IT-palvelusektori sijoituskohteena

Pientä vertailua numeroilla it-sektorin kesken twitterissä

19 tykkäystä

@Frans-Mikael_Rostedt keräsi hyvin uuden taulukon sektorin raportteihin! :muscle: josta näkee hyvin sektorin tuloskasvun olleen vahvaa myös historiallisesti. Omasta mielestä tämä sektori on tuotto/riski-suhteelta pörssin jossei kuumin niin ainakin kuumimpia sektoreita.
Perustelut: 1) Hyvä asiakaskysyntä lyhyellä/keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, 2) sisäiset riskit pienentyneet (vaihtuvuus), 3) palkkainflaatio ollut jo vuosia ja yhtiöt joutuneet oppimaan elämään sen kanssa, 4) orgaaninen kasvu ei juurikaan sido pääomia, 5) ei syklinen toimiala, 6) ei suoraa teknologiariskiä, 7) heikommatkin kasvavat (kun sisäisesti homma rullaa) ja 8) vahva kassavirta. Keskeiset riskit ovat 1) keskipitkällä aikavälillä inflaation parempi siirtäminen asiakashintoihin, 2) osaajien saatavuus, työnantajaimagon kehittäminen sekä 3) yritysostojen integraatiot ja 4) yhtiöiden oma heikko operatiivinen tekeminen.

Alle vielä eilisen päätöskursseilla arvostustasot:

62 tykkäystä

Ohjelmistoyritys Visma myy digitaaliseen transformaatioon keskittyvän it-konsultointiliiketoimintansa pääomasijoittajien jätteihin kuuluvalle CVC Capital Partnersille. Yhtiö tiedotti aikeistaan kesäkuussa.

Suomessa uuteen yhtiöön kuuluvat Visma Consultingin ja juuri ostetun Solidabiksen lisäksi Digital Illustrated , Biit , Visma AI Works , Weoptit ja Visma Insights . Tässä yhdistelmässä on liikevaihtoa tänä vuonna noin 90 miljoonaa euroa ja väkeä 600 tekijän verran.

Uusi yhtiö keskittyy konsultoinnissaan kolmeen alueeseen. Ne ovat julkisen sektorin it-hankkeet ja järjestelmät, suuryritysten liiketoimintasovellukset ja konsultointi, sekä kolmantena tiedolla johtaminen ja dataohjautuvan liiketoiminnan kehittäminen.

Visman konsultointitoiminta on kasvanut joka vuosi. Tätä on pidetty yllä myös yrityskaupoilla: keskimäärin 1–2 vuodessa. Vauhtia on tarkoitus pitää yllä, ellei parantaakin.

6 tykkäystä

En nyt tägää Jonia enkä Fransia, jos joku foorumilainen ehtii vastata ensin tai toteamaan, että pohdintani ovat turhia tai keskityn liiaksi lillukanvarsiin. :slightly_smiling_face:

Tässä on nyt ilmassa inflaatiota, koronaproblemia(?), sotaa, energiakriisiä ja kaikenlaista muuta. En koe, että em. seikat olisivat erityisesti IT-palveluyhtiöiden ongelmia, vaan varmaan kärsivät noista asioita vähemmän keskimäärin kuin muut alat. Sitä ei voi kait kiistää etteivätkö kuitenkin nämäkin firmat noista kärsi ja ole kärsineet, koska varmasti useat asiakkaana olevat firmat ja kuluttajat ovat ottaneet osumaan, joten epäsuorasti nämäkin firmat.

Koronaongelmaa pohdin kuitenkin siltä kannalta, että onhan se omalta osaltaan lisännyt digitalisaatiota, joten onko korona ollut ja tuleeko se pääosin olemaan enemmän alan hyödyksi… näin olen ainakin ollut ymmärtäväni.

Alalla on myös yleisesti kova vaihtuvuus ja palkkainflaatiokin on kova, jotka ovat alan isoja ongelmia, vaikka ovatkin osin oppineet elämään noiden ongelmien kanssa. Edellisiin ongelmiin vedoten mietin, että uusien kouluttaminen vie aikaa ja rahaa, sitten yleinen inflaatio ja alakohtainen erityinen palkkainflaatio syövät sitä, mitä viivan alle pitäisi jäädä. Miten asiakashintoja voi nostaa tällaisessa tilanteessa, sitäkin tässä pohdin.

