Mikset olisi omistaja? (Blogi)

Mielenkiintoista pohdintaa Astrix ja tuo Harvia jota niin moni täällä näyttää hehkuttavan ja tankkaavan… itseäni eivät saunakiukaat kiinnosta vaikka osakkeen kehitys on ollut huimaa, omalla saunallani kun en tee mitään, kylpyamme on se minun juttuni. Saunaani pidän säilytystilana muovilaatikoille :slight_smile: Olen kuitenkin viime aikoina ollut kiinnostunut yhtiöstä puhtaasti sijoitusnäkökulmasta. Miksi esim. Marimekkoon on niin helppo sijoittaa mutta Harviaan ei…? En ole kummankaan kuluttaja…

4 tykkäystä

Kiitos @KassiAlma! Harvian kurssikehitys on ollut huimaa, mutta menneisyys ei ole tae tulevasta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Harvian ympärillä oleva hehkutus on aika oikeutettua. Olen myös iloinen, että foorumilaiset ovat poikkeuksellisen valveutuneita yhtiön suhteen. Olen silti pyrkinyt siirtämään huomion pois suoranaisesta fanittamisesta, mitä täällä saattaa myös esiintyä ja lähestymään yhtiötä objektiivisesti pelkkänä sijoituskohteena ilman tunnesiteitä, niin kuin yleensä. Itse en jaksa huvikseen hehkuttaa yhtiötä ääneen loputtomiin, mielummin omistan tai ostan sitä sitten omalla rahalla ja sillä osoitan, mitä mieltä olen yhtiöstä.

Mutta pörssiuniversumi on täynnä kasvutarinoita ja mahdollisuuksia, eikä jokaiseen kannata eikä edes pysty tarrautumaan. Jatkuvasti tulee vastaan potentiaalisia sijoituskohteita joista osa varmasti on Harviaa parempia, mutta en ehdi niihin kaikkiin tutustua. Siksi ärsyttää, kun väläytellään mediassa asti että ”jokaisen pitäisi omistaa sitä tai tätä”. No ei todellakaan. Jokainen tekee rahoillaan mitä haluaa, sanotaan Venäjällä.

Lienee poikkeuksellista, että olet kiinnostunut yhtiöstä sijoituskohteena vaikket välitä saunomisesta. Vaikuttaa nimittäin, että moni omistaja (kuten myös minä) on myös todellinen saunafani, lieneekö sillä vaikutusta sijoituspäätökseen asti. Jos olet kiinnostunut yhtiöstä, pyri tutkimustyössä objektiivisuuteen. Ja huikkaa meille, jos ryhdyit omistajaksi! :sunglasses:

18 tykkäystä

Kiitos @H4nk3y! tsemppaavat kommentit tuo kaivattua itsevarmuutta tähän hommaan. Kaikenlaiset kommentit toki on sallittuja kaikilta, risut sekä ruusut. Myös noiden ”artikkeleiden” sisältöä saa vapaasti ja rehellisesti kommentoida, onko esimerkiksi sekavaa, turhaa vai kenties inspiroivaa.

Juu onhan avaruushommat mielenkiintoisia aina, samoten tähtien katselu joko putkella tai ilman, vielä kun osais käyttää putkea ja tietäis mitä sillä etsiä :smile:. Yleensä kaikki avaruusuutiset imee meikäläisen puoleensa. Toiset hairahtelee pörssiromahdusklikkeihin mää avaruusklikkeihin :grimacing: Avaruukansiot on muuten hyviä Avaruuskansiot | Yle Areena

5 tykkäystä

Kiitos kommenteistasi @Kimi.Heikkila sijoitussuunnitelmani kaipaa jonkin verran päivitystä muuttuneessa markkinatilanteessa, tavoitehinta Harvian osakkeelle kuitenkin jo määritelty ja kuittaan kun sitä on salkkuun tankattu. Haluan vielä tutkia lisää, ostaminen on kuitenkin aina helpompaa kuin myyminen. Minuun ainakin vaikuttaa se olenko kiinnostunut jostakin brändistä, helposti tulee kuitenkin riippakiveksi se että rakastuu tiettyihin osakkeisiin ja niistä luopuminen onkin sitten monin kerroin vaikeampaa. Tunnustan että minulla on tällainen suhde Kone osakkeisiin. Osittain äidinmaidossa tullut perintönä…rakas äitini kun on aina fanittanut Konetta. Onneksi osake on kokenut splitin 3 kertaa ja sen jälkeen ylämäkeä kavutaan taas hitaasti. Tämä voisi tietenkin olla ns pitkäjänteistä omistamista jonka jo blogisi alussa mainitset ja määrittelet itsesti sijoittajana osittain tällaiseksi.

Toinen suosikki on Hermès International, rakas kassibrändini. Ei mikään osinkoyhtiö. Voisikohan jollekin Teslan omistajalle vastaavasti syntyä samanlainen fiilis osakkeeseen???

3 tykkäystä

Olin painamassa äsken tihkusateessa vähän kuntoportaita - mihin haksahdin kesällä täysin - ja leukoja jokusen viikon tauon jälkeen, ja voi Luoja kuinka kroppa taas muistutti, mitä pizzan ja suklaan syöminen saa kropassa aikaiseksi. Ihan älytöntä. Unesta, liikunnasta ja syömisestä varmaan syöminen on se missä lipsun eniten. Alkoo ei tosin oo tullut vedettyä…en edes muista, noh, vuosiin. Jos ei tyyliin yhtä viinilasia lasketa kerran vuodessa. Uni on onneksi semmoinen mistä yleensä pidän kiinni viimeiseen asti vaikka mitä tulis.

Mutta huomasin ihan mielettömän jutun ihan sattumalta;
mikset olisi
Tämä blogi on 18 päivää vanha ja kohta 500 tykkäystä rikki! (Tietenkin sisältää kaikkien kommenttien tykkäykset, vielä parempi!). Tämä homma on lähtenyt aivan mahtavasti käyntiin, ja siitä kiittäminen vain lukijoita. Toki voisin vain esittää että eihän tuo nyt mitään, mutta päinvastoin olen nöyrästi kiitollinen hyvästä vastaanotosta ja hieman yllättynytkin. Täytyy vaan yrittää pitää taso korkealla. Hyvät lauantait! :muscle: :muscle: :muscle: :revolving_hearts:

42 tykkäystä

Indeksin voittaminen ei ole ykköstavoitteeni

Indeksin biittaaminen on perinteisesti sijoittamisen Graalin malja ja varsinainen pakkomielle monelle. Tiedän varmuudella, että oma salkkuni on voittanut OMXH25 -indeksin hienosti historiansa aikana tähän päivään asti, oli se sitten optimaalinen vertailuindeksi tai ei. Sen sijaan ei ole mitään hajua, miten salkkuni on esimerkiksi viimeisen kuukauden aikana pärjännyt indeksille. Koska on selvää, että joka tapauksessa tulee vielä aikoja, jolloin otan ideksiltä turpaan joko hetkellisesti tai pysyvästi, on hyvä laatia tässä kohtaa - kun olen vielä indeksin voittaja - kootut selitykset, miksei minulle indeksin biittaaminen ole se ensisijainen prioriteettini varsinkaan lyhyellä aikavälillä.

Varianssilla kuvataan todennäköisyyslaskelmassa satunnaismuuttujan arvoja sen odotusarvosta, eli jos pitäisi muotoilla jotenkin yksinkertaisemmin, niin toteutuneen tuloksen poikkeamaa odotetusta tuloksesta. Sijoittamisessakin esiintyvä melko suurikin satunnaisuus luo sijoittajan salkun tuotolle hajontaa eli varianssia. Tämä johtaa siihen, että salkun tuotto voi porskuttaa yllättävän pitkiäkin aikoja taitotason ylä- tai alapuolella. Ajan kuluessa ja toistojen lisääntyessä kuitenkin omien taitojen merkitys korostuu ja sattuman osuus pienenee, koska todennököisyyslait ulottuvat myös sijoittamiseen. Tämä lienee pääasiallinen syy, miksen vedä vielä juurikaan johtopäätöksiä sijoitustaidoistani tähänastisen kehityksen perusteella. Ehkä 10 vuoden periodilla voitaneen varovasti päätellä, onko osakepoimintataidoistani oikeasti mihinkään. Odotusarvoisesti hyvät poiminnat palkitaan ennemmin tai myöhemmin ja päinvastoin. Salkun kehityksen hakiessa keskiarvoaan, tuottokehitys pakostakin pärjää toisinaan paremmin ja/tai huonommin kuin indeksi varianssin ollessa suurta. Joten jos sijoittaja on hetkellisesti tehnyt komean rimanalituksen indeksiin nähden on hyvä muistaa, ettei kyseessä ole välttämättä surkeat taidot - ja toisinpäin.

Kun etsin yhtiötä, jonka liiketoimintaan olen valmis sijoittamaan pidemmäksi aikaa, tarkastelen ja arvioin melko konservatiivisesti, mitä tuottoa tulen osakkeesta saamaan ostohetkestä lähtien. Jos lähestyn sijoitusta niin, että mietin lyökö tämä osake jonkun indeksin, mennään mielestäni väärään suuntaan heti kättelyssä. Minun puolestani indeksit saavat tuottaa mitä tahansa, minulle ratkaisevampaa on omistaa yhtiötä joka tuottaa edes tyydyttävän riskikorjatun tuoton minulle.

Jos osaketta lähestytään ajatuksella, että sen täytyy voittaa indeksi, siinä äkkiä lähdetään metsästämään tuottoa riskeistä välittämättä, ainakin itselle voisi muodostua tämmöinen ansa. Indeksin biittaamisessa on se ongelma, että kukaan ei tiedä mitä se tulee tuottamaan, joka jo itsessään tekee hommasta hieman mutkikkaan. Koska indeksi voi tuottaa mitä vain, oma sijoitus täytyy olla todella tuottoisa kaiken varalta.

