Osakesijoittaminen

Mikset olisi omistaja? (Blogi)

Noissa palveluiden ostamisessa on aina se miinus, että se pienentää säästöön jäävää rahamäärää. Itse olen ratkaissut tuon niin, että kauppaostokset itse Lidlistä.

Autoon en enää vaihda itse kuin renkaat, ilmansuodattimet ja autosta riippuen polttimot. Ei ole vaivan arvoista ryömiä auton alla öljyjä vaihtamassa pohjapanssaria irrottaen, kun joku muu tekee saman asian nosturilla parilla kympillä.

Sijoituspuolella taas indeksisijoittamiseen painottaminen vapauttaa huomattavasti aikaa muuhun, eikä makrosta tarvitse välittää mitään.

Ruohonleikkuu ja podcastien kuuntelu oli kesällä oikein toimiva yhdistelmä.

8 tykkäystä

Hyviä ideoita! Mekin käytetään myös toisinaan tuota ruokien kotiinkuljetusta tai ruoan noutamista. Kun aika on kiireistä ja ihmiseltä odotetaan liikoja, on mielestäni ihan ok oikoa välillä arjen asioissa, jos tämä oikominen ei vahingoita ketään. Voin ihan mielelläni maksaa femman siitä, että joku kerää puolestani kolme kassillista ruokaa jotka käyn vain hakemassa. 5e on iso raha mutta kyllä puolentoista tunnin ravaaminenkin supermarketissa on iso siivu pois omasta ajasta, vaikka joskus sinne on ihan kiva myös yksinään mennä katseleen, mitä löytyy.

Pakko sanoa vielä, että ainakin itse huomaan heräteostosten olevan ihan minimissä, kun tekee ruoan noudon netissä, samalla kertyvää hintaa on helppo seurata. Eli se 5e maksaa äkkiä jo tuossa itsensä suoraan takaisin.

Podcastit oli erinomainen heitto, mikä ei itsellä tullut mieleeni! Johtunee varmaan siitä, että semi konservatiivisena ihmisenä en ole tottunut käyttämään tätä mahdollisuutta, vaikka varmasti olisi tehokasta. Kammoksun ajatusta, että podcastien käytön ollessa niin helppoa, niiden kuuntelu tulee leivottua jokaiseen joutoaikaan, vaikkei toki näin tarvitsisi tapahtua. Rakastan jokaista ja vähäistäkin eteen siunaantuvaa joutoaikaa, katsella kuuta taivaalla jne, olla ajattelematta mitään. Asioiden helppous ei välttämättä vapauta, päinvastoin, sen näkee jo siitä kun ihmiset räplää puhelintaan joka tuutissa. Mutta podcastit sun muut täytyy kyllä pitää mielessä silti, onhan ne oikeasti käteviä.

Lisäksi näen, että kiireisimpinä aikoina ei ole niinkään oleellista tehostaa ajankäyttöä maksimiin podcastien tai muiden keinojen avulla, joiden avulla saadaankin tehtyä kuin varkain vielä enemmän asioita vuorokaudessa. Parempi olisi löytää se arjen tasapaino. Tekee sen minkä kerkiää ja aloittaa tärkeimmistä. Pohjimmiltaan silti tärkeintä olisi löytää se henkinen tasapaino millä pitää yllä sitä kokonaisuutta. Tämä on kuitenkin se homman ydin; selviytyä lasten kasvattamisesta, edetä uralla ja hoitaa koko elämä kunnialla samalla kun sijoittaa. Tässä onnistumiseen ei ole oikotietä podcastien tai minkään avulla, vaan edessä on lähinnä raaka arjen opetteleminen, ei-toimivien toimintamallien hylkääminen ja uusien, toimivien konseptien opetteleminen, itsensä kuunteleminen sekä tärkeiden asioiden ja arvojen löytäminen ja niiden vaaliminen.

