Osakesijoittaminen

Mikset olisi omistaja? (Blogi)

Kyllä aika moni menestynyt sijoittaja on menestynyt sijoittamalla pitkäjänteisesti muutamaan laatuyhtiöön Helsingin pörssissä. Tiedän yhden tutun kaupanalan ihmisin joka ostellut keskon osakkeita parikymmentävuotta noin 100kpl vuodessa, koska töissä k-kauppiailla. En nyt syyttäisi, että hänellä huonotyyli ollut sijoittaa. Miksi toiminut näin, koska pitää alasta ja tuntee vetoa kaupanalaan. Toki riski olisi ostaa jotain senttiosaketta, mutta en usko Keskon tyylisessä firmassa kauheeta virhettä hänen tekevän…

3 tykkäystä

Eli minusta täydellinen esimerkki “omistajuus” sijoittamisesta josta ketjussa puhutaan. Toki hän olisi voinut hajauttaa, mutta hän sanoi, että ei olisi näin pitkäjänteisesti ostellut vuosia, ellei olisi halunnut omistaa keskoa suuremman ja suuremman osan yhtiöstä. Saa kommentoida😃

1 tykkäys

Haluaisin tähän vielä nopeasti palata. Kuten sanoin, minulle markkinoiden liikehdintä itsessään ei useinkaan aiheuta ongelmia, kun en kiinnitä siihen liikehdintään hirveästi huomiota. Ajateltuani hieman asiaa haluan korostaa muutaman asian, mitkä auttavat ainakin minua pitämään pään kylmänä kun markkinoilla heiluu:
—> kuten Benjamin Graham on aikanaan todennut, osakemarkkinat ovat lyhyellä aikavälillä äänestyskone, tämä pitää harvinaisen hyvin paikkansa. Miksi sekoittaa omaa omaa strategiaa äänestyskoneen vuoksi?
—> keskity liiketoimintaan, älä kurssiin. Jos yhtiöllä menee hyvin, mitä sillä on merkitystä, mitä sijoittajat ovat valmiita tänään osakkeesta maksamaan? Muista että kurssien perusteeton lasku parantaa tuotto-odotusta, joten pyri ottamaan sijoittajien panikointi ilolla vastaan äläkä ryhdy mukaan leikkiin
—> älä availe huvikseen salkkua tai tuijota kaiken aikaa kursseja. Tästä nimittäin muodostuu tapa hyvin nopeasti. Punaisten ja vihreiden, mahdollisesti vilkkuvien numeroiden tuijottamisesta ei ole mitään muuta kuin haittaa sijoitusurallesi.
—> älä ainakaan mieti, paljonko voitit tai hävisit tänään euromääräisesti tai monenko päivän palkan verran salkkusi nousi tai laski. Niin kauan kun raha on vaihdettuna osakkeisiin, ne omistuksesi on osakkeita eli osuus yhtiöstä, eikä rahaa. Jos on aivan pakko miettiä salkun kehitystä, suosi prosentteja.
—> muista, että tärkeämpää on osakkeen oikea arvo kuin tämän päivän hinta.
—> nousut ja laskut, myös rajut, yllättävät ja selittämättömät sellaiset, kuuluvat osaksi pörssin normaalia dynamiikkaa. Hyväksy tämä tosiasia ja se, että omistustesi arvo seilaa joka päivä. Ole sujut asian kanssa.
—> valmistaudu. Erilaisiin skenaarioihin valmistautuminen hyvän sään aikana kannattaa, sillä silloin markkinat eivät pääse yllättämään sinua vaan sinä pääset yllättämään markkinat. Käyttäjä @yha_musa_soi hienosti jossain (tyypillisessä :smile:) bear-viestissä muistutti, että aina ei tarvitse tehdä konkreettisia asioita salkulle, kun valmistautuu esim pörssilaskuun. Joskus pelkkä henkinen varautuminen auttaa ja voi ehkäistä sinua tekemästä tyhmyyksiä hädän hetkellä.