Tiedän tai no… uskon, että tällä alalla yleisesti on hyvät kasvunäkymät ja ala on pääomarakenteeltaan mukavan hentoinen jne. Mutta nyt haluan pohtia aiemmin mainittuja ongelmia ja miten ne voivat lähitulevaisuudessa vaikuttaa näiden firmojen tuloksentekokykyyn, vaikka näen tämän alan hyvin kiinnostavana verrattuna moniin muihin.

Jos Suomen ja Euroopan taloudet tulevat ottamaan eri syistä ja monella eri osa-alueella pataan, miten nämä tulevat jatkossa lähivuosina mahdollisesti vaikuttamaan näihin firmoihin? On niin paljon erilaisia isoja ongelmia, joista kaikki eivät ole tietääkseni täysin vielä kunnolla edes realisoituneet eikä monia tulevia kauheuksia ole kunnolla ennakoitu osakemarkkinoille sisään. :grimacing: Olen kokenut tämän alan olleen ainakin tähän mennessä hyvin vahva ja pärjäävän, joten siksi(kin) pohdin, että mites nyt sitten jatkossa.

Tietämätön minisijoittaja tässä nyt mutuilee ulos kymmenesosan sentin ajatuksiaan. :slight_smile:

EDIT: Joni ja Frans ovat hyvin käsitelleet useaan otteeseen kokonaisuutena IT-palvelufirmoja :+1:, mutta kunhan halusin nyt nostaa vähän ehkä nostaa noita ongelmia esille erilaisten “makronäkymienkin” kautta.

19 tykkäystä

Jo tällä hetkellä IT-ala kärsii palkkojen noususta. Alan hinnoitteluvoima on ollut tällä vuosituhannella heikko eikä hintoja juurikaan ole pystytty nostamaan. Kannattavuus on saatu ostamalla työ alemmman palkkatason maista. Palkkainflaatio syö siten jo nyt suoraan kannattavuutta.

Yhtiökohtaisia poikkeuksia toki on. Mutta isommat ongelmat saattavat vielä olla edessä, jos Eurooppa päätyy lamaan.

IT-palvelualalla on eräitä palveluja (esim. projektit), joissa asiakas voi viivästyttää hankintojaan. On myös palveluja, jotka ovat erittäin vahvasti jatkuvia (lisenssimaksut). Rahapulassa asiakkaat ovat tyypillisesti viivästyttäneet projektien käynnistämistä ja lamassa näin tulisi erittäin todennäköisesti käymään. Tämä tarkoittaa ensin lomautuksia ja pitkittyessään irtisanomisia IT-alalla.

Palkkatasoa lama tulisi kyllä laskemaan. Parhaat IT-alan toimijat olisivat tässä voittajia jälleen, kun rekrytointi helpottuisi.

Eräs vähälle huomiolle jäänyt seikka on euron heikentyminen suhteessa dollariin tai oikeastaan sen luoma mahdollisuus ja uhka. Eurooppalainen IT-alan työ olisi nyt halpaa Yhdysvalloissa. Erityisesti iso teknot voivat tätä hyödyntää, mikä saattaa lisätä IT-alan työvoiman kysyntää näissä. Vain Euroopassa toimivien IT-yhtiöiden asemaa tämä kurjistaa edelleen.

Maalasin synkän kuvan. Mielestäni tätä on jo osin hinnoiteltu kursseihin, mutta pahin voi olla vielä edessä. En ole siksi vielä ryntäämässä ostoksille.

20 tykkäystä

Avepoint tulee hämmentämään markkinaa Microsoftin tuotteiden tarjoajana. Potentiaalinen ostaja joillekin Microsoftin palvelutaloille, joiden kautta olisi mahdollista saada nopeammin jalansijaa markkinalla.

2 tykkäystä

Innofactorin osto voisi olla aika päällikkö veto AvePointilta. Kassassa on kuitenkin sellainen 250 miljoonaa taalaa ja Innon saisi napattua 100% preemiollakin nykyhintaan vajaalla 70 miljoonalla ja silloinkin puhuttaisiin vasta n. p/s 1. Siitä sitten kätevästi yhdellä kaupalla liikevaihtoon epäorgaanista kasvua sellainen +30% ensi vuodelle ja samalla pohjoismaiset markkinat kertarysäyksellä haltuun :slight_smile:

10 tykkäystä

Tätä olen ajatellut jo pidemmän aikaa. Avepointin presenssi Pohjoismaissa vaan ollut olematon, mutta nyt näyttää jopa hyvin mahdolliselta skenaarioita.

