IT-palvelusektori sijoituskohteena

Mielenkiintoista kyllä, Nixu toimiii Netumin alihankkijana ainakin joissain palveluissa.

” Väestörekisterikeskus kilpailutti digitaalisen turvallisuuden asiantuntijapalveluita valtionhallinnolle. Palvelun käyttäjinä voivat olla valtionhallinnon yksiköt, kuten ministeriöt, niiden alaiset valtion virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset ja eräät muut valtionhallinnon hankintayksiköt sekä Suomessa toimivat Euroopan unionin erillisvirastot. Väestörekisterikeskuksen kilpailutuksen perusteella sopimustoimittajiksi valittiin neljä toimittajaa.”

&

”Netum on tuottanut vastaavia palveluja 2010 – 2014 Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskukselle, 2014 – 2017 Valtorille, 1.1. – 5.5.2018 Väestörekisterikeskukselle ja uudella sopimuksella huhtikuusta alkaen. Nixu Oyj, Nixu Certification Oy ja LAV Security Oy ovat olleet ja ovat uudessa sopimuksessa Netumin alihankkijoina. Palvelussa on tuotettu joka vuosi useita kymmeniä tietoturvallisuuden konsultointi- ja auditointipalveluja.

Tehtävä sopimus on voimassa 12.4.2022 saakka.”

Itse tulkitsen tämän niin, että Netumilla on paremmat suhteet valtionhallintoon.

Edit: Täältä löytyy lisää tietoa, ml päivähinnat: https://dvv.fi/val-dias

5 tykkäystä

Kommentoin sen verran kun kerran alunperin kysyin, että itse uskon että vaikuttaa koska rahaa on kanavoitunut miljardi tolkulla EU alueella juuri teknoyhtiöille. Monessa maassa huomattavasti enemmän kuin Suomessa, mutta kyllä nuo kotoisetkin BF summat yhteensä on suuria.

Kuinka suuri vaikutus sitten on? Verrattuna yleiseen IT kehitystarpeen aiheuttamaan kysyntään, en pidä sitä suurimerkityksisenä. Onhan se kiva lisätulovirta, ja ehkä hieman nostanut hintatasoa IT alan palveluissa samalla. Muutenkin osaajapula on jo valmiiksi kova. Tukien loppuminen ei sen vuoksi juuri näy ainakaan näillä pörssiyhtiöillä. Jos ala ei olisi näin hyvässä kysyntätilanteessa, painoarvo olisi suurempi.

Kyllä BF:ltä tarjottiin 100k tuotekehitykseen, kunhan jokin käyttökohde oli, joka ei ollut verkkokauppa. IT-alalla sitä tuotekehitystä on aika kätevää keksiä vs MaRa.

Business Finlandilta olisi kyllä moni yritys saanut Koronatukea erilaisiin hankkeisiin, joihin tavittiin niin monimutkaiset projektikuvaukset ym, että ne jäivät pienyrityksiltä hakematta ilman konsulttien käyttöä. Monissa yrityksissä oli (ja on edelleen) puute käyttöpääomasta. Tähän ongelmaan ei BF vastannut millään lailla ja ei ilmeisesti ollut tarkoituskaan. Valtiokonttori puolestaan vaati, että liikevaihdon pitää olla pudonnut min 30 %. Jos vain 29 %, niin ei penniäkään.

1 tykkäys

Ketjun otsikon kysymykseen haetaan vastauksia tänään illalla :wave:

23 tykkäystä

Voittopuolisesti hyviä esityksiä IT-palveluyhtiöillassa.

Goforen pitkän aikavälin EBITA-tavoite 50% korkeampi kuin Siilillä (15% vs 10%). Mistä näin suuri ero johtuu? Goforekin kuitenkin täysin puhdas konsulttitalo eikä liiketoiminta sisällä yhtään korkeakatteista omaa softaliiketoimintaa.

Paremmin organisoidut henkilöstöresurssit? ja parempi asiakastyytyväisyys → parempi hinta? tulevat näin ensin mieleen.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008076853.html?share=b1759d7502fd0cc3aab8d8a3646693b3

Hesarissa (maksumuurin takana) tänään mielipidekirjoitus jossa 20v kokemuksen omaava koodari puhuu alan työvoimapulasta.