No onko mieltä sijoittaa suoraan osakkeisiin, jos ei korkea tuotto kelpaa? Tietenkin kunnianhimoa täytyy olla, vaikken nyt siitäkään tiedä, onko noi 30% vuosittaiset tuottotavoitteet kuinka realistisia. Olen vain huomannut useammin kuin yhden kerran, että ”tyytymällä” vaatimattomaan tuotto-odotukseen, mutta sen sijaan haalimalla alhaista riskiä osakkeissa, jotka ovat esimerkiksi vahvoja alallaan, tekee mahdollisesti korkeaa oman pääoman tuottoa ja omaa joitain kilpailuetuja, tämä voi kääntyäkin eduksi. Usein nimittäin tämmöiset yritykset osaavat yllättää jatkuvalla parantamisella. Lisäksi esimerkiksi vain 10% riskikorjattu tuotto kumuloituu myös kivasti ajan kuluessa. Sijoittamalla yhtiöön, jossa on mahdollisuus voittaa 100% mutta riski hävitä pääoma suuri, tarvitaan vain yksi kömmähdys ja saadut tuotot on äkkiä pyyhitty pois. Edelleen, pysy pelissä mukana, älä häviä rahaa.

Foorumille nousee uusia yhtiöketjuja harva se päivä. Joku voisi pitää tätä nousumarkkinan loppuna. Minä en vetäisi mutkia aivan näin suoraksi. Maailmassa on kuitenkin kymmeniätuhansia julkisia yhtiöitä, joten eiköhän tämä ketjujen perustaminen kerro pikemminkin siitä, että porukka jaksaa vain käännellä kiviä. Joka tapauksessa, en ehdi tutustua edes jokaiseen yhtiöketjun yhtiöön syvällisesti, vaikka mikä tahansa niistä yhtiöistä voi olla indeksiä parempi sijoitus. Ihan vain että tässä hommassa on jotain tolkkua, sijoitan lähinnä liiketoimintaan, mistä luulen ymmärtäväni jotain. Se tarkoittaa sitä, ettei sinkoilla joka paikkaan sokkona tuottojen (ja muiden!) perässä.

Pidetään mielessä, että sijoittajat muodostavat indeksin. Käteinen on myös sijoitus ja sen on kuuluva myös tuottolaskelmaan, jos siis haluaa olla rehellinen itselleen. Jos markkinat kuplivat rajusti ja sijoittajalla X on vaihtoehtoina sijoittaa joko hyvin heikolla tuotto-odotuksella varustettuihin kuplaosakkeisiin ja saada mahdollisesti yleisindeksiä parempaa tuottoa lyhyellä aikavälillä, tai pitää käteistä jemmassa isosti ja odotella rauhassa sentimentin kääntymistä sekä parempia tuottoja (jossa voi muuten mennä aikansa), on selvää että edellinen vaihtoehto on jollain tasolla mielekkäämpi. Valitettavasti sillä tavalla vain voidaan jäädä lujaa indeksistä jälkeen jonkun aikaa. Kun markkinat sitten korjaavat esimerkiksi 40% alas ja oma salkku 20%, on sekin indeksin voittamista. Eli päteväkin sijoittaja voi helposti saada indeksituottoa alhaisempaa tuottoa salkulleen.

Eli lyhyestä virsi kaunis, mielummin sijoitan osakkeeseen, mikä ostohetkellä ylittää oman tuottovaatimukseni, jonka liiketoiminnasta luulen olevani kartalla ja johon haluan sijoittaa pitkäjänteisesti - ja se sijoituksena joko voittaa indeksin tai ei. Indeksin voittamisen ollessa pääroolissa saattaa käydä niin, että keskittyminen menee ihan vääriin asioihin. Parhaita asioita yksityisijoittamisessa on se, ettei kenellekään tarvitse olla tilivelvollinen omista sijoituksistaan. Joten vertailkoot varainhoitajat tuottokehityksiään kvartaaleittain indeksiin. Tietenkin asiaa täytyy ajatella järjellä; jos näyttää siltä, että syklistä toiseen indeksi nöyryyttää minua kuin Punakone muita maita jääkiekossa 1900-luvun loppupuoliskon, tilannetta ja omaa strategiaa täytyy tarkastella uudestaan. Aina olen valmis muuttamaan strategiaani ja halukas miettimään asioita eri suunnista. On nimittäin todennäköistä, että myös yllä olevassa ajattelussa on silti ajatteluvirheitä tai irrationaalisuutta, mistä olen aina halukas tempautumaan.

37 tykkäystä

Kiitos blogistasi, luen sitä mielellään☀️ ja olen samoilla linjoilla, miksi et olisi omistaja -strategiasi kanssa.

Olen aloittanut sijoittamisen vasta tämän vuoden alussa eli taidan olla aika tietämätön lähes kaikesta😊 ja tämän vuoksi haluaisin kysyä sinun mielipidettäsi seuraavaan itseäni mietityttävään asiaan.

Sanotaan, että tunteet pitäisi pitää erillään sijoittamisesta eikä osakkeeseen saisi rakastua. Tämä on ok - mutta mikä on intuition osuus sijoittamisessa? Eikö lahjakkaan ihmisen toimintaa ohjaa intuitio, joka hämmästyttävää kyllä, useimmiten ohjaa ihmistä tekemään oikeita valintoja?

Olen ymmärtänyt, että fundamentteihin perustuvassa sijoittamisessa/omistamisessa ei pitäisi juurikaan keskittyä lyhyen aikavälin kurssiheilahteluihin, ellei yrityksen toiminnassa tapahdu jotain merkitttävää muutosta.

Mutta entä sitten, kun osakkeen arvo yllättäen nouseekin aivan uusiin korkeuksiin ja intuitiosi sanoo, että tässä voisi olla hetki, jolloin voittoja kannattaisi kotiuttaa/irtautua omistajuudesta hetkeksi? Ja palata omistajaksi, kun markkinoiden reaktio taas rauhoittuu.

Eli yhteenvetona edellisestä, haluaisin kysyä mielipidettäsi siitä, voisiko tuollainen rauhallinen intuitioon luottaminen tuottaa pitkällä aikavälillä hyvää tuottoa salkussa vai saattaako kuitenkin osoittautua turhaksi veivailuksi - ja käykin helposti niin, että muutama epäonnistuminen ja väärä intuitio syövätkin tuottoja loppujen lopuksi.

9 tykkäystä

Kiitos @Pyoratar viestistä! Mielenkiintoisia ja aiheellisia kysymyksiä. Vastailen tähän ja yritän avata vähän omaa pohdintaa jahka ehdin tässä! :slightly_smiling_face:


@Pyoratar Aihe on tosiaan kiehtova. Aloitin aiheeseen perehtymisen menemällä ensi töikseni Wikipediaan, joka kertoi minulle mitä intuitio edes on. En ole mikään alan asiantuntija. Artikkeli tosin herjaa heti kättelyssä lähteiden vajavaisuudesta ja laatuvaatimuksen täyttämättömyydestä :smiley: Yleensä taitanee olla hieman salamyhkäistä, mitä intuitio edes on. Se saatetaan sekoittaa helposti mm. vaistoon tai impulssiin, mutta näin se ei ole. Se on Wikipedian mukaan “sisäinen näkemys tai oivaltaa kyky välittömästi”. Intuitio menee tiedettävän tiedon luokkaan “Emme tiedä, että tiedämme”. Ihminen on tietoinen monista asioista, mistä ei tiedä olevansa tietoinen. Ihminen on kaikinpuolin niin äärimmäisen monimutkainen systeemi, että tuskin ikinä pääsemme selvittämään syitä, miksi toimimme, käyttäydymme ja reagoimme juuri tietyllä tavalla milloin mihin asiaan. Kaikki toimintamallit vain kumpuavat jostain luolamiesajoista. Tämän takia lienee syy, miksi meillä on tuommoinen intuitio kertomassa vähän osviittaa, miten mihinkin asiaan pitäisi suhtautua. Intuitio ilmeisesti onkin kehittynyt ihmiseen suhteellisen varhain. Intuition tehtävä on alkuaan ollut turvata hengissä pysymisemme. Pienenä vastapallona eräs filosofi Charles S. Peirce väitti, edes mitään intuitivista tietämystä ei ole edes olemassa…

Voiko intuitiota sitten soveltaa sijoittamisessa? Yleensä neuvotaan, kuten sanoit, että ratkaisut pitäisi olla mahdollisimaan järkeen perustuvia, ei tunteita. On myös totta, että moni sisäämme rakennettu asia suorastaan sotii menestyvän sijoittajan ajattelutapaa vastaan. Näköjään myös monet johtajat todella tekevät isoja päätöksiä intuition avulla.

Googlettelin asiaa ja hauskasti Nobel-palkittu psykologi Daniel Kahneman selitti, että intuitio kannattaa jättää suosiolla pois sijoittamisesta. Hänen sanoin; pidämme siitä, että intuitio on oikeassa. Silti intuitio on usein väärässä. Intuitio tulee päähäsi suurella varmuudella eikä ole takeita, että se on oikeassa. Hänen mukaansa osakemarkkinoista puuttuu tarpeeksi säännönmukaisuutta, jotta intuitio olisi käyttökelpoinen työkalu sijoittajalle. Esim vertaa, että käyttäisit intuitiota lottoamisessa - täysin hyödytöntä. Näinhän se menee, sijoittajat tuppaavat tekemään melko suoria johtopäätöksiä kokemuksista, vaikka sijoittaminen on yhtä säännönmukaisuuden vastakohtaa, vaikka tietyt anomaliat ja markkinatrendit lienevät aika säännöllisesti tapahtuvia. Toisekseen sijoittamisesta puuttuu välitön palaute, joka kertoo, menikö intuitio oikein vai ei.