Toisinaan kannattaa miettiä hiljaa itsekseen, mieluusti hyvän sään aikana, erilaisia skenaariota ja rehellisesti pohtia miten pääkoppasi tai taloutesi kestäisi ne. Mitä teet, jos salkustasi sulaa 50%, kestääkö pää? Kestääkö talous? Entä toisin päin, pysyykö järki päässä kun yhtäkkiä on salkku vaikka tuplannut? Tämmöisiä mielikuvaharjoituksia ja sressitestejä kannattaa tehdä aina säännöllisesti. Jos läpäiset testit helposti, voit huoletta olla omistustesi päällä, satoi tai paistoi. Jos taas epäilet, että korttitalosi lässähtää seuraavaan romahdukseen, kannattaa tehdä toimia jo nyt, vaikka laskemalla osakepainoa. Tee sinä stressitesti, ennen kuin markkinat tekee sen puolestasi.

—> pidä peli pitkänä!! Katson yleensä salkkufirmojani 3-5 vuoden päähän (joskus jopa pidemmälle, tai sitten lyhyemmälle…), koska sinne asti voi vielä joten kuten nähdä, mutta siellä asti ei yleensä ole enää ruuhkaa, eli useat kanssasijoittajat tai muut toimijat salkunhoitajineen eivät sinne asti malta tai edes pysty katsomaan ja sen mukaan hinnoitella osaketta. Kun pitää katseen tarpeeksi kaukana, pysyy fokus siinä, miksi haluat olla juuri tämän yhtiön mukana. Näin huomiosi kiinnittyy pois lyhyen aikavälin äänestyskoneesta sekä ylimääräisestä taustakohinasta ja sinusta tulee oikeasti pitkäjänteinen sijoittaja.

Sanottakoon vielä, että näiden sisäistämiseen menee aikansa, jopa vuosia, ja edelleen itsekin sisäistän näitä edelleen. Mutta nämä asiat juurtuvat päähän kyllä, kunhan annat aikaa ja ylipäätänsä mahdollisuuden.

Vaikka kirjoitin yksikön 2. persoonassa, tämä ei ollut henkilökohtainen vastaus Pyörättärelle vaan oli tarkoitettu kaikille lukijoille yleisesti (sekä varsinkin itselleni :grin:). Pitäisikö selviytyä markkinamyllerryksestä? Näillä aseilla haaste vastaanotettu.
kuva

26 tykkäystä

@Kimi.Heikkila

Itsekin ajattelen että nämä ovat minulta niitä harvoja helmiä höpinöitteni seassa :wink:

20 tykkäystä

Sijoitusprosessista ja salkkuyhtiöistä

Tässä kun vielä on lomaa ja uusien kuvioiden alkaessa sanasta “loma” tulee toistaiseksi melko tuntematon käsite, ajattelin vähän kirjoitella. Jotta hieman selviäisi mitä päässäni liikkuu kun ostan osakkeita, ajattelin hieman käydä läpi, minkälaisia yhtiöitä pyrin haalimaan salkkuuni. Sijoitusprosessi usein lähtee siitä, että kun löydän mielenkiintoisen yhtiön, tutkin yhtiön läpi, selvitän läpäiseekö yhtiö omat seulani ja teen itsenäisen päätöksen, otanko sitä salkkuun. Aloitan usein pienellä aloituspositiolla ja nostan panosta sitä mukaan kun tarina etenee. Pyrin pitämään riman korkealla myös ensimmäisen oston suhteen, vaikka myönnän että toisinaan tulee avattua varovainen seurantapositio, vaikka olisikin vielä kysymysmerkkejä auki. Tiukan linjan pitämistä myös ostoissa pitää edelleen harjoitella, ei saa innostua liikaa ja heti rynniä ostoille, mihin olen joskus sortunut. Säädän position kokoa riskisyyden mukaan niin ostaessa sitä kuin myös matkan varrella. Myyntiprosessi saisi olla myös kattava ja analyyttinen ja tietyn seulan käyvä, kuin myös ostaessa osaketta. Usein sijoittajat keskittyvät osakkeiden ostamiseen enemmän kuin myymiseen, ja tämä on ihan järkeenkäypää koska onhan salkusta löytyvä osake jo valmiiksi tuttu. Epäilen monen sijoittajan silti suorastaan laiminlyövän osakkeen oikeaoppisen myyntiprosessin tämän tästä, itse olen ainakin ryssinyt tässä asiassa monta kertaa. Harjoittelua…