Kelpaisi kyllä, kumpaakin salkussa :grin:

6 tykkäystä

@Joni_Gronqvist on tehnyt kattavan Q2-yhteenvedon IT-palvelusektorista, käsitelyssä olleet yhtiöt: Digia, Digital Workforce, Gofore, Innofactor, Loihde, Netum, Siili Solutions, Vincitm Witted, Solteq ja Tietoevry. :slight_smile:

IT-palvelusektorin Q2-tuloskausi oli isossa kuvassa kohtuullinen: vahvaa orgaanista kasvua himmensivät kannattavuushaasteet useammassa yhtiössä. Markkinan asiakaskysyntä jatkui hyvänä ja erityisen tarkkaan seuraamamme orgaaninen kasvu kiihtyi ja oli 9 % (mediaani Q1’21 7 %). Kasvulukemat ovat vahvoja ja kuvastavat edelleen hyvää asiakaskysyntää. Kasvun kiihtymistä tuki arviomme mukaan muun muassa vaihtuvuuden laskeminen.

Yhteenvetona voidaan edelleen todeta markkinaympäristön olevan verrattain hyvä ja kasvun olevan vahvaa läpi toimialan. Geopoliittinen tilanne ei ole vaikuttanut juurikaan sektorin yhtiöihin, mutta yleisesti nousevat korot ja heikompi taloudellinen tilanne luo epävarmuutta asiakaskysyntään erityisesti vuonna 2023.

8 tykkäystä

@Antti_Jarvenpaa ja @Joni_Gronqvist keskustelivat Kohti tuloskautta -sarjassa IT-palvelusektorista. :slightly_smiling_face:

(Digia, Digital Workforce, Gofore, Innofactor, Loihde, Netum, Siili Solutions, Vincit, Witted, Solteq, Tietoevry)

Aiheet
00:00 Aloitus
00:22 Kasvu ja kannattavuus
02:29 Gofore, sektorin tähti
03:37 Vaikeat hinnankorotukset
05:18 Vaihtuvuus helpottanut
07:29 Alihankinnan lisääminen
09:50 Yrityskaupat epävarmuudessa
13:23 Näkymät
14:51 Arvostustasot houkuttelevat

3 tykkäystä

IT-alaan sijoittaminen kiinnostaisi mutta en ole oikeen varmaa mitä ostaa.Siiliä,goforea vai vincittiä millä näillä yhtiöillä on teidän mukaan parhaat kasvunäkymät ja kannattaako vielä ostaa kun tuntuu että it-alan yhtiöt eivät muihin aloihin verrattuna kuopanneet paljon? Että tuleeko tällä alalla vielä kuoppaa vai pitäisikö pukea ostohousut jo jalkaan? Kaikki mielipiteet tervetulleita

4 tykkäystä

IT-alaan sijoittaminen kiinnostaisi mutta en ole oikeen varmaa mitä ostaa.Siiliä,goforea vai vincittiä millä näillä yhtiöillä on teidän mukaan parhaat kasvunäkymät ja kannattaako vielä ostaa kun tuntuu että it-alan yhtiöt eivät muihin aloihin verrattuna kuopanneet paljon? Että tuleeko tällä alalla vielä kuoppaa vai pitäisikö pukea ostohousut jo jalkaan? Kaikki mielipiteet tervetulleita

Kyllä nämä ovat romahtaneet siinä missä muutkin pl. muutamat kun Gofore, Digia esim. jotka säästyneet pahemmalta romahdukselta. Solteq esim. On tullut kuin kivi alas 7,0 —> 1,2€. Itse olen ostanut Innofactoria, koska sen hinnoittelu vaikuttaa kaikista edullisimmalta esim. kassavirtapohjaisesti.

3 tykkäystä

jatketaan Tiedon kyydissä, koska value for my portfolio :slight_smile:

14 tykkäystä

@Joni_Gronqvist

Inderes määrittelee betan ” Käyttämämme beta perustuu analyytikon kokonaisarvioon osakkeen herkkyydestä markkinaportfolion muutoksiin”

Kyseinen lause ei vielä avaa kovin selkeästi mistä Beta itseasissa inderesillä koostuu. Kyseessä ei kuitenkaan ole perinteinen volatiliteettiin liittyvä mittari.

Vaan olen käsittänyt inderesin betan enemmänkin liiketoiminnan riskimittarina.
Voisiko tätä avata hiukan enemmän? Ja sitä miten näihin eri betoihin päädytään?