Vaikka olenkin paasannut järjen käytöstä ja tunteen jättämisestä pois sijoittamisesta, tuommoista hiljaista intuitiota en ehkä heittäisi myöskään sijoittamisessa täysin romukoppaan. Joskus sitä vain aavistaa, onko jokin sijoitus hyvä tai vaarallinen. Esim tulee vastaan osake, johon haluat lähteä mukaan. Se on numeroiden valossa puhdas ja kaikinpuolin hyvältä näyttää. Mutta jokin siinä mättää, et osaa sanoa, mikä. Ehkä olet nähnyt toimitusjohtajan haastattelun. Kaveri pälyilee aina mikrokatseella muualle, kun häneltä kysytään tulevaisuuden kasvusta ja jokin aivoistasi tallensi tämän tiedon. Intuitio muistaa tämän ja kertoo, että jokin ei täsmää. Pelkäät, ja jätät sijoituksen tekemättä.

Mututuntuma ei tuota pitkässä juoksussa hyviä sijoituksia. Tässä kohtaa silti tunnustaisin, että itsekin sorrun tai käytän intuitiota todella paljon. Tietenkin haluan nähdä konkreettisesti syitä, jos sijoitan johonkin, mutta hyvin paljon intuitio astuu peliin mukaan. Esim porukka kehuu Harvian kiukaita ja julkaisee julkkisten Harvia-hehkutuksia - oma intuitio alkaa kertoa, että kyllä tämä on hyvä sijoitus. Tämä ei ole hyvä juttu. Sen takia on hyvä tiedostaa, milloin intuitio astuu peliin. Tämä on itsellä jatkuvaa opiskelua - tunnistaa, milloin järki puhuu, milloin tunteet tai mitkä ikinä.

Ehkä tiivistäen; intuitiolla voi olla myös oma rooli sijoitamisessa. Se saa meidät liikkelle ja luolamiesvaistoimme hereille. Lähes jokainen meistä tekee jatkuvasti pienen pieniä sekä myös isoja päätöksiä intuitioon perustuen. Me turvaudumme intuitioon, jos meillä ei ole muutakaan! Mutta kun teemme sijoituspäätöksen, mahdollisen intuition ympärille on hyvä kasata vähän lihaa luiden päälle mahdollisimaan objektiivisesti ja tehdä ne ratkaisut lopulta puhtaaseen järkeen perustuen, niin hyvin kuin mahdollista. Järki voittaa pitkässä juoksussa.

(En tarkistellut typoja ja mahdollisia vääriä toteamuksia, tämä tuli aika suoralla tykityksellä)

5 tykkäystä

Palaan tähän vielä erikseen. Nämä tilanteet ovat varsinkin itselle vaikeita aina. Tämmöisessä kohtaa, kun intuitio herättelee sinua vähän esimerkiksi osakkeen kalliudesta, on hyvä hetki alkaa kaiveleen fundamentteja sekä tulevaisuuden kassavirtoja ja vertailla niitä osakkeen hintaan, ja sitten alkaa prosessoimaan myyntipäätöstä myös järjen kanssa. Liian nopeaa päätöstä ei yleensä kannata tehdä, jos ei ole kiire. Homma menee vaikeaksi, jos yhtiö on superlaadukas ja kasvaa kovaa, mutta kertoimet on korkeita. Yleensä mitä laadukkaamasta (esim vahvat kilpailuedut) ja esim ennustettavammista kassavirroista on kyse, sitä enemmän annan kertoimia anteeksi ja katson casea hieman pidemmälle. Liian hätäinen irtautuminen tämmöisestä voi kostautua. Myönnettäköön, että tämä alue on yksi iso heikkous itselläni. Joten yleensä se tunne että “tätä ei kannata myydä” voi olla vahva. Tunnetta edesauttaa se, että on keventänyt samaa osaketta aiemmin, joka on osoittautunut totaaliseksi munaukseksi (=kokemuksen vaikuttaminen päätöksentekoon huom!). Niin paljon tunnetta, niin paljon intuitiota, niin vähän järjen käyttöä. Omassa toiminnassa on vielä paljon viilattavaa…

Sinänsä myymistä kannattaa vakavasti harkita myös varsinkin veroseuraamusten ja välityskulujen vuoksi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

13 tykkäystä

Päivitys edelliseen postaukseeni, Harviaa tankkasin pienen siivun ennen lievää kurssinousua. Nyt ollaan taas takaisin lähtöasemissa 51,60e/kpl eli tuotto 0%. Se ensimmäinen askel (starttinapin painaminen) mielestäni aina vaikeinta. Kun askel on otettu on jotenkin helpompaa lisätä omistusta kun hinta osuu kohdilleen. Vaikka kurssit ovat tulleet jonkin verran alas niin kuulun niihin joilla on paljon ylimääräistä likviditeettiä ja nyt olen ottanut odottavan aseman, seuraan markkinoita vaikka en usko Q3 vielä tuovan suuria heiluntoja. Ensimmäisen laskun aikana sijoitin 20% likviditeetistäni, nyt ripottelen sitten vielä loput 80%. Tällä hetkellä pohdin missä yhtiöissä haluan lisätä omistustani, seuraan myös aktiivisesti muutamia yhtiöitä joihin en ole vielä sijoittanut. Aion satsata sijoittamiseen aktiivisesti vuoden ja se jälkeen kun kortit on jaettu tarkkailla missä mennään koska en halua laittaa aikaa ja energiaani koko ajan siihen että mietin kursseja. Olen jo nyt huomannut muutaman kerran kuinka helposti aikaa menee sijoittamiseen, mutta jos taustatöitä ei tee kunnolla tuntuu jälkikäteen huonolta ja sijoittaminen menee pelaamiseksi. Ansiotyötä olen tehnyt niin paljon että kovan työn hedelmät on jaettava sijoituskoreihin tarkasti. Vaikka tulevaisuus osoittaisi että olen tehnyt väärän päätelmän jonkun yhtiön osalta on sen kanssa elettävä koska juuri siinä hetkessä kun sen tein se tuntui oikealta.

Tasapainon hakeminen työn ja sijoittamisen välillä tulee olemaan mielenkiintoista ensi vuoden loppupuolella. Vastapainona sijoittamiselle olen aloittanut saksan kielen opiskelun ja liikunta tuo myös mielihyvää ja aivot saavat levätä.

12 tykkäystä

Kuulostaa hyvältä. Tervetuloa Harvia omistajaksi ja onnea matkaan! Hiljaa hyvä tulee, ei kannata vetää itseensä ihan piippuun sijoitushommien kans, muuten into lopahtaa äkkiä. Parempi olla pitkään pelissä mukana ja jotenkin integroida se sijoittaminen elämään. Itselläkin se on jatkuvaa tasapainoilua, ajan allokoiminen sijoittamiseen ja muuhun elämään, lapsiakin tossa pari kappaletta ja kaikkee touhua muutenkin koko ajan. Etenen toisinaan semmoisella selviytymismoodilla ja olen päättänyt, että hoidan päivässä tärkeimmät asiat ensin ja muut teen jos ehdin. Lapset tulee luonnollisesti ensin. Asioiden priorisoimista. En ota turhaa stressiä jos jää ei-niin-tärkeitä asioita tekemättä. Sijoitushommat tulee aika siellä perässä, mutta ei niitä tarvikaan joka päivä miettiä. Sillä tämän blogin laitoin myös pystyyn, joku paikka mihin voi vähän jäsentää ajatuksia ja samalla osoittaa, että sijoittaminen kyllä onnistuu vaikka olisikin perhettä jne.

Täysin oikeasssa olet, että vaivalla säästetyt rahat kannattaa sijoittaa tarkasti ja kotiläksyt tehdä :slightly_smiling_face::ok_hand: Joskus tuntuu, että jengi vaan roiskii rahojaan sinne tänne eikä välitä, joka joskus hirvittää ihan. Raha etsii rauhallista kotia. :wink: Hutiostoja tulee väkisinkin ja paljon, mutta eihän sitä muuten oppisi.

21 tykkäystä

Vedetään tämmöinen nopea päivitys, että tänään on sitten blogin ensimmäinen kuukausipäivä. Tykkäyksiä on kertynyt kuukaudessa 656 (vertaa esim. perustamani Titanium -ketju, jonka perustamisesta on yli kolme vuotta ja siellä on ”vain” 2,9K tykkäystä vaikka ketju on suht aktiivinen). Kommenttejakin on jo yli 30. Ajatuksia ja kommentteja olen saanutkin jo hyvin tänne kasailtua, mitkä porukka on ottanut hyvin vastaan. Eli kaikinpuolin vaikka niin lyhyestä ajasta kuin kuukausi puhutaan, olisi se ollut harmi, jos tää olisi tyssännyt heti alkuunsa.

Mitkä on fiilikset? Pirun hyvät! Vastahan tässä ollaan päästy vauhtiin. Tuntuu jo nyt, kun on päässyt kirjoittamaan auki omia ajatuksia ja pomminvarmoja strategioitaan, huomaa kuinka paljon onkaan vuotavia aukkoja omassa laivassa matkalla vaurauden satamaan. Sitten kun yhden reiän saa paatistaan paikattua, tulee jo seuraava. Mutta sitähän se sijoittaminen on, oppia läpi elämän. Ja siinähän se suola itseasiassa onkin!

Olen myös pohtinut välillä sitä nimimerkin takaa tulemista. En vain tiedä, haluanko siinä kohtaa enää Sharevilleä pitää pystyssä, jos esiinnyn omalla nimellä. Raportoisin vain ostot/myynnit Foorumilla ja välillä jotain salkkupäivitystä. Helpompi olla läpinäkyvämpi anonyymina. Inhoan jo ajatusta, että joku töissä tulisi villuilemaan, että onpa sinun salkku taas romahtanut tms. Aargh! Pitää vielä pohtia tätä. Muutenkin pidän aika matalaa profiilia sijoituksistani siviilin puolella. Yleensäkään harvoin edes otan koko aihetta oma-aloitteisesti esille.