Mitä yhtiöitä? Tietenkin sijoitan bisnekseen, josta luulen olevani edes jollain tasolla perillä. Lisäksi katson jokaista yhtiötä aina 3-5 vuoden päähän, mutta teen lähes poikkeuksetta aina ajatusleikin, että haluaisinko omistaa tätä 10 vuotta. Näin kun ajattelee, pysyy taso korkealla ja yhtiövalinnat huolella valittuina. Myönnän, että töitä ja harjoittelua saan silti koko ajan tehdä, ettei pääse taso vahingossakaan laskemaan. Kriteerit saattavat muuttua ajan saatossa, mutta tällä hetkellä joitain huomionarvoisia asioita ovat:

→ Kasvu ja kilpailuedut. Nämä tärkeimpänä. Koen, että pitkäaikainen kyydissä pysyminen on mielekkäintä yhtiöissä, jotka erottuvat kilpailijoista ja jotka kasvavat. Tämmöisen yhtiön osake antaa myös ajan saatossa anteeksi, jos satut hieman liian kalliilla ostamaan. Kestävien kilpailuetujen tunnistaminen on liki mahdotonta, mutta sekin riittää, että yhtiö erottuu selvästi kilpailijoistaan edes vuosikymmenen pari ajan. Admicomilla ja Talenomilla esimerkiksi on liki monopoliset asemat kapealla alallaan mihin ne ovat tiukasti fokusoitunut. Markkinatalous pitää huolen, että moni yhtiö ajautuu samalle viivalle ja kilpailu pysyy verisenä, esim monien raksafirmojen kohdilla, mutta tosiasiassa jotkut yhtiöt ovat vain parempia ajasta toiseen kuin toiset. Kannattaa miettiä, kumpaa valitsee salkkuunsa. Next…

→ Lisäarvon tuominen - asiakkaalle. Yhtiön täytyy löytää merkityksensä, paikkansa markkinoilta ja tuoda asiakkaille sen, mitä he haluavat tai tarvitsevat. Miettikää, mitä todellista arvoa Admicom tai Efecte tuo asiakkaidensa bisnekseen. Harvoin yhtiö luo arvoa omistajilleen, jos se ei kykene luomaan sitä edes asiakkailleen. Mitä niukemmasta tarjoamasta on kyse, sen parempi. Yhtiö ei vain roiku talouden mukana väkisin ja kuole pikku hiljaa pois merkityksettömänä, et sinä halua semmoiseen sijoittaa. Muista markkinatalous, siellä pärjää ne yhtiöt joita tarvitaan. Oleellista on, että asiakkaat ovat yhtiölle tärkein asia ja yhtiö tekee kaikkensa pitääkseen kiinni niistä. Tässä näen Vincitin hyvänä esimerkkinä.

→ Johto, hallitus ja omistajat ovat samalla aallonpituudella kanssani. Näen, että sijoittaminen on pohjimmiltaan sijoittamista ihmisiin. Kaikki lähtee omistajista, varsinkin pääomistajista, jotka päättävät yhtiön suunnasta ja valitsevat hallituksen. Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja tekee tärkeitä päätöksiä. Sitten on henkilöstö. Jokaisen edellä mainitun elimen täytyy puhaltaa samaan hiileen ja tietää mihin suuntaan yhtiötä on vietävä. Tämmöisessä haluan olla mukana. Vaadin salkkuyhtiöissäni sitä, että peli pidetään pitkänä lyhyen aikavälin kannattavuden priorisoimisen tai osingon maksun sijaan, ja tämä täytyy olla yhtiön johdolle sekä omistajille myös selvää. Minun täytyy pystyä luottamaan johtoryhmään. Heidän täytyy olla täyspäisiä, tunnistaa riskit, ymmärtää bisneksen muuntautumisen tärkeyden ja heidän track-record saisi olla vakuuttavaa. Heidän täytyy ymmärtää myös perusasioita, miten esim oikeaa arvoa luodaan (korkeakorkoisten lainojen maksu ennen osinkoja, kassavirran optimaalinen allokointi, omien osakkeiden ostot kun ne on halpoja, bisneksen hallittu vivuttaminen jos järkevää jne.). Johdon jäsenillä saisi olla isot panokset kiinni yhtiössä.