Tämä inderesin beta menee kuitenkin suoraan WACC ja sitä kautta vaikuttaa erittäin vahvasti alarivillä mm DCF arvoon.

Pienet muutokset betassa selittävät/aiheuttavat isoja muutoksia mm suosituksiin ja markkina-hintoihin.

Esim Tieto-Evry betan nosto 0.15 johtaisi samalla viimeisemmän raportin DCF mallilla lähes nyky markkinahintaan.

En ole Tiedon velkarakenteeseen perehtynyt, mutta eikö esim 6.0%VPO hinta viittaisi siihen että markkina asettaa korkeamman Betan?

Tieto-Evry nyt enemmänkin esimerkki, kuin argumentointi siitä onko beta oikein vain väärin.

6 tykkäystä

Onko foorumilla tietoa, mikä IT-palvelufirma oli tekemässä Terveystalon puihin mennyttä potilastietojärjestelmäuudistusta?

Inderesin yhtiöraportissa 28.10.2020 asiaa avattin näin https://www.inderes.fi/fi/system/files/company-reports/yhtiopaivitys_terveystalo_271022_final.pdf

Operatiivisiin perusjärjestelmiin tehtyä 29 MEUR:n alaskirjausta avattiin myös nyt tarkemmin. Se kohdistui vuonna 2018 aloitettuun ulkopuolisen kumppanin kehittämään potilastietojärjestelmän uudistukseen. Yhtiö indikoi, että kehitystyön katkaisu ei vaikuta sen digialustan tehokkaaseen toimintaan.

3 tykkäystä

Nopealla googlailulla esim mahdollinen Tietotalo on Terveystalon kumppani digitaalisten palveluiden kehittämisessä - Tietotalo

1 tykkäys

Eipä tuo nyt kerro mitään. Pahimmassa tapauksessa väärän tiedon välittämisellä mustamaalaa väärää firmaa…

4 tykkäystä

Terveystalon ja Tietotalon kumppanuus jatkuu eikä kyseessä ole alaskirjatut digitaaliset palvelut.

Perusteluksi voinee nostaa sen, että Tietotalo ei ole noina vuosina edes vaihtanut 29 miljoonaa euroa. ( Tietotalo Infocenter Oy - Taloustiedot | Suomen Asiakastieto Oy)

Sekin tieto löytyi googlaamalla.

5 tykkäystä

Jos IT-palveluyhtiöt kiinnostavat, niin alla olevassa tuoreessa Frans-Mikaelin ja Jonin tekemässä Siilin laajassa yhtiöraportissa käsitellään hyvin koko sektoria. Erityisesti tuossa IT-palvelumarkkinat -osiossa käsitellään näiden yhtiöiden markkinoita tarkemmin:

image

https://www.inderes.fi/fi/system/files/company-reports/siili_yhtioraportti_2022_final.pdf

3 tykkäystä

Betaan liittyen,

Lainaan aluksi @Juha_Kinnunen aikaisempaa kirjoitusta aiheesta:
"Käytämme tosiaan WACC-laskelmissa ns. fundamentti-betaa, jossa arviomme liiketoiminnan riskiprofiilia ja sitä kautta oman pääoman tuottovaatimusta. Mitä enemmän riskiä, sitä korkeampi tuottovaatimus on.

Meillä ei ole mitään tiettyä kaavaa, jossa käyttäisimme esimerkiksi omavaraisuusasteen tai liiketuloksen variaatiokerrointa. Molemmat ovat kyllä sinänsä hyviä elementtejä riskien arvioinnissa, mutta riskejä on kuitenkin vaikea saada kiinni kaavoilla (mahdollisesti rahoitusriskejä lukuun ottamatta). Suuri osa riskeistä ovat siis mielestämme kvalitatiivisia, eivätkä kvantitatiivisia. Tässä lähestymisessä on heikkoutensa (nojaa subjektiivisiin näkemyksiin), mutta toisaalta myös raportoidut luvut voivat johtaa harhaan. Lukuja voi vääristää esimerkiksi kertaluontoiset erät tai taseessa olevat kyseenalaiset erät.