Yritän silti pitää sisällön mielummin vähäisenä, mutta laadukkaana kuin toisinpäin. Se on jokaisen lukijan etu. Yritän välttää semmoista alkuhuuman tuomaa yli-aktiivisuutta. Liian monesti huomannut, kun joku uusi käyttäjä on saapunut Foorumille ja tykitellyt sen 200 viestiä päivässä pari kuukautta, ja sen jälkeen kadonnut. Jokaiseen keskusteluun ja ketjuun on tartuttu, esitetty omia näkemyksiä ja pädetty, ja sitten ollaan väsähdetty. Yritän välttää tämmöistä loppuunpalamista viimeiseen asti.

Mutta ei muuta, juhlitaan blogin olemassaoloa seuraavan kerran vaikka puolivuotistaipaleen kohdalla ja katsellaan senhetkisiä fiiliksiä. Hyvää viikonloppua! :heart:

36 tykkäystä

Nyt tulee jotain mikä ei liity sijoittamiseen, mutta pakko vetää tämä teksti, koska endorfiini päällä ja ei taas tiedä milloin on 30 minuuttia ylimääräistä aikaa. Aloitin tosiaan kesällä kuntoportailun tossa lähiportailla, lähinnä koska halusin parantaa yleiskuntoa ja eritoten hapenottokykyä. Huomannut, että mitä tahansa liikuntaa teki, niin keuhkot tuli yleensä ekana vastaan. Sen sijaan, että suostuisin elämään asian kanssa, päätin tehdä asialle jotain. Tulin johtopäätökseen, että hapenottokykyä on helpoin parantaa rääkkäämällä vain keuhkoja usein ja progressiivisesti. Joten portaille.

Lähtötilanne oli ihan ok, mutta aika naurettava silti. Portaita on n.170 eli lyhyet portaat kyseessä. Alkukesästä juoksin ne 2 kertaa ylös alas putkeen eli ilman levähdystaukoja, ehkä 3. Tänään rykäisin ne sitten ekaa kertaa 10 kertaa ylös ja 10 kertaa alas putkeen. Aikaa meni 20min eli aika hölköttelyä, mutta silti aika raju rykäys itselle. Tämä oli hieman salainen haaveeni ollut koko kesän. On mielekästä ripotella elämään suurien tavoitteiden lisäksi myös hieman pienempiä tavoitteita, joita sitten rikkoa, ja sen jälkeen lähteä kohtaamaan uusia haasteita, serotoniinin virraten entistä vuolaammin suonissa. Riskit mielenterveysongelmille jne. vähenee huomattavasti kun on koko ajan jotain mitä tavoitella, ja sitten kun niitä tavoitteita myös välillä saavuttaakin.

Oli hauska, kun lähdin vaan vetään portaita enkä edes juuri valmistautunut. Oli vähän pakkastakin ja portaat jäässä. Olosuhteet eivät olleet siis optimaalisimmat. Ketutti vaan jokin asia, että pakko oli mennä purkaan paineita johonkin. Elämässä on jokaisella joskus useampikin asia mikä ärsyttää tai on vinksallaan (ja niin sitä kuuluukin olla), harvoin niistä vaan puhutaan somessa kun pitää näyttää, että kaikki on hyvin. Anyway, joku toinen olisi hakenut ketutukseen alkoholia kaupasta, maannut sohvalla loppu ehtoon ja syyttänyt kapitalismia huonosta kohtalostaan. Elämä on ihmeellisiä valintoja täynnä. Tekee toisinaan ihan hyvää muuten, mennä vetään kroppa koville liikunnalla, kun pitää päästä purkamaan paineita. Saat endorfiinihumalan, tulee hyvä fiilis ja nukutkin hyvin. Niin kuin Mauno Koivisto, jonka ajattelusta niin kovasti pidän, jota suorastaan ihailen, sanoi: “urheilussa saa olla vihainen kajoamatta toisiin”. Juuri näin! Sen verta huomauttaisin, että raskas urheilu ei välttämättä ole paras lääke stressiin. Jos stressaat elämässä hirveästi, kannattaa ensisijaisesti levätä eikä lähteä vetään itseään piippuun jääkiekkokaukalolle kolaten porukkaa hampaat irvessä. Aivot tunnistaa stressin uhan kaltaiseksi tilanteeksi, jolloin ne aktivoivat sympaattisen hermoston ja elimistöön kertyy kortisolia. Liki täsmälleen samanlailla käy urheilussa. Liiallinen kortisolin tuotanto voi siis heikentää terveyttä. Stressin vähentämiseksi ja kortisolitason normalisoimiseksi elimistön täytyy saada nimenomaan lepoa.

Tykkään liikkeistä, jotka ovat itseään rajoittavia. Se tarkoittaa kutakuinkin sitä, että liike on tehtävä liki puhtaasti tai ei ollenkaan. Leuanveto on tämmöinen. Jos et esim. jaksa roikkua tangossa, rysähdät maahan. Joko saat leuan tangon päälle tai sitten et. Juokseminen on aika lailla itseään rajoittavan liikkeen vastakohta. Voit jatkaa juoksemista lähes kuolemaan saakka. Saatoin näyttääkin hieman löntystävältä korppikotkalta, kun vedin yhdeksännen kerran portaita ylös. Onneksi juokseminen portaita ylös on edes hivenen rajoittavampaa, kuin tasaista asfalttia pitkin.

Mitä raskaan urheilun yhteydessä ja sen jälkeen? Autonominen hermosto voidaan jakaa sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Vaikka autonominen hermosto on tahdosta riippumaton, nämä kaksi tilaa kannattaa pyrkiä erottamaan toisistaan täsmällisesti. Kun ihminen stressaantuu, urheilee tai valmistautuu johonkin suureen, elimistö buustaa suoritusta pyrkimällä sympaattiseen tilaan. Silloin tapahtuu hassuja asioita kehossa, esimerkiksi keuhkot laajenee, sydän hakkaa nopeammin ja verenkierto vilkastuu. Välittäjäaineet aktivoituvat aivoissa ja em. kortosolin ja esimerkiksi adrenaliinin tuotanto lisääntyy. Levossa hermosto vaihtuu parasympaattiseen. Silloin tapahtuu juuri päinvastaisia asioita. Ihmiselimistö ei voi olla 100% sympaattinen tai parasympaattinen, se on molempia samaan aikaan, mutta liki jatkuvasti jompaa kumpaa aina enemmän. Eli johtopäätös on, että jos menet portaille elimistö mahdollisimman sympaattisena, suorituksesi rikkoo ennätyksiä ja kukaan ei uskalla tulla sinun eteesi portailla.

Mihin tarvitaan parasympaattista hermostoa? Palautumiseen. Tämä kannattaa sitten pyrkiä kytkemään päälle välittömästi, siis samalla sekunnilla, kun urheilusuoritus on ohi. Tähän auttaa muutama syvähengitys, varsinkin hengityksen pysäyttäminen pariksi sekunniksi kun keuhkot on täynnä ilmaa, ja raajojen kevyt ravistelu samalla kun päästät ilmat pihalle. Aivot tunnistaa, että “vaara” on ohi ja on aika aktivoida parasympaattinen puoli. Mitä nopeammin palaudut rääkistä sen paremmin varmistat, ettei autonominen hermosto ajaudu epätasapainoon, joka taas vaikuttaa koko elämään. Nopean palautumisen myötä olet myös nopeammin valmis uusiin koetuksiin portailla. Parasympaattisen hermoston aktivoitumista voi auttaa myös esim. kylmällä vedellä. Eli kylmä suihku, kun pääset kotiin. Tämä lienee syy, miksi avannossa kävijät tuntevat olonsa onnelliseksi, kuka tietää. Kun pääset kotiin urheilusuorituksen jälkeen, pyri rentoutumaan mahdollisimman täsmällisesti ja varmista, että nukut ensi yön hyvin. Ja venyttele luoja paratkoon. Kaikki nämä vain nopeuttavat palautumista ja pitävät yllä autonomisen hermoston normaalia toimintaa.

Seuraava steppi: 10 kertaa portaita 15 minuuttiin. Hyvää yötä!

35 tykkäystä

Luettuani tuon kuntoportailu postauksesi teki heti mieli heti lähteä ulos rääkkäämään itseään vastaavalla suorituksella. Blogisi on inspiroiva, nimimerkin kautta toimiminen ihan ok eihän sitä kaikkea privaattia tarvitse jakaa kun jo raha asioissa avautuu :slight_smile:

5 tykkäystä

Olen itsekin miettinyt tätä nimimerkkien takaa kirjoittamista.

Minun mielestäni ei ole mitään syytä, miksi sinun pitäisi kirjoittaa omalla nimelläsi. Luottamuksen tällä foorumilla olet jo ansainnut.

Ennen blogisi aloittamista ja ikäsi paljastamista ajattelin nimimerkkisi takana olevan keski-ikäinen herrasmies, joka rauhallisella tyylillään kirjoittelee pohdittuja vastauksia. Kokemuksen tuomalla viisaudella ja sijoittamiseen perusteellisesti paneutuen. Oli aikamoinen yllätys, kun kirjoitit taustastasi😊 ja tavallaan se herätti kiinnostuksen blogisi seuraamiseen.