→ Selkeä strategia ja missiot. Strategian täytyy olla iskostettu johtoryhmän tekemiseen ja olla niin yksinkertainen, että minäkin ymmärrän sen. Strategiassa painotetaan omalla osaamisalueella pysymistä eikä rönsyillä joka suuntaan.

→ Kunnianhimoiset, mutta realistiset tavoitteet. Taloudellisten tavoitteiden ei tarvitse olla kiveenhakattuja, joka mahdollisesti häiritsee omistaja-arvonluontia. Johdolla täytyy olla intohimoista kunnianhimoa rakentaa yhtiöstä jotain ainutlaatuista.

→ Laadukkuus, terve pohja. Taloudelliset tunnusluvut saa olla kohdallaan; korkea omavaraisuusaste, mahdollisimman matala velkaantuneisuus, ROE saisi olla heittämällä kaksinumeroinen (tai yhtiön pitäisi kyetä siihen viimeistään kasvuvaiheen jälkeen). Yhtiö ei ole velkojien armoilla ja langat pysyvät omistajien käsissä. Likvidiä saisi löytyä nopeisiin peliliikkeisiin ja omaisuuserien alaskirjausriski saisi olla pieni. Olisi se unelma, jos yhtiön tase olisi verrattaen Berkshiren kaltainen linnoitus.

→ Pääoman sitoutuneisuus ja liiketoiminnan skaalautuvuus. Tässäkin asiassa tarkastelen aina yhtiökohtaisesti asiaa, mutta mitä vähemmän yhtiö tarvitsee raskaita investointeja vain pysyäkseen hengissä, sen parempi toki. Korkoa korolle näkyy skaalautuvissa liiketoiminnoissa, missä ei tarvita valtavia ylläpitoinvestointeja ja kassavirrat voidaan ohjata esimerkiksi kasvuun tai omistajille. Olisi se sijoittajan kannalta hienoa omistaa yhtiötä, joka pystyy tekemään bisnestä kevyellä taseella, kiinteiden kulujen osuus on pieni, bisnes skaalautuu mukavasti ylöspäin ja kulurakenne joustaa heikkoina hetkinä. Raskaan kulurakenteen lisäksi massiiviset käyttöpääoman sitoutumiset eivät myöskään houkuttele. Tämä myös vaikeuttaa saamaan vierasta pääomaa hyvillä ehdoilla, joten kaikella on vaikutusta.

→ Kehitysvaihe. Välttelen yleensä hyvin varhaisen vaiheen, start-uppeihin verrattavia yhtiöitä, joilta puuttuu näyttöä kannattavasta liiketoiminnasta tai joiden teknologia on jotain uusinta uutta. Tämä jakaa mielipiteitä ja itsekin suhtaudun tähän aina yhtiökohtaisesti, mutta pääsääntöisesti ajattelen näin. Historia on usein osoittanut, että uusi teknologia (vaikka se löisikin maailmalla läpi) ei ole ollut aluksi paras sijoituksena. Lisäksi kilpailukentän raju muutos ja osakekannan liudentuminen on tämmöisissä usein uhkana.

→ Syklisyys. En usko 100% suhdanneriippumattomaan bisnekseen, mutta pysyn kaukana yhtiöistä, joiden tuloksenteko on täysin riippuvainen talouden yleisestä kehityksestä. Yhtiön bisnes saisi olla sellaista, että asiakkaat tarvitsevat sitä kaikkina suhdanneaikoina.