Pulaa ei hänen mukaan ole niinkään tekijöistä, vaan suomea puhuvista 5-10 vuoden kokemuksen omaavista tekijöistä. Ilmeisesti etenkin julkisen puolen projekteissa em. on vaatimus, ja tässä menee hyviä resursseja vähän haaskuuseen kun tiimiin voisi sekoittaa enemmän junioreita ja senioreita jolloin noita senioreja riittäisi useampaan projektiin.

9 tykkäystä

Alalla työskentelevänä voin allekirjoittaa tämän. Täysin märkäkorvia sekä ulkomaalaisvahvistuksia vaihtelevalla kokemuksella löytyy, kieltä osaavat veteraanit ovat jo muualla duunissa ja ainoa tapa saada niitä on maksaa paremmin ja nyysiä jostain.

1 tykkäys

(Menee nyt lisää offtopicin puolelle, mutta…) ongelma junioreiden palkkaamisessa on se, että aloittelevan koodarin tekeminen on usein firmalle kolmella tavalla tappiollista

  1. Kalliiden senior-devaajien aikaa on pois laskutettavasta työstä, kun junioria pitää opastaa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä, ja millä tavalla
  2. Kalliiden senior-devaajien aikaa on pois laskutettavasta työstä, kun juniorin tuottamaa koodia pitää oikolukea ja korjata
  3. Juniorille pitää kaiken lisäksi maksaa vielä palkkaa :smile:

En ole ollut hirveän monella eri alalla töissä niin en tiedä kohdataanko samaa ongelmaa muissa asiantuntijatehtävissä, mutta voisin lonkalta sanoa että softakehityshommissa kyseessä on vähintään keskimääräistä vaikeampi tehtävä – pähkinänkuoressa voisi sanoa että softakehittäjän tuottavuus tekee “hockey stickin” :ice_hockey: muutaman vuoden kohdalla.

En tästä syystä ihmettele yhtään miksi tämä ongelma on ja pysyy. Ainoastaan kaikista suurimmilla firmoilla on paukkuja järjestää jotenkin järkevästi omia trainee-ohjelmia ja luoda projekteihin junioreille suunniteltuja positioita ja aihioita.

5 tykkäystä

Suurin ongelma on että ei nappaisi investoida juniorin koulimiseksi tuottavaksi koska on iso riski että naapurifirma nyysii kaverin heti kun siitä tulee tuottava. Riippumatta siitä kuka opettin juniorin tuottavaksi osaaville joutuu maksamaan hyvin ja siitä että on ollut se firma joka opetti ei välttämättä juuri saa hyötyä. Lojaaliuden katoava kansanperinne hankaloittaa elämää.

Kyllä, kun tekee työpaikastaan miellyttävän ja maksaa hyvin niin kaverit pysyvät töissä mutta silti…

Ulkomaalaisvahvistukset ovat yleensä muutaman vuoden kokemuksella, tosin tässäkin taso vaihtelee laidasta laitaan. Kuvio tuntuu olevan että esim. itä- ja etelä-euroopassa haetaan sen verran kokemusta ettei ole enää “juniori joka ei edes osaa paikallista kieltä” ja sitten lähdetään pohjois-eurooppaan hakemaan paremmin palkattua duunia ja parempaa asuinaluetta. Se on sitä työvoiman liikkuvuutta. Vaikka luulisi että tämä on pääosin EU:n sisäistä, voin sanoa että paljon on venäjä-ukraina-valko-venäjä -akselilta hyvinkin osavaa kaveria tyrkyllä. Jos ei vahvasti aksentilla vähän sinne päin viuhuva enklanti ole kynnyskysymys projektin osalta niin näitä löytyy. Joutuu vain näkemään melkoisesti vaivaa selvittää osaako kaveri oikeasti asiansa vai onko vain suuret puheet, mutta tämä nyt pätee muutenkin ohjelmoijia palkattaessa - opiskelupapereilla ei tee juuri mitään, valmistuneet projektit ja edes jotenkin tunnetut aiemmat työnantajat ovat paljon kovempaa valuuttaa ja silti on pakko testata jokainen hakija jota vakavasti harkitsee.

8 tykkäystä

Viime aikoina suomalaisissa pörssin it-taloissa sen verran pöhinää ja omistajat myyneet (Gofore, Solteq), että odotettavissa varmaankin kondolisoitumisen toteutumista lyhyellä aikajaksolla. Mitä veikataan, että mitkä yhtiöt fuusioituvat?