16 tykkäystä

Omistamisen vaikeus

Sijoittaminen kannattaa aina ja tärkeintä on, että aloittaa. Hmmh🤔Näinhän se - ehkä - on.

Kiitos @astrix, että pohdit sijoittajan elämää eri näkökulmista. Mielenkiintoista tämä sijoittaminen tosiaan on; erilaisilla taustoilla ja erilaisissa elämäntilanteissa.

Itse olen pohtinut, kuinka suuri vaikutus on sillä, missä suhdanteen vaiheessa sijoittamisen sattuu aloittamaan. Tällä lienee vaikutusta sijoitusstrategiaan ja siihen, millä intensiteetillä sijoituksiaan on seurattava, varsinkin jos on sijoittanut suoraan osakkeisiin.

Joukossamme on tällä hetkellä paljon meitä, jotka olemme sattuneet aloittamaan juuri tänä vuonna, kun useiden yrityksien osakekurssit ovat kivunneet jossain vaiheessa vuotta ATH-hintoihin.

Ostaminen nouseviin kursseihin on tänä vuonna - tähän mennessä - ollut ei-voittava strategia. On välillä todella vaikeaa pysyä omistajana, vaikka olisi lukenut analyysejä ja tutkinut tunnuslukuja.

Ja tämähän vaikuttaa väistämättä siihen, että tuntuu todellakin siltä, että sijoituksiaan on välttämätöntä seurata ahkerasti, melkeinpä päivittäin, koska koko ajan sattuu ja tapahtuu. Vai voiko tämä olla vain aloittelijan harha?

Pitkäaikainen omistaja tulee ajan kuluessa pääsemään vielä voitolle, sanotaan.

Mutta onko olemassa minkäänlaisia todennäköisyyksiä sille, missä ajassa suhdanteen kääntymiset tapahtuvat tai kuinka monta vuotta keskimäärin syklit kestävät?

4 tykkäystä

En tiedä todennäköisyyksiä mutta on hyvä huomata, että historiasta löytyy jaksoja, jolloin sijoittaja on jopa kymmenen vuoden ajalla jäänyt tappiolle.

Esim. 2000-luvun eka vuosikymmen Yhdysvaltain markkinoilla oli vuosikymmen, jossa sijoittajat jäivät tappiolle (jopa osinkojen jälkeen). Eli sijoittamisessa on hyvä huomata, että pitkä aikajänne on toisinaan oikeasti pitkä.

Jos sijoitushorisontti on pitkä, tyyliin 10-> vuotta, voi elää suurenkin osakepainon kanssa. Lyhyemmällä horisontilla (alle 10 vuotta) on hyvä olla varovaisempi. Tai ainakin ymmärtää, mitä on tekemässä, ettei tule ikävää yllätystä. Riskit pitää hallita etukäteen, riskin realisoituessa se on myöhäistä.

5 tykkäystä

Kiitos vain itsellesi @Pyoratar! Hyvää ja melko oleennaista pohdintaa tuossa onkin, mihin on vaikeaa antaa yksiselitteistä vastausta.

Oli kyseessä sitten saadut tuotot, oman strategian luominen tai yleinen suhtautuminen sijoittamiseen, sillä lienee todella suuri merkitys, missä kohtaa suhdannetta tai vaikkapa millä vuosituhannella sijoittamisen on aloittanut tai mille ajanjaksolle sijoitusura on keskittynyt. Vuosikymmen voi kulostaa hirveän pitkältä ajalta ja 90-luku joltain renessanssiajalta joillekin sijoittajille, mutta unohdamme joskus, että ihmiset sijoittivat pörssiosakkeisiin jo 1600-luvulla, eikä siitäkään hirveän pitkä aika ole. Mitä kaikkea ehtiikään tapahtua, kun jatkamme osakesijoittamista vielä parituhatta vuotta. Mutta pysytään nykyajassa. Olen kuullut joiltain ihmisiltä, jotka polttivat näppinsä teknokuplassa, että osakesijoittaminen on tyyliin huijaus. Viime vuosina mukaan tulleet taas lyövät päätä seinään ja ihmettelevät, mikseivät huomanneet tätä nerokasta oikotietä rikastumiseen aiemmin. Kokemukset siis muokkaavat ajatteluamme hurjasti, ja tämä on todella tärkeää tiedostaa. Ne, jotka alottivat sijoitusuran heti finanssikriisin jälkeen, ovat pirun onnekkaita.

