Länkytän nyt hieman tänne, vaikken olekaan kemisti, kun tutustun parhaillaan aktiivisesti Renewable Energy Groupiin, joka on ollut hieman patenttiriidoissakin nesteen kanssa juuri tästä nextbtl- dieselistä. Regikin kirjailee näin:
REG RENEWABLE DIESEL — PETROLEUM DIESEL’S CLEANER ALTERNATIVE
Renewable diesel is an advanced biofuel that is made from the same renewable resources as biodiesel but using a process that involves heat, pressure and hydrogen to create a cleaner fuel that’s chemically identical to petroleum diesel. That similarity means 100 percent renewable diesel can be used in most diesel engines without modifications. It also blends easily with both traditional diesel and biodiesel. Because it’s made with plant and animal fats, renewable diesel offers greatly reduced emissions and improved performance compared to petroleum diesel.
REGI siis puhuu “Biodieselistä” ja “Renewable Dieselistä” ja erona on se, että jälkimmäinen on samaa tavaraa vedyllä buustattuna. Nesteellä jälkimmäinen on MY-Diesel.
Nesteen kilpailijoista Gevo tarjoaa ehkä paremmin tarkastelun kestävän vaihtoehdon. Tuossa artikkelissa on laajemminkin viitekehyksestä. Nykyään erilaisia aineita poltetaan aivan käsittämättömiä määriä energiaksi. Maaperästä pumpattavia määriä ei pystytä mitenkään korvaamaan kemikaaleilla, vihreämmillä ja muka-vihreämmillä ratkaisuilla, vaan tarvitaan myös sähköä ja vetyä ja atominhalkaisukoneita. Perus-nelilaskin riittää hahmottamaan, millaisten ongelmien ja toisaalta mahdollisuuksien edessä ollaan.
Samaan olen törmännyt. Kumma kun premium autoihin ei voi tankata tavallisia polttoaineita. Käytännössä pitää jollain radiohiiliteknologialla tutkia hiilen ikää, jotta voi erottaa uusiutuvan dieselin ja fossiilisen diiselin toisistaan
Yksinkertaistettuna: Gevo käyttää kasveja ja Neste öljyjä. Teknologia on erilainen. Nesteen polku on selkeästi helpompi. Paljon muitakin toimijoita on tälla alueella. Mielenkiinnolla on seurattava, ketkä pärjäävät oikeasti.
“NEXBTL-dieseliä voi valmistaa kaikista eloperäisistä biomassoista, kuten kasviöljyistä sekä erilaisista jätteistä ja tähteistä. Tällä hetkellä Neste Oil käyttää NEXBTL:n valmistukseen 12 erilaista raaka-ainetta. Suurin osa markkinoilla olevasta biodieselistä (FAME) valmistetaan rypsi-, rapsi- tai soijaöljystä.”
Eikö kasvit kuulu näihin “kaikkiin eloperäisiin biomassoihin”?
Tämä on loputon suo alkaa keskustelemaan. Käsittämätöntä on, että viherretään polttoaineita sekoituksilla, joiden takana on kokonaisuus, josta muodostuu pelkästään haitallisempi. Gevon prosessista tulee (sivu)tuotetta, jota voidaan käyttää esim. eläinten rehuksi.
Erona siis se mitä @Sissos yritti sanoa, Neste tarvitsee vain ne rasvat biomassoista, kun taas Gevo tarvitsee koko köntän biomassaa. Eri prosessit. Nesteen lopputuote on erittäin puhdasta, eli myös typpi yms. päästöt vähenevät merkittävästi.
Edit: Tuo yllä oleva Ilta-Sanomien artikkelin nyt on kaikessa sisällöttömyydessään täysin arvoton. Ylen artikkelissa taas esitellän arvioita, jossa Nesteen päästöiksi lasketaan kaikki Indonesian ja Malesian sademetsien hakkuusta aiheutuvat päästöt. Realistista?
Tuote x, jonka käytöstä ei vapaudu suoraan hiilidioksidipäästöjä ei ainakaan mun logiikan mukaan ole päästötön, jos sen valmistamisessa käytettyjen raaka-aineiden päästöt ovat mittavat, vaan tuotantoketjun alkupäässä syntyvät päästöt sitoutuvat lopputuotteeseen. Lisääkö Nesteen toiminta palmuöljyn tuotantoa, sitä en tiedä, mutta ei se sitä ainakaan vähennä.
Mistä johtuu, että palmuviljely on ilmeisesti heti sademetsistä pois mutta muut kuten soija eivät?
Näin maalaisjärjellä tehokkain eli nopeasti kasvava ja hiilidioksidia paljon ilmasta ottava energianlähde olisi se paras vaihtoehto, mutta mulla on varmaan sivistyksessä puutteita tässä kohden…
Hyvä pointti. Uusiutuvan polttoaineen perimmäisenä ideana on käyttää hyväksi luonnon aurinkopaneeleita, eli kasveja, jotka saavat fotosynteesin avulla muunnettua valon, veden ja hiilidioksidin energiaksi ja hapeksi.
Samoin, kuin arojen nautojen perimmäinen idea on jalostaa vähäravinteisessa maassa kasvava vähäravinteinen heinä energia- ja proteiinipitoiseksi lihaksi.
Olen ymmärtänyt, että Nesteen valmistama biodiesel My ei olekaan nin ympäristöystävällistä, kuin on annettu ymmärtää. Prosessissa tarvitaan vetyä ja Neste ottaa sen maakaasusta ja päästää jäljelle jäävän hiilidioksidin taivaan tuuliin. Rotterdamissa on ilmeisesti saatavilla ympäristöyställisesti valmistettua vetyä ja tilanne on toinen. Sähköä ei voi suuressa mittakaavassa varastoida, joten tuulivoiman lisääntyessä, voidaan ylijäämäsähköllä valmistaa elektrolyysin avulla vetyä, joka on helposti varastoitavissa. Tätä vetyä voi sitten käyttää esim. Nesteen prosesseissa tai vaikkapa autoissa.
Tuo Ilta-Sanomien juttu on kyllä totta mutta ei millään tavalla liity Nesteen tuotteeseen vaan poliittiseen sääntelyyn Suomessa. Jos tekisi pienen muutoksen lakiin että 100% uusiutuvia ei lasketa sekoitevelvollisuusen osuudeksi ongelma poistuisi täysin.
Minkälaisia arvioita teillä on Nesteen Q1 tuloksesta? Entä onko kukaan tehnyt omia käyvän arvon laskelmia? Minkälaisia tuotto-odotuksia teillä on Nesteelle sijoituksena?
Oma veikkaus on että polttoaineen kulutus ja hinta on hieman noussut q4 tasolta, mutta edelleen nousseet uusiutuvien hankintakulut sekä USA:n jäterasvamarkkinalla että palmuöljyssä laskevat tulosta. Pitkässä juoksussa RFS maksut voivat laskea kun kannustetaan siirtymään sähköautoihin. Tosin tämän aikataulu tulee varmasti elämään johtuen niin poliittisista syistä kuin sähköautomarkkinan kehittymisestäkin.
Tämä ei pidä paikkaansa. Nordea nosti Nesteen tavoitehinnan 19. tammikuuta 67 euroon 54 €:stä ja 29. maaliskuuta laski tavoitehinnan 67 eurosta mainitsemaasi 62 euroon.
Alla viimeisin Nordean julkaisu edellispäivältä, joka ei kuitenkaan tuonut muutoksia tavoitehintaan (62 €) tai suositukseen (OSTA).