Neste ja HELLENIC PETROLEUM -konserni ovat tehneet sopimuksen Neste MY Uusiutuvan LentopolttoaineenTM kaupallisesta jakelusta Kreikan johtavan lentoyhtiön Aegean Airlinesin lennoille.
HELLENIC PETROLEUM -konserni varmistaa tytäryhtiönsä EKOn välityksellä Nesteen tuottaman uusiutuvan lentopolttoaineen toimitukset Thessalonikin Makedonia-lentoasemalta lähteville AEGEANin lennoille. Lentoasema on AEGEANin lentoliikenteen solmukohta. Ratkaisun odotetaan laajenevan pian Ateenan kansainväliseltä lentoasemalta lähteviin lentoihin.
Tälle tuntuu kysyntää olevan. Onko jollain näkemystä, voiko uusiutuvan lentopolttoaineen valmistuksessa tulla Nesteelle tilanne, jossa se joutuukin myymään “eioota”, jos näitä diilejä tulee tätä tahtia? Voiko nykyistä muuta tuotantoa konvertoida uusiutuvan lentopolttoaineen valmistukseen? Mikä on tämän raaka-aine, onko sitä riittävästi saatavilla?
Olettaisin, että uusien sopimusten solmimista osittain rajoittaa tuo valmistuskapasiteetin koko. Tuohan nähdään viimeistään sitten, kun Singaporen laitoksen kapasiteetti saadaan käyttöön. Jos tuotanto myydään nopeasti, niin kysyntää selvästi on. Toisaalta jotain voi päätellä jo siitäkin, että Neste investoi lisää Rotterdamin laitokseen ennen Singaporen valmistumista. Käsittääkseni lentopolttoaineessa on käytetty samaa raaka-ainetta, kuin Mydieselissä, eli esimerkisi eläinrasvaa. Nestehän hankki juuri esimerkiksi Walco Foodsin ja muutenkin on yrittänyt haalia raaka-aineiden toimittajiasopimuksia sieltä sun täältä.
Onko kukaan pohtinut Nesteen kohtaloa, jos energian hintaa aletaan säätelemään valtion (tai EU:n) puolesta? Valtiolla on kumminkin suuri omistus Nesteessä ja näin ollen voi mahdollisesti lyödä omistajanakin pientä painetta hinnankorotusten viivästyttämiseksi tms. Itse näkisin, että esimerkiksi hintakaton määrittämisen kohdalla kompensoitaisiin kustannukset osittain energia-alan yrityksille. Kokonaan tuskin näitä kompensoitaisi, vaan pikemminkin pyrittäisiin vaan pitämään firmat pystyssä. Tässä tilanteessa Nesteen tuotto-odotus laskisi merkittävästi.
Enemmän esim. hintakatto-skenaario taitaa koskea sähköä, mutta sähkön hintahan myös korreloi muun energian hintojen kanssa.
Onkohan kukaan muu foorumilla pohtinut tällaista skenaariota tai löytyykö mitään mietteitä aiheesta?
Eikös ennemmin ole puhuttu windfall-verosta tilanteesta hyötyville energiayhtiöille, mikä ehkä rankaisisi Nestettä, koska se on hyötynyt jalostusmarginaalin kasvusta. Ja on mainittu myös sana takautuvasti. Nesteellehän raakaöljyn hinta on melko merkityksetön ja marginaali määrää tuloksen. Marginaalihan on ollut nousussa jalostuskapasiteetin puutteenkin takia. Jos polttoaineille tulisi hintakatto se voisi tietysti laittaa kaiken uusiksi.
Circularise ilmoitti tänään uraauurtavasta yhteishankkeesta, jossa yhteistyökumppanit testasivat lohkoketjujärjestelmää täydentääkseen ISCC Plus -sertifiointia. Hankkeessa olivat mukana ISCC (International Sustainability and Carbon Certification) -sertifiointijärjestelmä, materiaalitoimittajat Neste, Asahi Kasei, Borealis, Trinseo ja Shell, alkuperäiset laitevalmistajat, tuotemerkit Arcelik, Philips Domestic Appliances ja EVBox sekä kauppayhtiöt Marubeni ja Itochu. Yhteistyön osapuolet toivat yhteen Circularise ja Marubeni. Ensimmäistä kertaa 10 kemianteollisuuden toimijaa ja laiteyritystä testasivat yhdessä lohkoketjupohjaista digitaalista järjestelmää, joka täydensi monimutkaisten arvoketjujen vastuullisuuden sertifiointiprosessia.