→ Vastuullisuus. Tämä polarisoi sijoittajia. Olen kriittinen sijoittaja ja tiedostan, että nykyinen vastuullisuusbuumi tuo paikalle myös epärehellistä väkeä. Olen silti sitä mieltä, että lähitulevaisuutemme voittajayrityksiä yhdistää se, että ne ovat vastuullisuuden kärkeä. Joten vastuullisuus täytyy olla kunnossa yhtiön tuotteissa/palveluissa ja toimintatavoissa. Paras jos yhtiö jopa muuttaa joitain asioita ympäristön kannalta paremmaksi. Ei riitä, että vastuullisuus läpäistään muodon vuoksi rimaa hipoen. En tiedä mikä on 100 vuoden päästä tärkeintä yritysten olemassaolon kannalta, mutta nyt se on ilmastonmuutoksen torjuminen. Yrityksen johdon täytyy tiedostaa tämä.

→ Hyvä työntantaja, hyvän työnantajan maine. Tämä korostuu etenkin it-talojen kohdalla, joiden pelikentällä on enemmän töitä kuin osaavia tekijöitä ja joiden kasvu on riippuvainen henkilöstömäärän kasvusta, mutta tämä on tärkeä seikka jokaisen muunkin yrityksen kohdalla. Hyvinvoiva työntekijä on tuottavampi ja sitoutuneempi työnantajaansa. Henkilöstön avulla yritys on loppupeleissä pystyssä. Kasvun ylläpitäminen on pitkässä juoksussa mahdotonta ilman uusia työntekijöitä.

→ Riskit. Epätavallisen korkea riskiprofiili tai esimerkiksi vahva riippuvuus yksittäisistä asioista, esim henkilöstä, tuotteesta, tehtaasta jne. ei usein houkuttele. Riskit realisoituvat yllättävän usein ja harvoin mahdollinen tuottopotentiaali on tarpeeksi messevä kattamaan riskin kantamista.

Tässä oli muutama asia poimittu. Tärkeää on lähestyä loputtoman sijoitusuniversumin sisältöä jokaisesta tulosuunnasta; pitää osata valita voittajia, mutta myös karsia häviäjiä pois. Terävä lukija, joka jaksoi lukea tänne asti, saattoi huomata, etten maininnut tuotto-odotuksesta numerollakaan.

Vaikka joitain yhtiöitä jo väläyttelinkin tuossa, voisiko jokaiseen yhtiöön sopia edes muutama yllämainittu kriteeri?

Harvia
Efecte
Orthex
Qt Group
Talenom
Admicom
Revenio Group
Kamux
Berkshire Hathaway
Vincit
TietoEVRY
Inderes
EcoUp

32 tykkäystä

En tiedä kuuluuko tänne ketjuun, mutta monella (minulla myös) 1-5 yhtiötä vie salkun painosta 70-90% ja sitten on niitä häntä yhtiöitä jotka parin prosentin painolla. Alkanut tässä pohtimaan että kusettaako itseäni tällä muka hajautuksella? Eikö se ole sama laittaa kaikki näihin viiteen suurempaan yhtiöön kun todellisuudessa näiden 1-3% prosentin painoilla ole mitään merkitystä kokonaisuudessa vaikka miten nousisivat tai laskisivat.

4 tykkäystä

Ihan hyvä pointti. Laskeskelin niin itsellä 5 suurinta omistusta vie kokonaisuudesta ~65%, eli ei niin paha. Alle 3% omistuksia on myös jopa 5. Ymmärrän mitä haet takaa, jos parin yhtiön kehitys määrää salkkusi suunnan ja niillä ”häntäyhtiöillä” ei ole yksinään kehityksen kannalta merkitystä niin onhan se ”yli 10 osakkeen” superhajautus melko harhaanjohtava.

