Ns kiinteän omaisuuden kaupassa joutuu kaikenlaista sivukulua maksamaan jotta rekisterinpitäjä ja verottaja on tyytyväinen.
Metsävähennys on metsän ostajalle nousemassa jopa 75% tasoon, ts jos ostettavalla tilalla on puuta myytävänä niin puunmyyntitulosta saa pääomatuottoja n 1/3 vs normaali verokanta.
Se onkin ihan oikein, onhan metsän arvo melkein pelkästään puuston arvoa, kyseessä omistajan kannalta tasesiirto rungoista käteiseksi.
Ostajalle tulevat maksut
Ostaja maksaa kauppahinnan lisäksi kaupanvahvistajan palkkion 138 euroa, varainsiirtoveron 3% kauppahinnasta, lainhuudon haun 172 euroa ja lohkomiskulut Maanmittauslaitoksen taksojen mukaan. Mahdollisessa sähköisessä kiinteistökaupassa ostaja maksaa Maanmittauslaitoksen sähköisen kiinteistövaihdannan palvelumaksun 236 euroa.
Muutama vuosi takaperin, hiukan yllättäen saimme veljeni kanssa suvun metsät. Äidilleni merkattiin elinikäinen nautintaoikeus lahjaveroa pienentämään.
Ymmärtääkseni meidän kannattaisi perustaa metsäyhtymä? Onko tällainen vielä pakollista jos kuluja tai tuloja ei muutamaan vuoteen ole. Osaatteko suositella jotain resursseja (nettisivu, kirja tmv) joita näin uutena metsänomistajana kannattaa katsoa
Kirjoja en osaa suositella. Itse lähdin keltanokkana liikkeelle ja heti alkuun kävin pitkät puhelut paikallisen MHY:n asiantuntijan kanssa. Merkittävin yksittäinen päätös oli sukupolvenvaihdoksen toteutustyyli, mutta teillä se vaihe taitaa olla jo ohi. Samalla käytiin läpi ihan perus metsänhoidon elinkaari ja sain heitellä tyhmiä kysymyksiä. Metsäyhtymä kannattaa perustaa, en tiedä onko heti pakollista, mutta ennemmin tai myöhemmin se on edessä joka tapauksessa.
Mitä metsännhoitoon tulee, niin tuntuu, että erilaiset tyylit ovat lähes uskonasioita metsänomistajien keskuudessa. Toiset vannoo jatkuvan yläharvennuksen nimeen ja toiset suosivat avohakkuuta. Toiset jättävät siemenpuita ja toiset istuttavat taimia. Niin ja tietenkin vastakkaista tyyliä edustavat ovat aina täysiä idiootteja. Eli jos juttelee jonkun toisen metsänomistajan kanssa livenä tai nettifoorumeilla, niin kannattaa suhtautua juttuihin aina vähän varauksella.
Meillä muodostui tuo metsäyhtymä ihan pyytämättä ilmeisesti verottajan toimesta aikoinaan. Kannattaa paikallisen MHY:n asiantuntijan kanssa vaikka käydä tutustumassa omiin metsiin. Suomi on pitkä maa ja internetissä annetut ohjeet ei välttämättä päde juuri sinun metsääsi. Metsät kasvaa aivan eri tavalla keski-Suomessa ja siitä alaspäin kuin pohjoisempana. Miettikää millaisia arvoja haluatte metsältänne, haluaako säilyttää metsät virkistyskäytössä vai haluaako lyödä kaikki nurin jotta saa rahaa muuhun.
Monen mainitsema MHY on varmasti yksi parhaista vinkeistä. Jos kiinnostaa metsäasiat yleensä, metsänomistajille suunnattu Aarre-lehti on ollut hyvä. Siinä on viihteellisenpää sisältöä ja tietoa hyvällä balanssilla. Hyvä tietolähde on myös metsänhoidonsuositukset.fi, sieltä saat tarkempaakin tietoa. Jos oikein syvällinen perehtyminen metsänhoidon toimenpiteisiin kiinnostaa, kannattaa perehtyä kasvupaikkateoriaan, mihin tutkimukseen perustuva metsänhoito Suomessa pääasiassa perustuu.
Yksi vaihtoehto on lähteä metsäkoulujen järjestämään metsätalousyrittäjä koulutukseen. Koulutus kesti täälläpäin vuoden ja viikossa koulua oli noin 1-2 iltaa. Pois lukien kesät.
Itselleni oli tästä todella paljon hyötyä. Ei ainoastaan tiedon takia, mutta sai myös hyvän verkoston mistä kysyä neuvoja, apua tai vertaistukea. Tämä toi myös tuoreelle metsänomistajalle enemmän itseluottamusta toimia metsänhoidollisissa töissä.
Mihin tarkoitukseen metsäyhtymää tarvitaan, jos hallintaoikeus on kertomasi mukaan edelleen äidillänne?
Hallintaoikeuden haltija (äitinne) on kuitenkin tässä järjestelyssä varsinainen metsätalouden harjoittaja ja verovelvollinen. Alla Metsäkeskuksen tiivistelmä aiheesta.
Jos omistajat/perilliset haluavat päästä harjoittamaan metsätaloutta nopeutetusti, elinikäisen hallintaoikeuden voi toki purkaa tilanteeseen sopivilla järjestelyillä.
Tässä yhteydessä on mahdollisuus muodostaa metsäyhtymä omistajien kesken. Järjestelyyn voi olla hyvä ottaa asiantuntija avuksi.