Allekirjoitan, että aloittamalla syklin huipulla voi kestää yllättävän kauan, että pääsee omilleen, niin kuin @xlat totesi hyvin. Jos sijoitit Dow Jones -indeksiin juuri ennen 1929 romahdusta, kesti vaatimattomat 20 vuotta, että pääsit omillesi. Tuotto-odotukset sitten luonnollisesti ovat korkeimmillan, kun suhdanne on pohjamudissa ja sentimentti todella bear, ja silloinhan olisi paras hypätä mukaan. En kuitenkaan yritä lähteä ajoittamaan sitä, milloin suhdanne kääntyy tai kauanko esim nykyinen noususuhdanne kestää. Ajoittamisessa onnistumiseen monta kertaa putkeen voidaan yksinkertaisesti tulkita mahdottomaksi. Lisäksi monimutkaisuutta lisää se, että on mahdoton sanoa kuinka ylös vielä mennäänkään vaikka elettäisiinkin nousumarkkinan loppua - ja kuinka alas lopulta tullaan kun suhdanne kääntyy. Esim. jos olisin päättänyt, etten hyppää Admicomin kyytiin vuonna 2019 40 eurolla, koska olisin päätellyt, että ensi vuonna tulee pörssiromahdus, olisi tämä ollut virheliike ennustamisen onnistumisesta huolimatta. Vaikka se romahdus tuli, Admicomin kurssi laski vain 54 euroon.

Toki ajoittamista kannattaa siinä mielessä harrastaa, että esimerkiksi huomioi nykyiset arvostustasot ja peilaa niitä lähihistoriaan, ja sitä käyttää yhtenä apuna säätäessään käteispositiota ja hallitakseen salkkunsa riskiprofiilia.

Olen sinänsä sitä mieltä, että sijoittaminen kannattaa aina, koska ainakin tähän päivään asti sillä on ollut positiivinen odotusarvo. Mitä pidempi horisontti, sen todennäköisemmin onnistunee. Myös oman vaatimattoman näkemykseni mukaan sijoitusura kannattaa aloittaa niin pian kuin mahdollista, ja tähän voidaan luetella myös sijoittamisen opiskelu. Opiskelulle tulee tosin myös oikeaa motivaatiota, kun on rahaa kiinni pelissä. Ehdotin kaverille v.2019, että nyt olisi hyvä aika rauhassa opiskella sijoittamista vaikkei paras aika aloittamiselle välttämättä olekaan, sillä kun hyvä hetki tulee hypätä kyytiin, on ainakin valmistautunut. No, se tilaisuus tuli jo seuraavana vuonna. Jos ei ole markkinoilla ollenkaan mukana, ottaa riskin, että skippaa ne tuottoisammat päivät, joilla on todella suuri merkitys omille tuotoille long run. Markkinoille hyppääminen voi lisäksi olla vaikeaa myös silloin, kun se pitäisi tehdä, jos ei ole millään tavalla valmiina positiossa eli on täysin ulkona markkinoista. Ajatusleikki, että sinulla on 100 rahaa ja laitat siitä 10 rahaa epäonnisesti syklin huipulla indeksiin, mitä sitten vaikka positiosi on heti -50% kuralla? Onko parempaa tapaa aloittaa sijoittaminen kun opit heti sijoittamisen riskit, lisäksi siitä on helppo jatkaa hommaa kun on positio avattu ja saat 90 rahalla lisää merkattua indeksiä paremmalla tuotto-odotuksella, lisäksi saat merkattua samalla rahalla sitä enemmän indeksiä, mitä enemmän se tulee alas.