1 tykkäys

Varmastikin konsolidoitumista tapahtuu alalla. Arvostukset vaan ovat melko kireitä, niin uskoisin tämän hiukan hidastavan prosesseja. Mielestäni esim. Solteq Digital mielestäni sopisi hyvin Goforelle, joka on hankki annilla rahaa alkukesästä. Huomauttaisin kuitenkin, että kaikki myynnit eivät ole merkki mistään. Esim. Solteqin tilanteessa pääomasijoittaja myi ja tämä on täysin normaali toimintatapa pääomasijoittajilla, he eivät lähtökohtaisesti ikinä ole pitkäaikaisia omistajia. Jos johonkin sisäpiiritoimintaan itse kiinnittäisin huomiota, niin ne olisivat:

  1. Goforen anti. Firma ei varsinaisesti olisi lisää rahaa tarvinnut.
  2. Ingmanien lisäys Digiassa. Viime aikoina tämä suku on tiennyt mitä tekee
  3. Vincitin tiedotteet ja sisäpiiritoiminta tai niiden puute.

Nämä tosin ovat pelkkiä arvauksia ilman mitään faktaa, mutta kirjoitin ne nyt kuitenkin.

8 tykkäystä

It palvelusektori on muuttunut kevät-talven kiiman jälkeen IT-mörnimissektoriksi.

Tässä indeksoituna tasaisella painolla 10 yhtiötä (Netum vasta listautumisesta alkaen mukana).

Tässä mukana olevat firmat ja miten nyt treidaavat vs vuoden korkeimpaan closeen ja 100 ja 200 päivän closejen keskiarvoon.

TIETO VINCIT SIILI SOLTEQ INNOFACTOR DIGIA GOFORE BILOT NETUM NIXU
Latest 29.72 9.40 13.94 5.92 1.67 7.45 21.80 7.20 4.32 7.52
YTD Max 29.82 11.20 18.42 6.88 2.00 9.16 23.60 11.28 4.60 11.25
200 dma 27.20 9.02 15.12 4.72 1.61 7.51 18.39 7.77 4.26 9.24
100 dma 27.69 9.99 16.14 5.86 1.78 7.77 19.18 7.32 4.26 8.65
∆ YTD Max 0 % -16 % -24 % -14 % -17 % -19 % -8 % -36 % -6 % -33 %
∆ 200dma 9 % 4 % -8 % 25 % 4 % -1 % 19 % -7 % 1 % -19 %
∆ 100 dma 7 % -6 % -14 % 1 % -6 % -4 % 14 % -2 % 1 % -13 %

Oma tulkinta on, että markkinat eivät näe kasvun ja kannattavuuden realisoituvan samanaikaisesti . Kasvulla yllättäneet tuntuvat julkaisseen vähän pehmeämpiä kannattavuuslukuja.
Vaihtuvuutta tuntuu olevan ja varmaankin palkkainflaatiota aiheutuu?

20 tykkäystä

Ainakin PK-seudulla on todella paljon IT-alan työpaikkoja auki (julkisesti auki olevat vain jäävuoren huippu) ja sen myötä palkat ovat vahvassa nousussa. Vaikea sanoa miten paljon se tuloksisssa näkyy, mutta kyllä se kertoo omaa kieltään yritysten kasvusta sekä patoutuneen kysynnän avautumisesta koko sektorilla. Projektia pukkaa monella talolla kiihtyvällä tahdilla tulevina vuosina.

6 tykkäystä

Monessa fimassa luotu oma kulttuuri jota pidetän arvossaan saatu porukkaa sitoutumaan sen avulla firmaan. Sellaisen firman ostaminen myyminen voi olla riskilaltis. Digia jäänyt hieman mauottomaksi ja hajuttomaksi. Voisi olla ostettavissa. Goforella suomalaisista olisi tähän paukkuja ja ehkä sopiva askel laajentua isosti yksityiselle sektorille tai sitten joku ulkomaalainen.

5 tykkäystä

Itse olen tykännyt sektorista, kun minusta sillä on yleisesti hyvät näkymät ja yritysostokortti usealla kädessä, olen itse päätynyt hajauttamaan panokset seuraavasti: Gofore, Solteq, innofactor ja digia.