Lähtötason fundamentti-betalle antaa toimiala, jolla on väkisin merkittävä vaikutus kunkin yhtiön riskiprofiiliin. Ääriesimerkki erittäin alhaisen riskin liiketoiminnasta oli Fortumin aikaisemmin omistamat sähköverkot, jotka olivat luonnollinen monopoli säädellyllä alalla. Toki voisimme sanoa, että valtion sääntelykin on riski, mutta tapauksessa se oli minimaalinen. Toisaalta lääkkeitä kehittävä bioteknologiayhtiö on todennäköisesti skaalan toisessa päässä - lääkekehitysaihioista noin 1/10 000 on lopulta menestyvä lääke, tutkimustuloksiin liittyy aina suuria riskejä, kassavirrat kulkevat yhtiöstä ulospäin ja yhtiö voi olla koko ajan rahoituksen tarpeessa. Nämä nyt tulivat ensimmäisinä esimerkkeinä mieleen, parempiakin varmaan on. Toimialalla merkittäviä tekijöitä ovat kuitenkin esimerkiksi syklisyys, yleinen kannattavuus, pääomaintensiivisyys, kilpailutilanne ja -uhkat, läpinäkyvyys, ennustettavuus ja yleiset lainalaisuudet. Samalla pitää huomioida esimerkiksi se, että monet toimialat ovat murroksessa eivätkä perinteiset riskikertoimet välttämättä aina anna oikeaa kuvaa.

Toimialan annettua tietty perustaso, siirrymme tarkastelemaan yhtiökohtaisia riskejä. Tässä vaiheessa on loogista vertailla yhtiötä sen toimialan verrokkeja vastaan käyttäen muun muassa mainitsemiasi tekijöitä. Me myös seuraamme tuottovaatimuksia ja riskiprofiileja toimialojen sisällä, mutta toki haemme myös kokonaiskuvaa Helsingin pörssin tasolla. Yleensä perustekijät kuten taseen tarkastelu, kassavirtaprofiilin määrittely (mukaan lukien investointitarpeet), liiketoiminnan kehityksen ennustettavuuden arviointi ja track-record vievät kuitenkin jo kohtuullisen lähelle todellisuutta. Joskus yhtiöissä on kuitenkin tiettyjä yhtiökohtaisia epävarmuustekijöitä, kuten esimerkiksi fuusio, rahoitusratkaisuun tai saataviin liittyvä epävarmuus tai liikearvoon liittyvät kuranttiuskysymykset. Erilaisia elementtejä on muutenkin paljon perinteisiä kvantitatiivisia enemmän, ja niiden painoarvot voivat vaihdella merkittävästi. Joillakin esimerkiksi omistajarakenne voi nostaa riskejä ja joillekin se voi olla vahvuus, mutta valtaosalle pitkälti neutraali ja siten merkityksetön. Esimerkiksi luottamus johtoon on samanlainen asia. Absoluuttista oikeaa ei toki olekaan, vaan kysymys on aina näkemyksistä.

Korostan vielä loppuun, että keskitymme erityisesti WACC:iin kokonaisuutena. Eri komponentteja kuten fundamentti-betaa voisi hinkata loputtomiin, mutta lopulta merkityksellistä on, että WACC ja oman pääoman tuottovaatimus ovat oikeilla tasoilla - sekä absoluuttisesti että suhteessa verrokkeihin ja muihin pörssiyhtiöihin. Yleensäkin DCF-laskelma, jossa WACC on kriittinen elementti, sisältää paljon epävarmuuksia. Tämän takia pyrimme aina tekemään arvonmäärityksen mahdollisen montaa relevanttia menetelmää käyttäen."

Juhan teksti pitää sisällää tärkeimmät elementit ja järjestyksen miten tämä rakentuu. Eli ylätasolla katson että sektorin kokonais riskiprofiili on suhteellisesti oikein muihin sektoreihin nähden. Lisäksi pyrin sektorin sisällä pitämään yhtiökohtaiset Betat ja edelleen WACCit linjassa/suhteessa yhtiökohtaiseen kokonaisriskitasoon.

Kysymys ei ollut suoraan tähän, mutta kommentoin kuitenkin. DCF on mielestäni suhteellisen hyvä mittari kyllä pääosaan sektorin yhtiöistä, vaikka sitä aika vähän vielä tarkastellaan. Se toimii hyvin puhtailla palveluyhtiöillä, eirtyisesti jossa hyvä track-record. Sitten taas esimerkiksi Solteqia on hyvin vaikea arvioida DCF kautta, koska tuoteliiketoiminta on vielä hyvin kehitysvaiheessa ja sen todellinen potentiaali vaikeasti arvioitavissa.

Toivottavasti tämä avasi asiaa :smiley:

13 tykkäystä