Kaveri totesi hyvin, maalaisjärjellä pärjää yllättävän pitkälle. Hyvä välillä pohtia näitä juttuja. Mikään ei nimittäin ole ikinä varmaa.

8 tykkäystä

Riippuu mitä yhtiöitä omistaa pitkäaikaisesti :stuck_out_tongue: Jokainen yhtiö kuitenkin menee konkurssiin, joten liian pitkään ei saa omistaa yhtä ja samaa osaketta :sweat_smile: Sanotaan näin, että koska osakkeilla on ollut keskimäärin positiivinen odotusarvo (tähän päivään asti), niin mitä kauemmin olet niissä mukana, vaikka indeksisijoittamalla, oletan että sen todennäköisemmin onnistut.

4 tykkäystä

Osakemarkkinat eivät kuole vanhuuteen, sanotaan. On kuitenkin olemassa muutamia indikaattoreita, jotka luotettavasti ennustavat tulevaa taantumaa. Yksi näistä on korkokäyrän kääntyminen, eli tilanne jossa lyhytaikaisten velkakirjojen korko on paradoksaalisesti suurempi kuin pitkäaikaisten velkakirjojen korko. Historiallisesti myös kotitalouksien säästämisasteen kääntyminen negatiiviseksi on ennakoinut lähestyvää taantumaa. Taantumassa kotitaloudet säästävät ja tällainen austerity-politiikka on taloudelle lyhyellä aikavälillä tuhoisaa. Talous on sitä että raha liikkuu eikä jämähdä sukanvarteen.

Sen sijaan Shilleri P/E tai Buffett-indikaattori eivät ennusta tulevaa kurssikehitystä, mutta kertovat kuitenkin indeksiin tehdyn sijoituksen tulevaisuudessa odotettavissa olevasta fundamentteihin perustuvasta tuotosta. Nollakorkojen maailmassa myös osakemarkkinoiden tuotto alkaa lähestyä pelkkää osakeriskipreemiota (4,5 % - 5,0 %).

Ihmisen elämä koostuu asumisesta, liikkumisesta, lämmittämisestä, ruokailusta, viihteestä, terveydenhuollosta ja sen sellaisesta. Bruttokansantuote jakaantuu näiden tarpeiden mukaan. Teknosektorin yhtiöiden markkina-arvojen kasvu nojaa markkinointiin ja viihteeseen - näiden yhtiöiden liikevaihtojen lähteisiin - käytettävien rahamäärien hurjaan kasvuun.

5 tykkäystä

Hyvä viesti @Juippi. Tuohon @Pyoratar suhdannepohdintaan liittyen jotain omaa pohdintaa. Niin kuin Jaakko Parantainen Kummeleissa toteaa että juuri tästä asiasta en tiedä yhtään mitään, mutta sen verta mun täytyy sanoa…

Osakemarkkinat ja reaalitalouden suhdannevaihtelu kulkevat sikäli käsi kädessä, mutta kyseessä on kaksi eri asiaa. Osakemarkkinat ovat ns. etusyklisiä eli ne reagoivat luonnollisesti ennen kuin talous rytisee. Ekonomistit ja sijoittajat yrittävät ennustaa jatkuvasti suhdanteen kehittymistä lukemattomien indikaattorien avulla ja jotkut näistä toimivat tietyssä kohtaa paremmin kuin toiset. Osakemarkkinoiden ennustamiseen on olemassa vielä toinen liuta eri indikaattoreita esim. Vix-indeksi tai juuri tuo Buffett-indikaattori. Indikaattorit ovat yleensä hyvä apuväline sijoittajalle, kun halutaan hieman tietää, missä mennään, mutta ne ovat valitettavasti vain pieni pintaraapaisu kokonaisuudesta, eikä mikään niistä yhdessä tai erikseen kerro, mitä huomenna tapahtuu. Muutenhan se leivottaisiin heti kursseihin ja…niin.