Tavallisen kanssakulkijan elävää elämää erilaisissa markkinatunnelmissa sijoittamisen ympärillä; Näistä fiiliksistä ja sijoitussuunnitelmassa pysymisestä, kun yritys julkaisee uutisia tai, omien odotusten vastaisesti, ei julkaise! Mitä ajatuksia tästä arjen pyörityksen keskellä? Kuntoportaille stressiä purkamaan👍

Oletkin jo miettinyt nimimerkin paljastamisen tuomia etuja ja haittoja. Ehdottomana etuna voisi olla maine ja kunnia juuri sinulle, ehkä jossain vaiheessa rahallinen palkkiokin, kiitoksena laadukkaista pohdinnoista. Tosin nimimerkin takaakin voi nousta kuuluisuuteen. Haittapuolia, joita itsekin olit miettinyt, on mielestäni tässä tilanteessa enemmän.

6 tykkäystä

Haha mahtavaa :grinning_face_with_smiling_eyes:

Oikeastaan olen jo muutaman kerran julkaissut täällä Foorumilla jotain nimelläni, joten kynnys päästä eroon nimimerkistä lopullisesti ei pitäisi olla korkea. Olen ajatellut, että ne edut nimimerkin takaa tulemiselle ovat lähinnä omiin arvoihin perustuvia. Tuo maine-etu oli hyvä, mutta maine edellä en välitä tehdä asioita. Maailma on täynnä maineen tavoittelijoita ja meuhkaajia. “Varokaa tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltavaksi”. Muutenkin olen päättänyt suunnata tämän blogin yhteisölle enkä levittää sitä siviilissä pl. muutamalle läheiselle ihmisille olen maininnut. Lisäksi täällä on paljon taitavampiakin kirjoittajia kuin meikäläinen. Olen lähinnä omaksi iloksi kirjoitellut. Blogin avausviestissä puhuin, että haluan ajaa luottamuksellisuutta ja rehellisyyttä Foorumilla ja toimia siinä esimerkkinä. Tämä asia ei ole muuttunut. Tässä kohtaa omalla nimellä esiintyminen olisi vain erinomainen tapa toteuttaa tätä arvoa. Haittoja toki on myös, mutta täytyy arvioida, onko ne haitat isompia mielikuvassa kuin todellisuudessa, onko hyödyt tai merkityksellisyyden synty haittoja pienempiä sekä miettiä kokonaisuutta. Pohtia, mihin pyrin ja mitä haluan. Haluanko jatkaa tätä anonyymisti, antaa valta lähes olemattomille haitoille ja “peloille”, jos anonymia kuitenkin sotii omaa päämäärääni vastaan? Miksi pelätä, että joku tulee siviilissä villuileen? Sitä vartenhan on keskisormi olemassa. Sitten se Sharevillekin saattaa olla jo liikaa, jos esiinnyn nimellä, mutta en haluaisi nyt siitäkään vielä luopua. Täytyy miettiä, kuunnella omaa sisintään jne. Kiva muuten pohtia tätä asiaa tälleen konkreettisin sanoin.

17 tykkäystä

@KassiAlma:n iloksi vähän kuntoporraspäivitystä ;D

Menin eilen intoa puhkuen portaille. Lähtökohdat olivat niin optimaaliset kun voi olla; sää lämpötiloineen oli juuri ihanteellinen, takana oli hyvin nukutut unet ja otin vielä päiväunetkin samana päivänä, lisäksi olin syönyt kevyesti ja hiilaripitoisesti koko päivän (vertaa, että viime kerralla vedin 5 tortillaa paria tuntia ennen portaille lähtöä). Mieliala oli korkea ja valmistautunut. Olin varma, että rykäisen 10x alas/ylös ihan heittämällä 15 minuuttiin, vieläpä niin, että loppukirin voi vaan löntystellä naureskellen.

Aloitan rundin siis aina ylhäältä. Eka juoksu on alas, vika ja pahin loppurykäisy sen sijaan ylös. En ole kauheasti miettinyt, onko edes käytännön merkitystä kummin päin juoksun aloittaa. Tykkään jättää pyörän vain aina mäen päälle. Oli miten oli, aika oli 18 minuuttia! Paransin viime aikaa 2 minuutilla, mutta silti jäi 3 minuuttia tavoitteesta vajaaksi. Huomasin jo puolivälissä olevani minuutin jäljessä tavoitteesta. Loppupuolisko olisi pitänyt vetää siis minuutin nopeammin. Mahdotonta tällä kertaa.

Pohdin kuitenkin, että vähän pystyn vielä joitain asioita muuttamaan, millä pystyn kirimään aikaa, esim jättämällä juomatauot pois. Lisäksi viimeisessä rundissa nopeuteni romahti totaalisesti, kun huomasin 15 minuuttia kuluneen. Vikaan rundiin upposi aikaa peräti 3 minuuttia, vaikka keskimäärin yksi rundi vei reilu puolitoista minuuttia. Ehkä minuutin pystyn vielä eliminoimaan vain muuttamalla joitain asioita ja pitämällä vauhdin samana loppuun asti, mutta loput pitäisi sitten repäistä kylmästi omasta suorituskyvystä. Ei auta, treeniä.

Mutta iloinen olin suorituksesta ja eritoten siitä, että jalatkaan ei syttyneet juoksun jälkeen samanlaiseen tuleen niin kuin yleensä, eikä ole nytkään niin jumissa. Saan tosin lähes aina tämmöisen rääkin jälkeen mukavan lihaskrapulan (delayed onset muscle soreness) eli viivästyneen lihaskivun, joka tuleekin vasta parin päivän kuluttua suorituksen jälkeen. Voi siis olla, että huomenna kiroilen pohkeitani. Toivottavasti this time is different…

Portaita oli siis muistaakseni 165 ja matka päästä päähän on 80 metriä. Lyhyet portaat siis. 10x alas/ylös juoksussa portaita tulee siis yhteensä 3300 ja matkaa 1600 metriä. Vauhti on siis naurettavan kuuloinen 5,3 km/h. Tosin ei nuo Suomen parhaimmatkaan porrasjuoksijat kykene kauheasti yli 15 km/h vetään portaita edes kerrasta ylös, riippuu toki portaiden pituudesta. Mutta, juokseminen portaita ylös on yksinkertaisesti täysin eri asia kuin juokseminen tasaisella. Kokeile, niin tiedät.


Mutta pari sanaa osakkeista. Yleensä, kun tietää, että arvostustasot ovat yleisesti korkealla ja käteistäkään ei ole mahdottomasti, sitä vain keskittyy helpommin seuramaan nykyisiä omistuksia eikä pidä mieltään kovin avoinna uusille caseille eikä pyhitä aikaa uusien sijoitusten etsimiselle. Koko ajan pitäisi kyllä myös jaksaa vähän tehdä tutkimustöitäkin ja pitää silmiä auki, vaikka sitten todetakseen, että tämäkin on liian kallis. Kuitenkin niitä ostopaikkoja aina tulee ja omassa salkussa olevien osakkeiden teesit kuitenkin päättyvät ennemmin tai myöhemmin, joka pakottaa sijoittamaan myös seuraavan sukupolven voittajiin.

Sekin on sijoittamisessa yksi loukku jäädä lepäämään laakereilleen, jos pari viime vuotta on mennyt hyvin. Todellisuudessa koko ajan pitäisi skannata ja tutkia uusia juttua, opiskella uutta, ja olla ennen kaikkea avoin uusille ajatuksille ja bisneksille. Maailma muuttuu jatkuvasti ympäriltä, joten sijoittajalta vaaditaan myös jatkuvaa ajatusten muuttamista ja juurtuneiden ajatusten haastamista. Ei ole helppoa.

Olen huomannut, että oma aktiivisuus elää semmoista tietynlaista sykliä. Joskus ei vaan kiinnosta etsiä uusia juttuja, joskus taas kiinnostus siirtyy täysin uusiin yhtiöihin. Jonkinlaisesta syklin pohjasta ollaan taas noustu. Olen viime aikoina hieman EcoUpiin perehtynyt ja sen ketjuun jotain kirjoittanut. Suomi-sijoittajat ovat varmaan saaneet tarpeekseen kiertotalouteen sijoittamisesta meidän rakkaan L&T:n ansiosta, mutta jokainen yhtiö on onneksi erilainen. Kyllähän tuossa casessa riskiä on, eikä minua muutenkaan kiinnosta kauheasti bisnes, joka on riippuvainen niinkin ihanasta asiasta kuin rakennussykli. Mutta piilevää arvoa tuossa yhtiössä voi olla paljonkin, ja todella mielenkiintoista, ettei osakkeen hintaan juuri kummoisia asioita ole leivottu. Olen tutustunut yhtiöön ehkä vain 5-7h, alle 10 kuitenkin, joka on aika vähän, mutta Inderesin analyysit toimivat tässäkin asiassa hienosti, kun omaa aikaa ei ole mahdottomasti. Täytyy jatkaa kuitenkin vielä perehtymistä.


Katsoin muuten eilen areenasta “Pako Eritreasta”. Se taas avasi silmiä hyvin, miten totaalisen pielessä asiat voivatkaan olla jossain päin maailmaa edelleen. Olen ajatellut, että P.Korean ja Turkmenistanin lisäksi ei nykypäivänä kauheasti noin ääri-eristäytyneitä maita ole, mutta kyllä niitä vaan on. Sitä luulee, ettei enää hätkähdä mistään, kun on lukenut yli 1000 sivua Gulag - vankileirien saaristoa. Varmasti on helppoa hyväksyä kärsimyksen kuuluvan elämään ja mieltää rajallisuudesta huolimatta elämä niin ihanaksi ja hyväksi, kun fiilistellään Harvian löylyissä kavereiden kanssa pullistuneita osakkeita.

16 tykkäystä

Hieman EcoUpista

Täytyy kyllä myöntää, että oli jokseekin virkistävää tutkia ja sipaista jotain potentiaalista sekä mielenkiintoista yhtiötä, kun yhtiö ei ole jokaisen sijoittajan huulilla eikä kurssi sojota sitä myöten koilliseen joka päivä osakkeiden kysynnän ollessa tarjontaa vilkkaampaa, vaikkakin mahdollisimman monen Foorumisalapoliisin objektiivinen näkemys yhtiöstä onkin aina lämpimästi tervetullutta.