Kaikilla eväitä kasvun, Gofore vähän korkeammin hinnoiteltu, mutta toki hyvät näytöt menneisyydestä (joku ostoshan tuohon olisi hyvä saada, joka loisi arvoa).
Solteq omaa ohjelmistoliiketoimintaa, enkä ihan ymmärrä miten kurssi on niiannut, mutta eipä haittaa.
Innofactor tehostuu tilauskantansa ansiosta ja kertoimet maltilliset
Digia: tekee erppiä ?! muuten vakuuttavaa tekemistä ollut.

En nyt kauheasti ole enää kasvattanut omistuksia, mutta verrattuna joihinkin muihin ei tunnu pahalta… Halvemmalla mielummin toki…!

Jos kysyntää on, niin kai jossain vaiheessa voidaan hintoja myös loppu asiakkaale nostaa, vai aikooko nää kilpailla omat voitot pienemmiksi?
Ostelisivat vaan toisensa pois kiusaamasta.

3 tykkäystä

Viimeisin lasku Helsingin pörssissä tarjoaa kyllä erinomaisia paikkoja ostoille/lisäyksille tällä sektorilla. Inderesin ja muidenkin talojen ennusteilla sektorissa on useampi yhtiö, joka on hinnoiteltu nyt erittäin edullisin kertoimin. Esim. Digia, Vincit. Innofactor ja Solteq. Ennusteisiin prosentuaalista matkaa +25-35% väliin.

Näkymät hyvät, eikä alan tulevaisuuden näkymissä ole moitittavaa, päinvastoin. Netto-ostaja kiittää näistä mahdollisuuksista :heart_eyes: missähän vaiheessa Joni tekee useamman päivityksen? Alkaa olemaan sen verran etäisyyttä tavoitehinnalla ja tämän päivän kurssilla, että vaikkei hinta yleisesti saisi olla pelkkä syy rapsaan/päivitykseen, olisi se tässä kohtaa varmasti enemmän kuin paikallaan. Voin kuvitella, että varsinkin kokemattomat sijoittajat kaipaavat selkänojaa tämmöisessä tilanteessa.

21 tykkäystä

Vastaan @viljo tähän yleisempään ketjuun, koska palkkojen kehitys vaikuttaa koko IT-alaan.

@Temez esitti maaliskuussa tämän hyvän kuvan. Noiden kuuden yrityksen käyttökate on pysynyt keskimäärin 8-11% haarukassa 5 vuotta. Samaan aikaan liikevaihto/henkilö on noussut 100 000 eurosta 120 000 euroon. Palkkojen nousu on pystytty käsitttääkseni kompensoimaan käyttöasteita nostamalla. Itse en vielä usko, että tuo olisi johtunut tuntihintojen nostamisesta.

Otin omaan laskelmaani myös Bilotin mukaan.
image

Lv/henk./vuosi on huomioitu, että lomien vuoksi liikevaihto painottuu yleisesti hieman vuoden alkupuolelle. (TietoEVRY:llä 51,3% liikevaihdosta tuli vuonna 2020 tammi-kesäkuussa.)

Tällä listalla Bilot nousee ykköseksi. Mutta Bilotin haasteena näyttäisi olevan juurikin korkeat palkat. Käyttökate oli vain 7,5%, joka on selvästi alle verrokkien.

Vastauksena Viljon kysymykseen en usko palkkojen kehityksen suistavan Innofactorin kannattavuusparannusta raiteiltaan. 130 514 eur lv/henk. on vielä kaukana täydestä potentiaalistaan. Kun vuodessa on 230 työpäivää ja päivässä 7,5 työtuntia, niin keskimääräinen tuntihinta olisi 75,66 eur (130514/230/7,5). Jos laskutettu tuntihinta olisi 100 eur, laskutusaste olisi siten vain noin 76%.

Pidän nykymarkkinassa tuntihintaa ja laskutusastetta nostamalla 155 000 eur lv/henk. mahdollisena ja haasteellisena tavoitteena. Tämä tarkoittaisi 18% liikevaihdon kasvua. Tiedän nimiä mainitsematta IT-konsultointialalta yrityksiä, joissa on päästy yli 200 000 eur lv/henk. lukemiiin, Suomessa. Näissä fimoissa ei tietääkseni tehty lainkaan tuotekauppaa vaan puhdasta tuntilaskutusta tai kiinteähintaisia projekteja. Alan helmiä ovat. Osaaminen on heillä muita korkeampi ja tuntihinta myös.

Tässä vielä Jonin kommentti palkkainflaatiosta IT-yhtiöt ja inflaatio

29 tykkäystä