Eli yksinkertaistettuna kukaan ei tiedä, milloin suhdanne kääntyy tai kuinka ylös noustaan tms. Omassa sijoittamisessa suhdannevaihteluiden ajoittaminen ei näyttele suurinta roolia. Toki seurailen eri indikaattoreita, ainakin luonnollisesti korkojen ja inflaation kehitystä, varsinkin koska salkusta löytyy myös noita ns. ev/s -firmoja, sekä esim ostopäälliikköindeksejä, yleistä markkinoiden sentimenttiä, yleistä markkinoiden arvostustasoja ja Usan työllisyysdataa. Ajattelen usein, että mitä korkeampi työllisyysaste, sen vähemmän on paukkuja jäljellä menemään töihin.

Liian suoraksi ei saa vetää mutkia. Kun pari vuotta sitten korkokäyrä oli hetken vinksallaan, tarjosi se lähinnä ostopaikan. Aina silloin tällöin joku riskimittari jossain värähtää tai useat taloudet voivat ajautua samaan aikaan tekniseen taantumaan, niin kuin pari vuotta sitten oli Euroopassa. Mutta kaikesta huolimatta Harvia ja Qt on ollut loistosijoituksia näinä pelottavina ja taloutta horjuttaneina aikoina. Olen siis enemmän kiinnostunut yhtiöiden fundamenteista. Yksi keino fundamentteihin keskittymiseen lisäksi, miten pyrin vähentämään suhdanneriskiä salkussa, on suosia defensiivistä yhtiöitä. En usko, että mikään on yhtiö on 100% defensiivinen, jokainen osake elää hieman oman alan sykliänsä ja on aina jollain tavalla syklinen, mutta yhtiöt, joiden liiketoiminta on täysin riippuvainen yleisestä makron kehityksestä, ei yleensä eksy meikäläisen salkkuun.

Eli yhteenvetona, indikaattoreita on hyvä seurata yleisellä tasolla ja käyttää niitä apuna oman salkun riskienhallinnassa, mutta en lähtisi ajoittamaan tai ennustamaan suhdanteen kehittymistä. En suosi yleensä radikaaleja liikkeitä salkussa ja yhtiöiden fundamentit tulevat luonnollisesti ensin. Tämä siis vain oma näkemys. @Pyoratar toivottavasti tässä oli jotain järkeä. :sweat_smile:

7 tykkäystä

Kiitos vastauksistanne @Juippi @xlat @Astrix. Sain paljon perustellummat vastaukset kuin osasin toivoakaan. Nämä vastauksenne osoittavat tämän keskustelufoorumin hienouden; millä kärsivällisyydellä ja yksinkertaistaen maltattekaan ohjata aloittelijaa💛

Olen pohtinut myös sijoittamisen aloittamisiän vaikutusta sijoitusstrategian ja omistettavien yritysten valintaan. Tätä pitää vielä vähän työstää, mutta ehkä se sopii tämän omistamis-blogin teemaan? Liitän pohdintani tähän ketjuun, jos @Astrix sopii. Vai ehdotatko mieluummin jotain toista ketjua?