Olen tutkinut EcoUpia tässä jonkun verran, ehkäpä pyöreästi 10 tuntia eli nippa nappa tyydyttävästi. Koin kuitenkin, että oleellisimmat asiat on nyt saatu revittyä irti ja tultuani päätelmään, että nykyisellä hinnalla uskaltaa jo hypätä kyytiin ottamaan selvää tuottopotentiaalista riskit huomioiden, avasin varovaisen position viime viikolla 6,33 euron hujakoilla riskienhallinnan mukaisesti. Pitääkseni lähiajan epävarmuustekijöistä johtuvan mahdollisen tappion rajallisena, asetin stop-lossin toistaiseksi 5 euron tienoille ja yhtiö tiiviiseen seurantaan. Kauhea määrä muistiinpanoja, lukuja ja ajatuksia onkin ylhäällä, mutta ajattelin hieman tännekin avata suppeasti joitain mietteitä yhtiöstä.

En ajatellut varsinaisesti mitään yhtiöesitelmää tehdä yhtiöstä, koska laaja raportti on keksitty, mutta käydään nyt läpi nopeasti, mitä yhtiö tekee. Yhtiö on siis upcycling -mallilla toimiva kiertotalouskonserni, jolla on mukavan vahva ote erityisesti rakennussektorilla. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen hiilineutraaleja sekä ekologisia tuotteita, palveluita ja teknologioita. Yhtiö teki 2020 liikevaihtoa 26meur, 8% Ebit ja 1,4meur nettotulosta. Liikevaihdon jakauma suunnilleen;
→ Eristemateriaalit: Puukuidusta valmistettu Ekovilla (20meur liikevaihtoa viime vuonna) ja kierrätetystä kivivillasta valmistettu Ikivilla (1meur)
→ Palvelut (suunnilleen kolmannes viime vuoden liikevaihdosta ennen yritysostoa, puhtaat palvelut ilman villapalveluita joku 11% liikevaihdosta)
→ Kuitutuotteet, mitä yhtiö valmistaa purkuvillasta omalla teknologiallaan, ja jota on mahdollista käyttää esim. asfaltin valmistuksessa. Toisin kuin villat, tätä tuotetta on myös järkevää viedä ulkomaille logistiikka huomioiden. 3% liikevaihdosta viime vuonna.
→ Hiilenpoistosertifikaatit (alle prosentti liikevaihdosta)
→ Uudenmaan Imupalvelun osto
→ Eristeremonttikonsepti uutena lähtönä (käytännössä pilottivaiheen vasta ylittänyt)
→ Kiertotalousteknologia (ei vielä liikevaihtoa, patentteja eikä julkistettuja asiakkaita)

Yhtiö voidaan jakaa jo hyvin vakiintuneeseen Kiertotaloustuotteet ja palvelut (“Perinteinen liiketoiminta”) liiketoimintaan sekä alkuvaiheen Kiertotalousteknologia (“Teknologia”) liiketoimintaan. Perinteinen liiketoiminta on siis se, mistä yhtiö koostuu oikeastaan tällä hetkellä ja tämä siis käsittää villojen ja tuotteiden myynnin sekä palvelut. Tätä bisnestä yhtiö pyörittää pitkälti Suomessa, joten liiketoiminta on melko riippuvainen Suomen rakennuskehityksestä. Teknologia onkin sitten yhtiön kehittelemä innovaatio, jossa purkuvillasta saadaan jalostettua lopputuotetta, jota voidaan käyttää esimerkiksi asflatin, betonin tai tiilen valmistuksessa. Yhtiöllä on käytössä jo oma laite, jonka tuotteilla yhtiö jo tekee liikevaihtoa. Teknologian potentiaali kuitenkin nojaa ajatukseen myydä laitteita ulkomaille, josta yhtiö kerää sitten myynnin lisäksi lisenssimaksuja, käyttöön/volyymiin perustuvia rojalteja sekä mahdollisia huoltomaksuja.

Perinteisen liiketoiminnan mielestäni keskeisimmät potentiaalit ja kilpailuedut:
→ asiakkaan kokonaisvaltainen palvelu tuotteen myymisestä, asentamisesta ja vanhan materiaalin hävittämisestä (jota yhtiö pystyy itse hyödyntämään) lähtien. Kokonaisvaltaisen toiminnan synergiaedut
→ kilpailijoiden keskittyminen neitsytmateriaaleihin/jälkeen jääminen ekologisissa ratkaisuissa
→ kierrätyasteen vahva nostaminen EU-maissa nykyisestä säädäntöjen painostamana (65% kierrätysasteen tavoite 2035)
→ ekologisten ratkaisujen lisääntyvä kysyntä
→ tilaa kasvaa Suomessa; arviolta 9% markkinaosuus vasta hallussa
→ lyhyellä aikavälillä eristemarkkinat voivat kasvaa muuta rakennusmarkkinaa nopeammin
→ kilpailukykyiset tuotteet
->nykyisten tuotantolinjojen pullonkaulojen poisto listautumisrahoilla.

Joitain riskejä, epävarmuustekijöitä ja miinuksia;
→ kaikesta huolimatta liiketoiminta on riippuvainen rakennusmarkkinan kehityksestä
→ keskittynyt ja rajallinen markkina-alue (Suomi)
→ tuotannon rajallinen skaalautuvuus
→ liiketoiminta sitoo sekä tarvitsee pääomaa
→ riippuvuus muutamasta tehtaasta
→ yhtiöllä ei ole näyttöä kasvusta
→ ei näyttöä remonttikonseptin toimivuudesta eikä kannattavuudesta
→ tuotteiden keskeneräinen tuotekehitys/vajavaisuus esimerkiksi paloturvallisuudessa, tuotekehityksissä epäonnistuminen
→ sinkoileminen joka paikkaan; tasapainoilu esimerkiksi tuotteiden valmistamisen, kehittämisen sekä myynnin kanssa ja samaan aikaan palveluiden ja remonttikonseptin kehittäminen
→ minkä tahansa negatiivisen asian heijastuminen yhtiön brändiin ja tunnettuvuuteen; mainehaitta
→ Kiertotalousliiketoiminta ja rakennusjätteen kierrätys ei ainakaan tähän päivään mennessä mitään helpointa bisnestä ole ollut; jätteiden erotteleminen on vaikeaa, muutos on vasta alkuvaiheessa ja uusi toiminta vaatii uudenlaista ajattelu -ja toimintatapaa. Nämä saattavat johtaa yhdessä tai erikseen muutoksen hidastumiseen, pitkittymiseen ja/tai lisäarvon heikkoon luomiseen yhtiölle ja omistajille.

Teknologialla taas joitain ajureina ja hyviä puolia:

→ teknologista toimivuutta on kehitetty kärsivällisesti vuosia ja yhtiö hyödyntää sitä jo omassa pilottilaitoksessa. Tämä puoltaisi ajatusta, ettei yhtiötä ole ”trimmattu” varta vasten pörssikuntoon
→ valtava potentiaali Euroopan markkinoilla. Markkinat ovat tarpeeksi isot, mutta se ei vielä ratkaise peliä
→ teknologialle yleisesti tai uudenlaisille ratkaisuille olisi huutava tarve, sillä vaihtoehtoinen ratkaisu materiaalin hävittämiselle on tällä hetkellä kaatopaikka
→ EU:n kierrätystavoitteet painaa myös tässä lujaa päälle
→ ei tiedossa kilpailua/kilpailevaa ratkaisua
→ laitteen teknologinen toimivuus on todistettu
→ mahdollisuus kehittää tuote ottamaan vastaan esimerkiksi purkubetonia: suuremmat markkinat
→ skaalautuvuus lisenssimaksujen, rojaltien ja huoltojen muodossa
→ ei sido valtavia pääomia, laitteet valmistetaan alihankinnalla
→ toiminta ei niin suhdanneherkkää lisenssimaksujen ollessa säännöllisiä
→ yhtiö sanoo uskovansa Teknologiaan ja odottaa myyvänsä sitä 20 miljoonalla 2024 loppuun mennessä

Muutamat riskit ja epävarmuustekijät ja totaaliset kysymysmerkit:
→ ei liikevaihtoa eikä näyttöä tuotteen kysynnästä eikä menekistä, ensimmäisiä asiakkuuksia vasta julkistettaneen vuoden lopulla
→ ei patentteja eikä suojauksia. Nämä tosin pitäisi yhtiön mukaan olla loppusuoralla
→ tuotteen kate, lisenssimaksut, tuotteen takaisinmaksuaika, ikään kuin LTV/CAC ja kaikki todella tehokkaasti pimennossa, mikä tekee Teknologian arvottamisesta lähinnä tikanheittoa
→ teknologisesta toimivuudesta huolimatta ongelmia voi ilmaantua laitteiden päästessä ”tositoimiin” usealla asiakkaalla
→ toistaiseksi tuntemattoman kilpailun uhka tai tulevaisuudessa syntyviä haastajia/muiden tuottamia ratkaisuja
→ tuotekehitys kesken
→ markkinointipanostus painaa koko konsernin marginaalia, skaalautuvuus alkaa puskea vasta tulevaisuudessa olettaen, että laitteita edes saadaan myydyksi
→ yhtiön kyky vastata huoltoihin, osaavan huoltotiimin rekrytointi ja kouluttaminen
→ tuotteen todellisen lisäarvon tuominen asiakkaalle; asiakkaalle lankeaa lisenssit/rojaltit/huollot/käyttöönotto- ja henkilökustannukset tuotteen oston jälkeen
→ kuinka tehokkaasti asiakas pystyy hyödyntämään tuotteen tuottamaa ja sinne syötettyä materiaalia tulevaisuudessa kilpailijoiden tullessa paikalle ja ratkaisujen yleistyessä
→ asiakkaiden suhdanneherkkyys
→ sama homma kuin Perinteisessä eli uusien toiminta- ja ajattelutapojen hyväksyminen sekä käyntiin lähteminen
→ osaavien henkilöiden löytäminen jokaiseen soluun.