Onko kenelläkään kokemusta sijoittamisesta virolaisiin metsiin? Eroaako tuotto, kasvu, metsänhoito ja säädökset suomalaisesta metsästä? Ainakin kasvukausi ja lämpösumma on suomalaista runsaampi sekä puunhintakin näyttäisi olevan jonkun verran korkeampi. Metsämaan hinnasta ei löydy hirveästi tietoa, mutta joidenkin lähteiden perusteella suomalaista verrokkia edullisempaa.
Ei ole kokemusta, mutta raakapuun hinnat heiluvat Baltiassa paljon rajummin kuin Pohjoismaissa. Maassa ei taida olla lainkaan merkittävää kemiallista jalostusta ja vientimarkkina määrittää hinnat.
Hyvät oli puunhinnat 2024. Laskin juuri osaomistamani yhteismetsän vuosikertomuksesta viime vuoden kauppahintojen keskiarvoja:
-Mäntytukki 81 E per m3
-Kuusitukki 85 E per m3
-Kuidut (keskiarvo kaikki lajit) 32 E per m3
Tänä vuonna alkuvuosi on käyty kauppaa vielä korkeammilla hinnoilla. Metsät etelä-Suomessa
Tuli tänään luettua puukauppatarjouksia yhdeltä avohakkuu ja yhdeltä ensiharvennuskuviolta. Eräs nimeltä mainitsematon yhtiö oli:
1)Muuttanut kokonaiskuutiomäärät niin, että tarjous ei ollut enää vertailukelpoinen 2)yritti ujuttaa talvikohdetta kesäkohteeksi 3)pidätti oikeuden määrittää varastopaikan myöhemmin samalla kun myyjä vastaa kaikista tiekuluista, eli korkea riski sille, että metsätiepätkä joka hakkuusuunnitelmassa oli tarkoitus liikkua ajokoneella olisi pitänyt murskettaa tukkirekalle kelpaavaksi myyjän laskuun
Mäntytukin hinta avohakkuulla oli n. 80 euroa, kun päätehakkuu(kesä) oli kooltaan vain n. hehtaarin ja riesaksi tuli yli 5 hehtaarin ensiharvennus-alue(talvi). Ensiharvennuksessa kuusikuidusta maksettiin 35 euroa. Tämä siis Etelä-Suomessa.
Tarjoukset tekee alueen puuhankinnasta vastaava henkilö, jotta näitä nyt ei voi koko konsernin filosofiaksi yleistää. Se mitä yleisesti voi todeta, että tarjoukset pitää laatia&lukea huolellisesti ja riidat ovat epätodennäköisempiä “oman” korjuupalvelun kanssa versus jättikonserni.
Niin ja metsätie kannattaa laittaa kuntoon ennen kauppoja, luulen että ajokoneen tavallista pidempi matka heikensi tukin hintaa. Tiedä sitten olisiko kuviot pitänyt myydä erillisinä vai ei.
Tuhansia taimia ehtinyt iskemään maahan yhdelle pienelle aukolle ja huonosti taimettuneille alueille täydennyksenä. Lisäksi raivaussahahommia usealle hehtaarille ja polttopuuhommia siinä sivussa
Kyllä tässä palkoille pääsee mikäli olisi ulkoa ostanut nuo työt. Kunto pysyy tietty hyvänä ja kylkiäisenä ei tarvitse ahdistua mökillä miettien sitä miten oikein saisi ajan kulumaan
Osaatko arvioida tarkemmin kuinka paljon palkoille pääsit? Ja tarkoitus ei ole missään nimessä naljailla tms. vaan tämä todella kiinnostaa. Jokainen toki arvottaa omalla tavallaan mettähommien nautinnon ja kuntoilun joten senkin puolesta siitä olis turha viisastella.
Suomessa istuttajan palkkio taitaa olla luokkaa 0.15€ kipale? Urakoitsija taitaa laskuttaa tästä reippaat karkeasti tuplat. Ja istutusnopeus taitaa keskimäärin olla sellaista 1500 tainta, eli hehtaaria päivässä ammattimiehillä. Haastavissa kohteissa menee usein tuntipalkalla. Mutta päivä ansioiksi siinä muodostuisi sitten 200-300€.
Metsänhoitoon on myös monenlaisia verohelpotuksia sekä METKA -tukimuotoja on tarjolla.
Referenssiksi täällä Kanadan länsirannikolla liksat ovat vielä omaa luokkaansa, riippuen toimiiko “yksinyrittäjänä” vai firman piikkiin. Yksityisenä istutusspalkkiot ovat 0,20$-0,30$/istutettu taimi, ja kokeneilla kavereilla heilahtaa sellainen 2000 tainta päivässä maahan, tarkottaen 40 tunnin työviikoilla sellaista 10 000$ kuukausiansioita (6500€).
Muutama tuttu on ko. hommissa kevät/kesä istutuskauden huhtikuusta elokuuhun Brittiläisessä Kolumbiassa/Albertassa ja syysistutuskauden syys/lokakuu Itä-rannikolla, ja näillä kuukauden tuloilla $60-80k elelee loppuvuoden Etelä-Amerikassa. Helvetin fyysista hommaahan tuo, mutta jos selkä ym. kestää, niin nuorena sällinä saisi ihan hyvät aloituspääomat kasvamaan korkoa korolle, kun rahaa ei kuitenkaan kulu hirveästi tuolla metsien keskellä.
Eroaako tuotto, kasvu, metsänhoito ja säädökset suomalaisesta metsästä? Ainakin kasvukausi ja lämpösumma on suomalaista runsaampi sekä puunhintakin näyttäisi olevan jonkun verran korkeampi. Metsämaan hinnasta ei löydy hirveästi tietoa, mutta joidenkin lähteiden perusteella suomalaista verrokkia edullisempaa.