Mutta en heti huolestuisi tästä. Taitaa olla aika tavallista, että se hajautus tahtoo jakautua vähän jokaisella epätasaiseksi. Pareton periaatteen mukaan 80% (noin) seurauksista johtuu 20% syistä. Eli sitä mukaillen suurin osa salkkusi kehityksestä olisi karkeasti kahden yhtiön kymmenestä ansiota, tai sinne päin. On melko loogista että jakauma ei pysy tasaisena. Voittajayritykset kasvattavat osuutta salkussa ”korkoa korolle” kuin itsestään kurssin noustessa ja mörnijöiden osuus pienenee automaattisesti kun niiden kurssi pysyy edes samana tai jopa laskee. Lisäksi jos vielä tankkkaat lisää näitä voittajia mikä on rationaalisesti oikein, se vain korostaa tätä. Eikö se ole nimenomaan hyvä näin päin, että salkun kehityksestä vastaa voittajat? Toki nyt voisi kysyä että eikö niihin ole hyvä laittaa rahat myös häntäyhtiöistä, mutta en nyt näe pahana noita häntäyhtiöitäkään. Onhan sillekin joku syy (toivottavasti) miksi ne on salkkuun eksynyt, ja voihan niistäkin jotain kuoriutua.

Lisäksi kun otan sisään uuden yhtiön, on sen paino väkisinkin aluksi alhainen suhteessa muihin, jotka ovat saaneet jo kasvaa. Tätä uutta yhtiötä on myös tarkoitus ruokkia ajan saatossa, jos tarina etenee odotusten mukaan. Tämänkin takia löytyy näitä parin prosentin painoja.

Absoluuttiset summat ovat ehkä tärkeämpiä; jos minulla on osaketta A tuhannella eurolla ja se tuplaa vaikka, on sillä tonnilla minulle merkitystä, vaikka toisen position koko olisi sata tuhatta. Sitten tietenkin jos tämän häntäyhtiön paino on euroissakin niin alhainen, ettei ole mitään väliä vaikka se kymmenkertaistuisi, sitten voisi miettiä onko järkeä.

Toki salkun tasapainotus ei ole väärin jos siltä tuntuu ja on se osa money managementia. Itse usein ajattelen toisesta suunnasta, että onko osake liian isossa painossa ja paljonko salkku tulee alas, jos yksittäinen osake laskee esim 50%. Siinä pyrin pitämään jonkunlaisen rajan. Nämä vain omia mietteitä, mutta kieltämättä hyvä aihe ja pitää miettiä tätä enemmän…

11 tykkäystä

Itsellä ainakin on vähän ja isoja positioita pienempiriskisissä osakkeissa ja paljon mutta pieniä positioita korkeariskisissä osakkeissa, eikä tässä mielestäni ole mitään väärää.

En menetä yöunia, vaikka Sampoa on “paljon”, mutta sitten taas toisessa ääripäässä on listautumattomat startupit, joissa haluaa olla mukana, mutta position koko on jotain ihan muuta yksittäisessä kohteessa.

Tuohon väliin mahtuu sitten keskikokoisia positioita keskimääräisen riskin sijoituksissa.

6 tykkäystä

Hyviä pointteja! Itsellä kaikki yhtiöt ovat vakaita defenssiiviä osakkeita, joissa epätodennäköistä kymmenkertaistumiset. Eli miettii, miksi olla parilla tonnilla Tokmanissa ja Keskossa yli kymppitonni…olisiko sama pistää kaikki Keskoon…

2 tykkäystä

@Nortti1 just näin, tuota asiaa unohdin täysin korostaa vaikka itsestäänselvää onkin, tai ehkäpä juuri siksi. Riskien hallinta ja panostusten säätäminen yhtiön riskisyyden sekä oman riskinsietokyvyn mukaan on osa salkunhoitoa ja homma rakentuu siitä. Peruskauraa. Minulla ei ole aikomustakaan näillä spekseillä päästää EcoUpia näyttelemään 20% osuutta salkussa, saa pysyäkin kahdessa prosentissa :grin: Se on ihan ok ottaa mausteeksi pieniä potentiaalisia riskisijoituksia ja nämä lähtee lentoon tai ei. Oman maun ja strategian mukaan. Lähinnä halusin ottaa esille sen asian, että harvoin salkun hajautus pysyy itsestään tasapainossa, omistukset lähtee usein nopeasti hakemaan omaa painoaan ja varsinkin niin että muutama yhtiö tuppaa valtaamaan isoimman palan salkusta.

