Martela - Työ- ja oppimisympäristöjen kehittämisen kumppani

Onkohan mistään saatavilla toimitusjohtajan katsausta tai haastattelua tältä vuodelta tai viime vuoden loppupuolelta videomuodossa? Huomenna oletettavasti uusi raportti ja analyytikkohaastattelu, mutta kaipaisin vahvempaan näkemykseen TJ-haastattelua.

5 tykkäystä

Ymmärrän hyvin. En ole ainakaan itse löytänyt videohaastattelua. Martelan yhtiökokoushan striimattiin, joten voin selvittää onko toimitusjohtajan katsauksesta olemassa tallennetta. Yhtiön luvallahan sen voisi jakaa alustallamme.

6 tykkäystä

Uusi rapsa ulkona, 3,30EUR ja Lisää targetiksi. Mielenkiintosena nostona raportissa näkemys osakkeen mahdolliseen tuplaukseen, mikäli tuloskäänne jatkaa onnistumistaan. Tämä toki luonnollista, kun firman MCAP pyörii 13MEUR:n kieppeillä :smiley: Kiitos raportista, hyvää luettavaa!

10 tykkäystä

Hiljaista ollut Martelan ketjussa, mutta laitetaan nyt tämä tämänpäiväinen uutinen:
"Martela Oyj on tehnyt myynti- ja takaisinvuokraus -sopimuksen EPISO 6 Luxembourg Holding S.à r.l. :n kanssa koskien Nummelassa sijaitsevaa tuotanto- ja logistiikkakeskusta. Martela jatkaa kiinteistössä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Kauppahinta on 15 miljoonaa euroa. Martela kirjaa kaupasta noin 12 miljoonan euron kertaluonteisen veronalaisen myyntivoiton vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä."

Yhtiön markkina-arvo nyt reilu 12M€.

16 tykkäystä

Mitä näkemyksiä jengillä on Martelasta Q2 lähestyessä? Onko joku varteenotettava verrokki julkaissut Q2-tuloksiaan?

Ennusteet ei mitenkään kauhiat ole, joten jos käännetarina saa jatkoa Q2, niin tilipäivä on taattu. Toimitusjohtajan mietteitä kuulisi mielellään, niin olisi helpompi tulkita oliko Q4 ja Q1 liikevaihdon kasvut patoutuneen kysynnän purkautumista, vai näyttöä strategian toimivuudesta.

Tää vanha roasti on helmi :joy: ROAST Martela 4.12.2018 - YouTube

Ihan ok sijoitus tuolloin kuitenkin, kun kurssi on nyt sama :slight_smile: Esim . Wärtsilä laskenut 40% , samoin moni muu…
Mikäs se tämän vuoden P/E ilman kertaerien oikaisua onkaan, siinä yhden kieppeillä. Onkohan uusi Suomen ennätys halpuudessa :slight_smile:

2 tykkäystä

Tässä on Thomaksen kommentit perjantain Q2-raporttia varten. :slight_smile:

Ennusteemme ovat linjassa ohjeistuksen kanssa ja odotamme Martelan toistavan ohjeistuksensa raportin yhteydessä. Tulevaa raporttia pureskellessa on hyvä huomioida, että yhtiön kassatilanne on vahvistunut merkittävästi edellisen kvartaalin jälkeen heinäkuussa toteutetun Nummelan tuotanto- ja logistiikkakeskuksen myynnin ja takaisinvuokraamisen seurauksena.

5 tykkäystä

Tässä on Kauppalehden juttu Martelan tuloksesta, juttu ei ole maksumuurin takana. :sunglasses:

"Martelan huhti-kesäkuun liikevaihto oli 27,3 miljoonaa euroa. Viime vuoden vastaavana aikana liikevaihto oli 18,6 miljoonaa euroa. Yhtiötä ainoana seuraava Inderes odotti 22 miljoonan euron liikevaihtoa.