Yhtiö on antanut muun muassa seuraavia tavoitteita ja arvioita:
-levyeristeiden tuotantokapasiteetin tuplaaminen voimakkaan kysynnän vuoksi
-remonttikonseptin odotetaan kasvavan voimakkaasti
-65meur liikevaihto 2024 loppuun mennessä, josta 20meur tulee Teknologiasta
-20% ebitda keskipitkällä aikavälillä
-30…50% osingonjakosuhde.

Riskejä on meikäläisen puolelta tunnistettu nyt sen verran, että jos joku noista riskeistä toteutuu, niin ei ainakaan pitäisi tulla yllätyksenä. Kun noita miettii, sanotaan heti kättelyssä, ettei yhtiö ainakaan samaan lootaan esimerkiksi Efecten kanssa mene kannattavuuden priorisoinnin ja osingon kanssa, vaikkei jakosuhde mikään iso ole. Jokainen yhtiö on toki erilainen. Yhtiö vaikuttaa todella odottavan Teknologialle voimakasta kysyntää, joka on mielestäni mielenkiintoinen asia, sillä hehän parhaiten tuntevat Teknologiansa. Yhtiön antamat odotukset ovat mielestäni todella kunnianhimoisia. Näihin kannattaa aina terveellä kriittisyydellä suhtautua, vaikken toki usko yhtiön repivän näitä odotuksia ihan hatustakaan.

Lievänä miinuksena myös sanoisin yhtiön pitävän piilossa liiketoimintojen yksityiskohtia (vaikka ymmärrän toki, että hyvin alkuvaiheen suojaamatonta liiketoimintaa täytyy nyt varjella), joidenkin omistajien myynti listautumisen yhteydessä sekä se, etten saanut ainakaan vielä yhtiötä Foorumille, kun otin heihin yhteyttä. Tähänkin tosin voi olla syynsä eikä tästä liikaa saa missään nimessä johtopäätöksiä vetää, mutta tiedoksi: yhtiön johto on kutsuttu Foorumille.

Itselläni tämä investment case nojaa tällä hetkellä seuraaviin teeseihin:
-Teknologialle on haettu suomalaista patenttia sekä hyödyllismallioikeutta, lisäksi yhtiö aikoo jättää kansainvälisen patenttihakemuksen. Teknologialle täytyy tulla loppuvuodesta ainakin hyödyllismallioikeushyväksyntä, minkä yhtiö odottaa vähintään toteutuvan
-ensimmäiset asiakkaat saataisiin julkistaa mieluusti jo loppuvuodesta niin kuin yhtiökin odottaa, tai viimeistään ensi vuoden alusta
-Perinteisen liiketoiminnan vähintään samanlainen meno.

Jos joku näistä teeseistä purkaantuu, osakkeet täytyy myydä.

Lyhyellä aikavälillä näen muuten hyvin paljon arvoajureita osakkeelle, joka tuo osaltaan hieman mukavaa turvamarginaalia lyhyelle aikavälille, mutta hieman pidemmälle katsottaessa näenkin epävarmuustekijöiden kasvavan sitten eksponentiaalisesti. Osake on painunut houkuttelevalle tasolle, syinä voi olla muun muassa heti listautumisen jälkeen sattunut tulipalo tehtaalla ja joidenkin pettyneiden ipo-pikavoiton metsästäjien myynti. Sen sijaan lähiaikoina pitäisi tulla ainakin suojaushyväksyntä Teknologialle sekä ensimmäisten asiakkaiden julkistukset, joten hyviä uutisia pitäisi sadella tässä. En tosin odota heti mitään kurssirakettia tämän vuoden puolella, sillä osake on yksi niistä harvoista, mistä saa kuitattua luovutustappiot. Mitä tulee pitkäaikaiseen omistamiseen, mielellään tämä pitkään salkkuun sujahtaisi vallitsevien trendien ja kilpailuetujen vuoksi.

Osakkeen arvoa miettiessä on hyvä pohtia esimerkiksi osien summaa ja erilaisia skenaarioita. Inderes antaa Perinteiselle liiketoiminnalle hyväksyttäväksi arvostustasoksi 8-10x ev/ebitda ja 13-16x ev/ebit, ja Teknologialle 6-10x ev/s 2021-2025 keskiarvolla, mikäli kasvu ja kannattavuus pysyy hyvänä. Jos mietitään perusskenaariota Inderesin ennusteen pohjalta, Perinteinen tekee liikevaihtoa ensi vuodelle 36meur 7meur käyttökatteella ja Teknologia 6meur tappiollista liikevaihtoa. Perinteisen ev olisi 56meur ja Teknologian 24meur. Kärjistettynä ensi vuodelle hyväksyttävä ev/s Teknologialle on 4x, joten Teknologian ev olisi 16meur eli yhteensä 71meur. Osakkeita on 8,9m kappaletta. Osakkeen käypä arvo olisi näillä spekseillä ilman nettokassan vaikutusta 7,9 euroa. Tästä voidaan nopeasti päätellä, että nykyisellä osakkeen hinnalla sijoittaja saa Teknologian käytännössä ilmaiseksi tai ainakin melko edullisesti, varsinkin mikäli hyväksyy Perinteiselle Inderesin hyväksymät kertoimet. Se mitä kertoimia hyväksyy lopulta millekin liiketoiminnalle, on tietenkin sijoittajan päätettävä itse.

Ennusteet ja hyväksyttävä arvostus on todella herkkä muutoksille varsinkin Teknologian osalta, se on täysin selvä. Jos kuvitellaan, että Perinteisen liikevaihto kasvaakin vain 33 miljoonaan ensi vuonna ja Teknologia ei lähde vielä lentoon, jonka vuoksi Perinteistä arvotetaan ev/ebitda 6x ja Teknologialle annetaan korkeintaan viiden miljoonan arvo. Perinteinen tekisi käyttökatetta vain 6,5meur eli hieman enemmän kuin tänä vuonna. Osakkeen ev olisi 44meur eli 4,9 euroa. Tällöinkin puhdas p/e olisi silti mahdollisesti yli 20x. Jos Teknologialle ei annettaisiin mitään arvoa, osakkeen hinta olisi 4,4 euroa. Noh, jos mietitään hieman bullimpaa skenaariota, Perinteinen tekisi ensi vuodelle 8 meur ebitdaa, sitä arvotetaan 10x ev/ebitda ja Teknologia lähtee lentoon tehden esimerkiksi 6 meur liikevaihtoa, ja tuotteen vaikuttaessa todella onnistuneelta sitä arvotetaan vähintään ev/s 8x. Osakkeen hinta: 12 euroa.

Mutta näitähän voi miettiä miten päin tahansa. Jos sijoittaja haluaa maksaa Perinteisestä korkeintaan p/e 15 eikä Teknologiasta mitään, osakkeelle tulisi hintaa alle neljä euroa. Mielestäni ihan noin alhaiselle hinnalle ei nyt vielä toki perusteita ole, vaikka onhan kaikki tietenkin mahdollista. Sitten kun mennään vielä pidemmälle muutaman vuoden päähän, herkkyys kasvaa entisestään, kun emme edes tiedä, kuinka potentiaalinen Teknologia edes on. Teknologialle on tällä hetkellä mahdoton antaa käypää hintaa, koska emme tiedä, kuinka paljon sitä yleensä myydään, kuinka se skaalautuu ja miten se tuottaa lisäarvoa kenellekin. Oleellisempaa itselleni tällä hetkellä on se, että jos Perinteinen porskuttaa edes tyydyttävästi lähivuodet ja Teknologia onnistuu edes jotenkin, on osakkeessa tällä hetkellä reipasta nousuvaraa. On siis parempi miettiä, miten ja millä todennäköisyydellä yhtiö onnistuu liiketoiminnoissaan ja arvioida sitä herkeämättä. Loppuun voisi puuskahtaa, että myös sijoittamisessa lienee parempi olla edes suurinpiirtein oikeassa, kuin täysin väärässä.


Kirjoittaja ei ota vastuuta tekstin paikkansapitävyydestä. Ei sisällä sijoitussuosituksia.

29 tykkäystä

Ruuhkavuodet ja sijoittaminen

En juuri löytänyt aiheeseen liittyvää matskua netistä, vaikkakin epäilen sijoittamisen yhteensovittamisen kiireisen arjen kanssa aiheuttavan hieman haasteita yhdelle sun toiselle, joten ajattelin heittää tässä joitain tehokkaiksi kokemiani ajatuksia sijoittaminen-ruuhkavuosi -kombinaatioon liittyen. Koska koen kahden lapsen isänä eläväni juurikin sitä kuuluisaa ruuhkavuosiaikaa, kirjoitan varsinkin itselleni tämän, mutta toivottavasti mahdollisimman moni muukin saa koppia tästä. Lisäksi jos esimerkiksi tunnet jonkun sijoittajan, joka kärsii kroonisesta ajanpuutteesta, vinkkaa vapaasti tästä kirjoituksesta. Tärkeää kuitenkin on, että sijoittamisesta ei luovu missään elämäntilanteessa, ellei ole aivan pakko, tai varsinkaan jää epätoivoisesti odottamaan “parempia aikoja” sijoittamiselle, koska semmoista ei välttämättä hetkeen saatika ikinä tule.