6 tykkäystä

Varmasti sopii blogin teemaan, anna palaa vain kun ehdit! Jäämme innolla odottamaan pohdintaasi aiheesta. :sunglasses:

1 tykkäys

Hieno avaus. Itsekin olen tätä asiaa paljon pohtinut ja kuulun joukkoon, joka sijoittaa firmoihin joita haluaa omistaa. Olen täällä aikaisemminkin jossain ketjussa kommentoinut ja kyselyt sijoittaako kukaan muu omistajuuteen ja pitkäjänteiseen semmoiseen. En missään nimessä väitä, että treidaaminen olisi huono vaihtoehto. Tuntuu, että nykyään monilla on kauhea kiire saada pikavoittoja. Itsellä 9 laatuyhtiötä jota pyrin kokoajan lisäämään. En niinkään mieti salkun arvoa, vaan paljon omista kpl määräisesti osakkeita. Tällä hetkellä jotain yhtiöön osaketta 200-300kpl ja haluan sitä lisää, mutta toki ei hinnalla millä hyvällä…

6 tykkäystä

Sijoittamisen aloittamisiän vaikutus sijoitusstrategian ja omistettavien yritysten valintaan.

Olen tätä pohtinut tämän vuoden ajan ja lukenut aiheeseen liittyviä artikkeleita, mutta en ole saanut mistään tukea pohdinnoilleni. Sitä tunnutaan korostettavan, että aika on nuorena aloittaneen puolella, ja että tehtyjä riskisiä virhearviointeja voi vielä korjata, jos sijoitushorisontti on pitkä.

Myöhemmällä iällä aloittaneita kannustetaan aloittamaan sijoittaminen esimerkiksi kuukausisäästämällä - siis ylipäänsä aloittamaan - että edes voisi jollakin tapaa päästä osalliseksi tästä sijoittamisen ihmemaailmasta, vaikkakin on auttamatta liian myöhäistä😅

Enpä tiedä, varmaan aivan päätön ajatus minulla, mutta mitä mieltä tästä?

Tuntuu, että kun aloittaa sijoittamisen siinä vaiheessa, kun elettyjä vuosia on varmuudella takana enemmän kuin sijoitusvuosia edessä, kannattaa valita sijoitusstrategia seuraavan kuvion ohjaamana.

Ja jos joku epäilee, että pohjakuvio on lainattu Inderesiltä, on hän aivan oikeassa☺️ toivottavasti ei loukkaa @Verneri_Pulkkinen :pray:ym.

Turkoosi ruutu kuvaa omaa sijoittumistani kuviossa.

Riittävästi riskiä ja kasvuyrityksiä, jotta tuotto voisi edes jollain todennäköisyydellä olla merkittävä lyhyemmässäkin ajassa kuin kymmenien vuosien tähtäimellä.

Edit: muutettu kuviota

6 tykkäystä

Tietty logiikka tuossa on, mutta mutta, markkinoita ei voi “pakottaa” antamaan enempää tietyssä ajassa, kuin mitä ne tuottavat. Ja jotkut asiat vaan tarvitsevat aikaa. Buffetin sanoin: “Et voi saada lasta kuukaudessa saattamalla yhdeksän naista raskaaksi yhtä aikaa”.

Tuossa ideassa kasvattaa riskiä kovasti on se puoli, että vanhemmalla iällä usein on hankittu jo ne assetit, mitä nuorilla ei ole (esim. asunto yms.), jolloin säästämistarve ei ole niin suuri. Sijoitettavat rahasummat ovat suhteessa paljon pienempiä kuin nuorella, jolla voi olla lähes 100% koko varallisuudestaan osakkeissa. Sikäli jos osakesijoitukset muodostavat jonkun tyyliin 10-20% koko varallisuudesta, riskit koko talouden näkökulmasta ovat pienehköt. Absoluuttiset summat ovat myös tärkeitä, on eri asia sijoittaa vaikkapa kymppitonni kuin sata tuhatta.

Mielenkiintoista pohdintaa joka tapauksessa, sijoittamista tosiaan katsotaan usein nuorten näkökulmasta. Itse olen jo sijoittamisen ehtoopuolella, sijoitushorisonttini on hiukan erilainen kuin nuorempien, sikäli olen vähän samanlaisissa mietteissä. Sijoittajan iän vaikutusta sijoittamiseen ei suomalaisessa keskustelussa hirveästi sivuta, kiva keskustelunaihe!

8 tykkäystä