Hyvää keskustelua :+1: homman nimi alkaa tuntua siltä että nyt täytyy ruveta valmistautuun uusiin kuvioihin ja koota samalla vähän ajatuksia. Pitelen hieman breikkiä foorumista muutaman päivän tässä.

2 tykkäystä

Ymmärrän 2% osuudet kasvu ja hypeosakkeissa, mutta mitä ajatuksia jo kasvaneissa laatuyhtiöissä?

Mikä olisi perustelu myymiselle, jos yhtiöiden tarina ei muutu ja laatuyhtiöt jatkavat kasvamista? Tuota miettisin itse.

En lähtökohtaisesti myy, olen holdaaja, mutta esim 2% siivu Elisaa salkussa. Kasva ei yhtiö enää paljon pysty. Tarkoitin, että kun miettii salkun kokonaisuutta, niin miksi tämä on salkussa😃

Niin mielenkiintoinen aihe käsittelyssä, että pakko työntää omakin lusikka soppaan :slight_smile:

Olen myös miettinyt oman salkkuni osalta hajautuksen määrää. Tässä täytyy tietää, että olen osinkohaukka:

Mikäli oletetaan että on kaksi saman osinkotuoton yhtiötä (a ja b) joilla on samansuuntaiset tulevaisuudennäkymät. Minä ainakin ottaisin mielummin 1 rahalla ennemmin 0,5 rahalla a:ta ja 0,5 rahalla b:tä, kuin koko 1 rahalla jompaa kumpaa. Mielestäni tällöin saan saman lopputuloksen pienennetyllä riskillä. Tällä perustelen itselleni myös pienemmät rivit ja suuremman rivimäärän. Toki seuraaminen vaikenee, mutta vastavuoroisesti sen “merkitys pienenee”.

Mitä ajatuksia tästä?

6 tykkäystä

Saman asian kanssa olen puntaroinut asiaa. Helsingin pörssissä vaihtoehdot vähissä, mutta muualla toki mahdollista.

Hauskaa taas kirjoittaa! On tullut viime päivinä vietettyä hyvin vähän aikaa markkinoiden ja foorumin parissa, ja sitä huomaa miten pihalla sitä onkaan taas kaikesta. Ihan kuin ei tietäisi mistään mitään. Kertoo siitä että ajat elävät koko ajan.

Olen pyrkinyt koko tämän lyhyen blogiajan pitämään kirjoitusintoni kurissa, mutta viime ajoista on pakko avautua nopeasti muutama sana ilman typojen tarkistelua. Huomasin eilen ehtoolla, että varmaan jokaisen salkkuyhtiön close oli enemmän tai vähemmän pakkasella. Admicom painoi kovasti indeksiä vastaan hienoisella plussalla koko päivän mutta sekin lopulta nyörtyi ja valahti viemäriveden mukana alas. Tapoihini ei kuulu salkun kurkkiminen huvikseen mutta nyt oli pakko käydä ihailemassa, miten rumaa jälkeä oli vastassa. Tämä siksi, koska karmeat rökälelaskut ovat edelleen suht harvinaisia sijoitusurallani, ja lisäksi halusin tarkoituksella hieman tunnustella, mitä fiiliksiä herättää kun salkun arvo laskenut päivässä sen verran, mitä tämmöinen duunari tienaa ties missä ajassa. (Tiedän, ei saa katsoa euroja mutta teinkin tämän omalla vastuulla). Ei aiheuttanut suurempia tuntemuksia (lukuun ottamatta jotain selittämätöntä nauruun repeämistä) joten tsek, pistokoe läpäisty. Yleensä pää on kestänyt viime aikoja todella hyvin, joten uskon kotiläksyjen ja salkunhoidon olevan ihan hyvässä mallissa.