Sijoittaminen on luonteeltaan stressaavaa, vaikeaa sekä pirusti aikaa vievää, eikä lapsiperhe-elämä varsinaisesti helpota tätä duunia. Samoten lapsiperhearjen pyörittäminen vaatii itsessään ihmiseltä muun muassa loputonta kärsivällisyyttä, henkistä tasapainoa, kasvatuksen osaamista, suunnitelmallista taloudenhallintaa ja toisinaan ihan mahdottomia temppuja, mihin ei kukaan taivu. Kun nämä kaksi elementtiä sitten kohtaavat elämässä, kannattaa todellakin laittaa perusasiat kuntoon niin sijoittamisessa kuin elämässä yleensä.

Sijoitussuunnitelma kuntoon

Sijoitussuunnitelma kannattaa miettiä huolella, mihin voi nojata myös heikkoina aikoina. Suunnitelma kannattaa säätää elämäntilanteen mukaan. On selvää, ettei ainakaan itselläni nopea reagointi ole vahvuuteni markkinoilla, joten se oma edge täytyy kaivaa jostain muualta. Sen sijaan koen olevani etulyöntiasemassa roikkumalla hieman passiivinomaisesti vain hyvien yhtiöiden kyydissä välttäen ylimääräisiä toimeksiantoja ja katsomalla caseja hieman pidemmälle. Uskon että tämä tyyli sopisi yleisestikin monelle muullekin, jotka eivät ehdi tuijottaa markkinoita kaiken aikaa. Jos haluat poimia osakkeita, mutta et ehdi analysoimaan jokaista numeroa ja asiaa käyttöpääomanmuutoksesta aina kassavirtalaskelmaan asti, käytä apuna analyysejä. Sitä varten analyytikot tekevät kovaa duunia analyysien eteen. On silti ensiarvoisen tärkeää, että seuraat myös itsekin salkkuyhtiöitä niin hyvin kuin pystyt, joten jos osakepoiminta tuntuu sittenkin liian ylivoimaiselta, ryhdy rohkeasti indeksisijoittajaksi.

Aivan perusjutut hallintaan

Herää joka aamu suunnilleen samaan kellonaikaan ja syö aamupalaksi proteiinipitoinen aamupala. Vältä aamiaisella nopeita hiilareita ja sokeria, ettei insuliini riistä verensokeriasi heti aamusta. Pidä suklaan, murojen, prosessoitujen ruokien ja semmoisten nauttiminen vähäisenä, sillä ne lisäävät jopa riskiä masentuneisuudelle. Masentuneisuutta sen sijaan vähentää muun muassa runsas kasvisten, hedelmien ja kalan syönti, joten suosi terveellistä ruokaa. Älä ikinä, koskaan tingi nukkumisesta. Edes ylimääräinen raha saatika blogikirjoittelu ei korvaa hyviä yöunia. Ota selvää, montako tuntia tarvitset unta ja pidä siitä kiinni kynsin hampain. Joillekin riittää 6 tuntia unta, jotkut vaativat jopa 9 tuntia. Luo päivääsi selkeät rutiinit. Loppupeleissä ihan idioottiyksinkertaista.

Alkoholi on tehokas lääke tuhoamaan pohjan kaikelta. Se on myrkkyä, joka sekoittaa herkät aivokemiasi, altistaa henkisille ongelmille, heikentää sinun sekä läheistesi terveyttä ja tekee miehestä heikon. Jo pieni tilkka heikentää yöunesi laatua, jonka takia et jaksa ehkä liikkua seuraavana päivänä, joka johtaa siihen, ettet saa seuraavanakaan yönä unta, koska et ole kuluttanut tarpeeksi energiaa. Tämä kierre kun toistuu tarpeeksi kauan, et enää jaksa huolehtia monestakaan asiasta, et edes sijoitushommista. Alkoholissa on kaikin puolin todella heikko ROI, joten vältä sitä viimeiseen asti.

Arjen priorisointi ja ajan allokoinnin suunnittelu

Näiden asioiden opettelemisessa meni itseltä varmaan puoli vuotta, mutta kun aloin jotenkin haltsata tämän, koin sijoittamisen integroimisen arkielämään jopa ihan mahdolliselta. Aseta päiväsi askareet tärkeysjärjestykseen ja aloita tärkeimmästä. Jos täytyy käydä kaupassa, älä jää tuijottamaan pörssikursseja. Silloin lähdet liian myöhään kauppaan, tulet liian myöhään kotiin ja et ehdi nukkua tarpeeksi. Sitten seuraava päivä on pilalla. Näin arjen hutera korttitalo sortuu. Jos jotain asiaa et ehdi hoitamaan päivän aikana, silloin se ei ollut tärkeä asia. Suunnittele päiväsi etukäteen, pysy suunnitelmassasi ja keskity siihen, mitä olet milloinkin tekemässä. Mieti etukäteen, milloin annat aikaa yhtiöiden analysoinnille. On mukava toimia askareiden parissa, kun sille on määritelty oma aikansa.

Omien rajojen tunnistaminen ja nöyryys

Uupumisen miinaan varmaan ajaa tarpeeksi moni ihminen. Suhtaudu realistisen nöyrästi omiin henkisiin voimavaroihisi äläkä pyri mahdottomuuksiin. Ole rehellinen itsellesi; kun voimat ovat lopussa, silloin täytyy levätä. Stressiin paras lääke on lepo, eikä adrenaliinintäyteinen riehuminen jääkiekkokaukalolla, koska se vain ylläpitää stressihormonitasoja. Kuuntele itseäsi usein, mitä elimistösi tarvitsee, mitä sinä tarvitset. Itsensä kuuntelemisessa voi kehittyä.

Armollisuutta

Joskus minulla oli tapana pilata päivä, jos jokin asia ei mennyt juuri niin kuin olin ajatellut. Olen viime aikona tajunnut, kuinka pieniin ja suuriin tekoihin sitä todellisuudessa ihminen venyy joka päivä, ja tästä meidän pitäisi olla ylpeitä. Joten en ole pyrkinyt enää suuresti välittämään, jos jokin merkityksetön asia ei mene putkeen. Pyrin pitämään sen sijaan huolen, että perusasiat etenevät elämässä edes suunnilleen oikeaan suuntaan kuin täysin väärään, ja tämä pätee myös sijoittamisessa. On yksinkertaisesti mahdotonta elää täydellisesti ja virheettömästi.

Hellitä välillä

On parempi pitää sijoittaminen edes vaivoin kiinni elämässä, kuin antaa kaikki aika sille pariksi kuukaudeksi, kyllästyä ja unohtaa koko homma loppuiäksi. Itselläni on tapana pitää Foorumivapaa päivä kerran viikossa, ja tätä suosittelen muillekin. Näin mielenkiinto kanssakirjoittajien lukemiseen pysyy yllä. Pyrin pitämään myös parin viikon ajanjaksoin pörssivapaan päivän pörssipäivänä, ja nautin sinä päivänä täysillä muista asioista. Kerran vuodessa pidän vähintään viikon tauon markkinoista.

Ihmisen olisi säännöllisesti hyvä keskittyä edes johonkin asiaan sataprosenttisesti. Omia jipposkonsteja ovat esimerkiksi jääkylmässä vedessä uiminen, luonnossa samoilu, kuntoporras ja toisinaan mindfulness-harjoittelu. Ystävien kanssa kahvitellessa unohtuu arjen murheet tehokkaasti. Muihin ihmisiin kannattaa pitää yhteyttä, kukaan ei pärjää yksin.

Muista tärkein!

Lapset ovat pieniä kerran elämässä, ja hitto että ne pikku hirviöt kasvavat nopeasti. Älä ikinä anna minkään asian mennä lastesi edelle. Nauti lastenlauluista kuin se olisi viimeinen musiikinsävel, minkä tulet kuulemaan. Olen liian monta kertaa kuullut, kun ammattisijoittajat tai uraohjukset kiroavat, että lapsiarkiajat tuli skipattua ja nyt aikuiset lapset eivät soittele. Opitaan muiden virheistä ja nautitaan kun vielä voidaan. Ruuhkavuodet tuntuvat toisinaan liian raskailta, mutta tulet silti kaipaamaan niitä.

Tässä nyt oli joitain oleellisimpia. Hienoa olisi kirjoittaa auki kaikki ajatukset aiheesta, mutta lukijoiden tärkeää ajankäyttöä kunnioittaen päätän tekstin alle tuhanteen sanaan. Heittäkää kommenttia.

54 tykkäystä

Omia ideoita krooniseen ajanpuutteeseen samassa tilanteessa.

Näillä tulee useita tunteja lisää viikkoon.

Tee kaikki ostokset kotiinkuljetuksella.

Myös ruokaostokset. Esim pk-seudulla Prisman keräily ja kotiinkuljetus on luokkaa kympin.

Säästetty aika ja vaiva on helposti moninkertaisesti sen arvoista, että käyttää jonkun verran rahaa toimituksiin.

Oma aika on helposti sitä kaikkein kalleinta resurssia ja sitä ei saa yhtä helposti lisää kuin muita vaihtoehtoisia resursseja.

Tee etätöitä.

Kun työmatkaan menee 10 sekuntia ja tekee duunit pieruverkkareissa, niin säästyy merkittävästi aikaa ja matkakulut.

Tosin vaatii tilaa asuntoon, jotta sieltä on irroitettavissa oma rauhallinen työtila, eikä muu perhe kärsi yhden etätöistä.

Podcastit ja kuunneltavat videot

Yhdistä rutiinimpien asioiden hoito kuten kotityöt tai lenkkeily yms, siihen että kuuntelet vaikkapa Inderesin sisältöjä samalla.

palvelut

Hanki siivooja, jos et erityisesti nauti siivoamisesta. Tilaa palveluita, esim mattojen pesu noudolla ja palautuksella, sen sijasta että teet vastaavan asian itse.

21 tykkäystä