeen. Mandatum on hyvä yhtiö ja maksaa osinkoa jatkossakin. Siksi sijoittaja tietty miettii, mihin sitten sijoittaisin Mandantumin sijaan?
Kurssi on näihin näkemyksiin mielestäni jo vähän ottanutkin takapakkia, takaisin <6€.
Luulen että moni ajattelee, että vaikka osinkotuotto puolittuisi, olisi se silti varsin mukavalla 5% tasolla. Siihen sitten lisäksi optio siitä että Mandatum onnistuu kansainvälistymisessä ja yleisesti instituutiomyynnissä, jolloin muutaman ‘laihemman osinkovuoden’ jälkeen taso voisi hilata taas 5%+.