Olen huomannut joidenkin muistuttaneen, että rahan paetessa kasvuista arvoihin on hieman myöhäistä herätä siihen, onko ne omat poiminnat sittenkään tulevaisuuden voittajia. Itse enemmänkin ajattelen, että ei se keskinkertainen yhtiö edelleenkään muutu sen paremmaksi, vaikka se olisikin hetkellisesti sijoittajien suosiossa kasvuja enemmän. Edelleen siis aion edetä konservatiivisella ajatuksella, että laadukkaat, kilpailukykyiset kasvajat ovat sittenkin keskinkertaisia yhtiöitä houkuttelevampia sijoituksia pidemmässä juoksussa, riippumatta siitä kumpaa sijoittajat lyhyellä aikavälillä suosivat enemmän. Jos hinta laskee, hyvä homma. Jos kertoimet pääsevät kunnolla karkaamaan ja tuotto-odotus on luokkaa säälittävä (niin typerääkin kuin se onkin antaa sijoitukselle joku tarkka tuottovaatimus tai osakkelle tarkka tuotto-odotus), ei ole häpeä myydä. Ihan perusjuttuja. Mutta älä myy rotaation pelossa, ainakaan viimeisten joukossa. Itse en ainakaan siihen lähde, koska todennäköisyys että ryssisin vain huolella mietityt kuviot on liian iso.

En siis harmittele sekuntiakaan, että salkku on tullut lujaa alas ja olen pysynyt joidenkin kasvujen kyydissä, koska niiden fundamentit ovat mielestäni paremmat kuin koskaan. Mutta jotkut asiat ilman voimasanoja vatuttaa meikäläistäkin. Olen havahtunut, että jotkut hyvät, laadukkaat arvot ovat luonnollisesti performoineet viime kuukaudet todella erinomaisesti, mutta ne ovat jääneet aivan liian pieneen painoon salkussani, siitä huolimatta että olen nähnyt ne hyvinä sijoituksina. (Tästä olikin hauskasti puhetta aiemmassa keskustelussa :smiley: ). Nyt niiden lisääminen on auttamatta myöhäistä. Jonkinlainen jälkiviisaus heti tuli haastamaan, miksen lisännyt aiemmin näiden painoja. Pankkijargonin mukaan nämä ovat olleet salkussani “ylipainotetusti alipainossa”, tai jotenkin näin.

Kun olen asiaa miettinyt, siihen on ollut ihan järkeviä syitä, miksen ole lisännyt näitä. Mutta silti harmittaa. Tietenkin, otan aina ilolla vastaan harmituksen tunteen ja selkeän epäonnistumisen tunnistamisen, koska vain niistä oppii. Ei jokaiseen tyrimiseen tarvitse keksiä koottuja selityksiä, joskus on hyvä nostaa kädet ylös ja tehdä rehellinen arvio, mikä meni metsään. Lisäksi kotiläksyjen tekemättömyys on vaikuttanut siihen, etten ole (ihan rationaalisin perustein sinänsä) nostanut jonkun osakkeen painoa.

Sijoittaminen olisi kieltämättä paljon mielekkäämpää ja tuottoisampaa, jos tietäisi asioista enemmän ja tekisi taustatyönsä aina huolella. Nyt höntsäämään.

21 tykkäystä

Omasta salkustani löytyy jo kymmeniä yhtiöitä IPO:jen myötä. Keväisin kun osingot maksetaan, katson olisiko jokin salkustani jo löytyvä firma “alennusmyynnissä” pörssissä. Yleensä jokin näistä aina on. Jos liiketoiminnassa ei ole tapahtunut mitään negatiivista, monta kertaa olen osinkorahat käyttänyt sitten kyseisen firman kpl-määräisiin lisäostoihin. Pidän nämä siis vuodesta toiseen seurantalistallani ja täydennysostoja tehdään aina kun hinta on sopiva. Jos en omista edes pientä määrää, ei kurssia tule seurattua.

:+1: tein tuossa viime viikolla liikkeen, että myin pois parit yhtiöt jotka olivat salkussa 2 prosentin osuudella Nordea ja Tokmannit…nyt mennään 7 yhtiön keskitetyllä:smiley: