Nih, siinä ohella nyt kun indeksit ovat viimein alkaneet oransseja sävyjä saamaan, jenkeissäkin, niin:
Tämä on niin kaunista, että antaa jo sillä voimaa. David Gilmourin kitarointi osuu juuri omaan musasuoneeni, hän on harvoja kitaristeja, jonka kitarasoolot saavat mut liikuttumaan - erityisesti tämän biisin loppupuoliskon sooloilut.
Hienoja sooloja…
…David Gilmour does not simply play the guitar. He tells a story with it…
Floydista “puheen ollen”, niin, jotenkin näihin nykyisiin oranssin sävyisiin tuulenhuuhtomiin pörssiaikohin jälleen aasinsilloittaen tällain soimaan laitettakoon:
- All those struggling we are here with you. Live, love, lose, but keep going…
Toisin kuin lyriikassa “All I wanted was a sweet distraction for an hour or two” on Nordean kanssa jatkunut kimppa tuottanut iloa jo pidempään.
Kurssihuippujen ja osinkosateen kunniaksi…
We’re an all time high
We’ll change all that’s gone before
Doing so much more than falling in love
On an all time high
Me kaikkihan olemme lopulta “syntyneet” sijoitusmaailmaan pienesti rakastumalla:
…ja varsikin sen liikkujen myötä…
Alkutalvesta tuli tekoälylle tarinoitua laulun punainen lanka, jonka jälkeen yhteistyössä yrityksen, erehdyksen ja muokkailun kautta saimme aikaan tällaisen biisin kristinuskon saapumisesta Suomeen.
Jos tällä vaikka salilla saisi raudan nousemaan paremmin
Laitoin oikeaan kohtaan tuon Tube-linkin (toivottavasti); välillä 21.24-31.15 soi A Saucerful Of Secrets ( Pink Floyd live at Pompeii)
Tää biisi soi päässäni silloin, kun olen ymmälläni, eli oikeastaan lähes aina. Silloin kun en ole ymmälläni, niin olen väärässä, mutta luulen olevani oikeassa.
Tää teki muhun nuorena poikana vaikutuksen:
Muutosta vastaan!
Hippijortsulat pöhkölässä:
Radikaalipentujen laulu:
Ensiksi mainitun kappaleen sisältävä kokoelma “Psychedelic Phinland – Finnish Hippie & Underground Music 1967–1974” on muuten kerrassaan riemastuttava kattaus. Tuo tuossa nyt soi paraikaa levylautasella. Psychedelic Phinland – Wikipedia
Olen laulanut työkavereilleni tuota “Kohtalon lasta”.
Tässä on kauneusbrittiprogen edustaja Anathema, joka ei ole ehkä niin taidehippitrippiprogea. Tämä biisi sopii hyvin Hyzon-muisteloihin. Suosittelen tätä biisiä sellaisille, jotka ovat alkaneet kiinnostumaan progesta.
Tää Cheekin englanninkielinen biisi kuvastaa aika hyvin tasoltaan sitä, miten mun osakesijoitukset ulkomaillakin ovat menneet.
Kansainvälistyminen on meillä verissä verrattuna Ruotsiin:
Abba vs Danny
Roxette vs Tauski
Avicii vs Cheek
Tehdään me jotain paremmin kuin Ruotsi.