Martelan vertailukelpoinen liiketulos oli 0,1 miljoonaa euroa toisella vuosineljänneksellä. Viime vuonna vastaava lukema oli -2,0 miljoonaa euroa tappiota. Inderesin analyytikko odotti Martelalle -0,8 miljoonan euroon tappiota."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/martela-kasvatti-liikevaihtoa-ja-hilasi-tuloksen-plussalle/cdd3876d-6fcb-440d-a9cf-ed1d04672e75

9 tykkäystä

Oikein mukava herätys tähän perjantaihin!

5 tykkäystä

Analyytikon kommentti. Ehdinpäs ennen @Sijoittaja-alokas:ta :partying_face:

“Q2-raportin yhteydessä yhtiö toisti yli 10 %:n liikevaihdon kasvua ja positiivista liikevoittoa ennakoivan ohjeistuksensa. Vahvan Q2-raportin perusteella näemme nousupainetta ennusteissamme ja odotamme positiivista kurssireaktiota.”

10 tykkäystä

Uusin analyysi tullut julki. Arvostustaulukossa näytti muuten olevan pilkkuvirhe p/e-luvuissa.
Vaikka q2 lukemat olivat prosentuaalisesti ennusteita merkittävästi paremmat, on Thomas ollut tässä casessa hienosti kartalla. Varovaisen positiivisella linjalla jatketaan.

5 tykkäystä

Kiitos :v: Jos tuota kuluvan vuoden raportoitua P/E-kerrointa tarkoitat, niin oikein sen pitäisi olla, vaikka hölmöltä näyttääkin. Yhtiöhän tiedotti heinäkuun alusta tuosta Nummelan kiinteistön myynnistä- ja takaisinvuokrauksesta, jonka seurauksena se kirjaa Q3:lle 12 MEUR:n kertaluonteisen myyntivoiton. Tuo omaisuuserä on siis aiemmin ollut taseessa kirjattuna selvästi sen käypää arvoa matalammalla hinnalla (~3 MEUR). Vaikka kirjanpidollisesti tuon myötä vapautuukin merkittävää arvoa, omistajamuutoksen ei pitäisi luoda arvoa (pl. mahdollinen verohyöty), jos kauppahinta ja vuokrasopimus ovat oikein hinnoiteltu (tässä tapauksessa oletamme näin, kun emme ainakaan vielä tiedä vuokrasopimuksen ehtoja). Poikkeuksena toki tilanteet, jossa suuri velkalasti vaikuttaa negatiivisesti itse ydinliiketoimintaan (esim. velkataakka rajoittaa yhtiön kykyä investoida liiketoimintaansa, tai potentiaaliset asiakkaat/työntekijät suhtautuvat negatiivisesti yhtiöön heikon taloudellisen tilanteen vuoksi). Mielestäni investointien suhteen tuosta oli Martelan kohdalla merkkejä yhtiön lainakovenanttien paukkuessa ja yhtiön rajoittaessa tuotekehitystä. Termillä debt overhang löytää lisää tietoa tuosta kyseisestä liiallisen velan aiheuttamasta ongelmasta.

5 tykkäystä

Asia kunnossa.
Itselle case perustuu puhtaasti ajatukseen siitä, että koronan jälkeisenä aikana yritykset joutuvat osin väkisinkin tekemään toimistoille investointeja houkutellakseen osaavan porukkansa takaisin hengaamaan keskenään. Tavallaan tässä on alkamassa positiivinen sykli jota kurssi jo hinnoittelee. Tässä syklissä varmaan kaikki alan toimijat ovat voittajia, jopa ne surkeimmat. Koska firmasta ja johdosta on saatavilla niin vähän materiaalia, on vaikea sanoa ovatko viimeaikaiset hyvät suoritukset pelkkää positiivisen syklin aallonharjalla ratsastamista vai onko yhtiöstä tulossa myös samalla oikeasti laadukkaampi. Aika tämän näyttää.
Joka tapauksessa, tästä pörssin roskakoriin tungetusta tapauksesta voi tulla pienimuotoista hypeä kun lyhyen aikavälin markkinan trendi on niin ilmiselvä, joten varovaisuus on paikallaan.

5 tykkäystä

Mihin tarkalleen ottaen nuo Martelan Sale and Leaseback saamat rahat katoavat? Maksaako Martela kiinteistön vuokrat etukäteen vai miksi ne katoavat kassasta “bruttoinvestointeina?” Jos Martela maksaa vuokrat etukäteen vuonna 2022, niin eihän Sale & Leasebackista pitäisi silloin tulla juurikaan vuokrakustannuksia tulevina vuosina?

9.5 rapsa:

14.8 rapsa:

Mulla ei vaan käy järkeen että miten kiinteistön myynti ja takaisinvuokraus missä vapautetaan todella merkittävä summa rahaa taseesta, tulevaisuudessa kasvavien vuokrakustannusten hinnalla, ei johtaisi isoon määrään vapaata kassavirtaa, jolla voidaankin sitten maksaa nuo törkeän kalliit velat pois :confused: :interrobang:

9 tykkäystä

IFRS-16 vuokravastuut pitää “aktivoida” taseeseen, joten ne on tehty inderesillä bruttoinvestointien alle?

Vastaava tilanne kamuxilla kun se vaihtoi IFRS-16:

Kassavirtalaskelma ei taida tuolta osin pitää paikkansa, ja syypää on inderesin kömpelöt excel mallit, niin kuin petrikin sivuaa.

3 tykkäystä

Kyseessä on KASSAVIRTAlaskelma, joten tasemagialla ei ole merkitystä. Tuossa tarkastellaan rahan liikkeitä kassasta/kassaan, joten siellä taseessa voi periaatteessa olla vaikka Suomen BKT:n verran vuokravastuita ilman että se näkyy tämän vuoden kassavirrassa.

Kuvittele tilanne että sulla olis fiktiivinen miljardin kiinteistö Aleksanterinkadulla, jonka myisit ja solmit siihen arvoltaan kolmen miljardin vuokrasopimuksen seuraavan 100 vuoden ajaksi. Onko sinulla tänä vuonna rahaa:

  1. Miljardi?
  2. -2 Miljardia?

Ylipäätään tämän Martela-sijoituksen suolana on alhaisen markkina-arvon nettovelaton yhtiö hirmuisella kassalla yhdistettynä paranevaan tulokseen. Nyt tätä ei mitenkään näy analyysissä, jossa jätetään rahavarat huomioimatta ja keskitytään P/E -lukuun.

Jos näin on niin @Antti_Viljakainen varmaan fiksaa ne? :scream:
(Sori nyt taas tästä häiriköinnistä tuloskaudella :sweat_smile: )

15 tykkäystä

Siinä olen samaa mieltä, että elpyvä kysyntäsykli varmasti nostaa jokaista venettä. Pidemmälle katsottuna niin on tuo toimialana vaan todella haastava, mikä näkyy myös varovaisissa ennusteissa. Uusi toimari on mun mielestä tosi vakuuttava ja vaikuttaa päättäväiseltä tuon yhtiön kääntämisen suhteen. Tiedostan tuon materiaaliin liittyvän ongelman ja lupasin yhtiölle pro bono -haastattelun, kun käyn yhtiön toimistolla vierailulla (en vielä uskalla luvata julkaisuajankohtaa). Voitte ehdotella kysymyksiä, kun saamme päivämäärän lyötyä lukkoon.

Viestinnällisesti IFRS 16 tekee sale and leasebackista DCF-mallissamme kävelevän katastrofin, mutta koska nuo vuokravelat lasketaan osaksi nettovelkaa, säilyy nettovelka ennallaan, jos yhtiö myy 15 MEUR:n edestä kiinteistön ja kirjaa taseeseen 15 MEUR:n edestä vuokrasopimusvelkaa. Tuon voi mieltää oletuksena siitä, että saaduilla rahavaroilla maksettiin velat pois, mutta samalla uusi vuokrasopimusvelka kumoaa tuon vaikutuksen. Arvio vuokrasopimusvelan määrästä elää kuitenkin ennusteissamme, koska emme tiedä vielä vuokrasopimuksen tarkkaa pituutta tai kuukausieriä. Pyöritän vuokravelat sisään bruttoinvestointeina, koska käytämme malleissa edellisen vuoden tasetta ja saan DCF:n kautta uutta velkaa sisään kesken vuotta.

Kuvankaappauksissasi nuo nettovelat säilyvät vakiona ja rahavarat käytännössä myös, mutta myönnän sen velan laadun parantuneen yhtiön näkökulmasta ja nostimmekin tavoitehintaa tuon transaktion myötä ja laskimme riskiprofiilia. Mallissa oletan yksinkertaistaen, että yhtiö käyttää ylimääräiset rahavarat velkojen lyhentämiseen. Tämän vuoksi rahavarat tai korollinen velka ei juurikaan nouse, kun oletuksena rahavarat käytetään vanhan velan lyhentämiseen.

Koska muutos IFRS 16 maailmaan ei vaikuta yhtiön käypään arvoon (ennen vuokrasopimusvelat eivät olleet osana yritysarvoa, kun ne olivat taseen ulkopuolella) on tuo vuokravelkojen vaikutus markkina-arvoon kumottava pääoman kustannuksen kautta. Nythän Martelaa ajetaan huomattavasti velkavetoisemmin, kun Nummelan kiinteistö ei ole enää OPOna taseeseen vaan se vuokrataan. Huomaat varmasti saman esim. Finnairissa ja Nohossa, että pääomankustannukset ovat matalammalla tasolla kuin olettaisi, mutta se johtuu tuon uuden standardin vaikutuksista. Kyseiset yhtiöthän vaikuttavat myös paljon pääomaintensiivisemmiltä kuin todellisuudessa ovat, meidän määrityksemme operatiivisesta rahavirrasta ei sisällä vuokrakuluja (poistot lisätään täysmääräisesti takaisin, vaikka osa niistä on nykyään kassavirtavaikutteisia) ja huomioimme ne sen vuoksi investoinneissa.

Omassa sijoitustoiminnassani mallintaisin Martelaa luultavasti vanhan IAS 17 standardin mukaisesti säästyäkseni harmailta hiuksilta.

Järkyttävää kuin se onkin, niin eihän vapaa rahavirtakaan enää IFRS maailmassa ole kuin ennen, kun osa vuokrista vähennetään vasta rahoituksen rahavirrassa, vaikka ovatkin operatiivisia kuluja :fearful:

Sulla on miljardi kassassa, mutta samalla korolliset velat nousevat 3 miljardilla, joten nettovelka ja yritysarvo nousee 2 miljardilla. Havainnollistaako tämä vuokravastuiden luomaa problematiikka EV-pohjaisten kertoimien kanssa?

Se ettei millään näy kuulostaa melko rajulta omaan korvaan, kun riskitasoa laskettiin, hyväksyttäviä kertoimia nostettiin ja WACC laski merkittävästi.

12 tykkäystä

Haastan nyt vielä. On totta että IAS 17 → IFRS 16 muutoksessa yhtiön käypä arvo ei muuttuisi, mutta siitähän tässä ei ole kyse. Sale & Leasebackissa voidaan luoda tai tuhota merkittävästi arvoa, riippuen neuvotellusta vuokrasopimuksesta, kiinteistön tulevasta hintakehityksestä, korkojen muutoksista ja ylipäätään siitä mihin yhtiö käyttää myynnistä saadut rahat. Sitä ei voi mitenkään automaattisesti kuitata ±0 transaktioksi.

Myöskään tulevaa taseeseen kirjattua vuokrasopimusvelkaa ei voi kyllä mielestäni mitenkään suoraan lisätä korollisiksi veloiksi, ellet ole valmis poistamaan vuokrasopimuksen mahdollistamaa liikevaihtoa ennusteista vuokrasopimusvelkojen maksun jälkeen. TERM-tekijää käyttävissä DCF-malleissa vuokraahan maksetaan ikuisesti, joten vuokrasopimusvelkakin pitää laskea tasehinnan sijaan ikuisuusolettamalla.

Sillä ei ole oikein laskettuun Enterprise Valueen mielestäni mitään vaikutusta tekeekö yritys esimerkiksi kymmenen 2 vuoden pituista vuokrasopimusta putkeen 20 vuoden ajan vai tekeekö yritys kerralla yhden 20 vuoden vuokrasopimuksen, edellyttäen että vuokra on molemmissa sama. Vain riskitaso muuttuu.

No joo, onhan Stock-based compensationikin palkkakulu, joka jostain syystä kasvattaa vapaata kassavirtaa. Unohdin että kaikki eivät oikaise noita sekoiluja automaattisesti pois vapaasta kassavirrasta :grin:

9 tykkäystä

Tuosta olen aivan samaa mieltä. Martelan tapauksessa käytin kuitenkin diilin oikeinhinnoittelua yksinkertaistavana oletuksena, kun ei ole näkyvyyttä sen ehtoihin. Tuon vuokrasopimuksen arvoa voisi taklata NPV-laskelmalla, jos tietäisimme vuokran suuruuden ja sopimuksen pituuden, mutta ilman kyseisiä inputteja harjoitus on melko haastava.

Tuossa en näe suurta ongelmaa, kun malli dynaamisesti säätää vuokrasopimusvelkaa bruttoinvestointien kautta.

Tuo on sinun mielipiteesi, mutta kirjanpitostandardien näkökulmasta sopimusten pituus vaikuttaa yritysarvoon. Jos oikaiset yritysarvosta vuokravelat niin sopimusten pituudella ei varmasti ole vaikutusta, mutta ei tuokaan vaikuta oikein vesitiiviiltä ratkaisulta. Tässä tapauksessahan sale and leasebackit laskisivat jokaisessa yhtiössä sen ”oikein laskettua” EV:tä. Voisin kuvitella, että käytännöt kehittyvät vielä vuokravelkojen ympärillä, koska EV-pohjaisten kertoimien vertailusta on nyt tehty todella haastavaa.

5 tykkäystä

Sale & Leasebackkien pitäisikin tuottaa aina lisäarvoa ympäristössä missä yhdistyy kyky investoida pääoma uudelleen korkeammalla tuotolla matalassa korkoympäristössä ja yhtiön kulupuolta voi tietysti ennusteissa kasvattaa vuokrakustannusten mukaisesti. Järkevimmältä tosiaan vaikuttaa että ottaa ne vuokrasopimusvelat pois EV-pohjaisen arvostuskertoimen osoittajasta ja huomioi ne nimittäjässä (eli käytännössä palaa IAS 17 -aikaan). Tärkeätä on olla loogisesti konsistentti niin että kaikissa luvuissa on järkeä ja tämä puoli analyysissä on se mikä ei tunnu täysin täsmäävän, kun firman nyt S&L saama huima kassa tuntuu vain katoavan jonnekkin.

Tässähän on kyse valuaatiosta eikä kirjanpidosta ja nämä kaksi ovat usein ristiriidassa, jonka vuoksi niitä lukuja pitää ylipäätään oikaista. Sellainen maailma missä laajasti vuokrasopimuksia käyttävien yritysten yritysarvot määritettäisiin ensisijaisesti vuokrasopimuksen pituuden perusteella on täysin pähkähullu. Monet proffatkin suosittelevat vahvasti rikkomaan kirjanpitostandardeja vastaan, silloin kun siinä on valuaatiomielessä järkeä. Hyvänä esimerkkinä vaikka T&K kulujen kohteleminen capexina opexin sijaan on melkein aina valuaatiomielessä oikein, koska T&K -työn odotetaan tuottavan nimenomaan pitkällä aikavälillä. Kyseessä on silloin tehtaaseen verrattavissa oleva investointi, eikä juokseva kulu. Mä voisin jopa mennä niin pitkälle että pitäisin ihan uskottavana semmoista analyysiä missä osa @Verneri_Pulkkinen palkasta olisikin investointia aineettomaan yhteisöpääomaan, joka sinänsä muuten auttaisi selittämään osan Inderesin korkeasta kannattavuudesta ja hyvästä kasvuvauhdista Suomessa. Saataisko mekin vielä joku päivä Inden osareihin “Community Adjusted EBITDA”? :stuck_out_tongue:

Noh, nyt menee jo hieman sivuraiteille Martela-keskustelusta. Ehkä me ei tästä löydetä konsensusta, muuta kuin että IRFS 16 oli hirveä muutos kaikkien kannalta :grin:

9 tykkäystä