Circularisen lohkoketjupohjaista digitaalista järjestelmää testattiin ISCC Plus -sertifioinnin yhteydessä. Järjestelmän tarkoitus on tehdä sertifioitujen osapuolten auditoinnista tehokkaampaa ja parantaa sertifioitujen tietojen eheyttä. Osallistujat hyödynsivät julkista lohkoketjua. Sen avulla voidaan todentaa, hajauttaa ja salata tiedot, joilla varmennetaan materiaalivirtoja ja niihin liittyviä vastuullisuusominaisuuksia. Tämä innovatiivinen menetelmä eroaa muista lohkoketjuhankkeista, joissa yritykset käyttävät yksityistä valittujen osallistujien, kuten konsortion jäsenten, hallinnoimaa lohkoketjua. Sen sijaan Circularise ja hankekumppanit käyttivät julkista lohkoketjua. Tällöin yritysten on käytännössä mahdotonta käyttää samoja todisteita vastuullisuudestaan useita kertoja eri omaisuuseristä ja siten esittää vastuullisempaa kuin ne oikeasti ovat. Luottamus tietojen eheyteen rakentuu tälle periaatteelle.
Paljonko tuo ylimääräinen windfall-vero olisi Nesteen osalta, 250 MEUR? Kertaeränä yhtiö kestää tuon. Laskin sen Inderesin ennusteiden pohjalta konsernin 2022 ennusteesta. Mutta koskeeko vero koko konsernia vai tiettyjä liiketoimintoja ohjaa sitten veron suuruutta.
Miten osake ottaa veron vastaan? Itse en ainakaan myy vaan hyödynnän mahdollisen laskun ostopaikkana.
Eli nesteen kannattaisi loppuvuonna investoida ihan urakalla, jotta saadaan liikevoitto mahdollisimman pieneksi ja näin vältytään mätkyiltä? Tase sen sijaan vahvistuisi.
Mielenkiintoistahan tässä on se, luokitellaanko tuo uusiutuvien myynnistä saatava tuotto tuohon kokonaisuuteen mukaan vai onko kyseessä vain öljytuotteet segmentti. Turhaahan se on liikaa veroa maksaa, jos järkeviä investointikohteita löytyy. Jos taas ei, niin silloinhan kannattaa verot maksaa. Nythän käsittääkseni on niin, että kun tuloksesta joutuu maksamaan veroa enemmän, niin investointi saa olla jopa hieman kalliimpi, kuin ennen, sillä investoimatta jätetty tulo menee veroina joka tapauksessa. Toki mitään rahan viskelyä ei kannata alkaa harrastamaan, mutta esimerkiksi jo kartoitetuista investoinneista voisi löytyä sauma, joka vaikutti ennen liian kalliilta.
Air New Zealand on askeleen lähempänä tavoitettaan saavuttaa Flight NZ0 -sitoumuksensa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Air New Zealand vastaanottaa ensi viikolla ensimmäisen Neste MY Uusiutuva LentopolttoaineTM -tuotteen toimituksen Uuteen-Seelantiin. Uusiutuvaa lentopolttoainetta toimitetaan Uuteen-Seelantiin yhdessä Z Energyn kanssa.
Toimitettava 1,2 miljoonan litran määrä uusiutuvaa lentopolttoainetta vastaa noin 400 Auckland–Wellington-menopaluulennon polttoainemäärää. Puhtaassa muodossa käytettynä Neste MY Uusiutuva Lentopolttoaine voi elinkaarensa aikana vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 %* fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.
Neste kehittää strategiansa mukaisesti proaktiivisesti liiketoimintaansa ja käynnistää strategisen selvityksen Porvoon jalostamonsa siirtymästä raakaöljyn jalostamisesta muihin raaka-aineisiin ja maailmanlaajuisesti johtavaksi uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen tuotantopaikaksi.
Siirtymällä yhteisprosessointiin (co-processing) ja muuttamalla jalostusyksiköitä uuteen käyttöön Neste tavoittelee merkittävää kasvua uusiutuvien ja kiertotaloustuotteiden tuotannossaan Porvoossa pitkällä aikavälillä, hyödyntäen olemassa olevia yksiköitä, jalostuskokemustaan ja osaamistaan. Selvityksen kohteena oleva transformaatio alkaisi uusiutuvien ja kiertotalousraaka-aineiden sekä fossiilisten raaka-aineiden yhteisprosessoinnilla ja voisi myöhemmässä vaiheessa jatkua olemassa olevien jalostamoyksiköiden muuttamisella uuteen käyttöön pitkän aikavälin kapasiteettipotentiaalin ollessa 2 - 4 miljoonaa tonnia vuodessa. Tavoiteltu transformaatio johtaisi raakaöljyn jalostamisen päättymiseen Porvoossa 2030-luvun puolivälissä. Neste jatkaa myös aktiivisesti vihreän vedyn mahdollisuuksien tutkimista Porvoon jalostamollaan. Nämä muutokset edistäisivät merkittävästi Nesteen ilmastositoutumusten toteutumista ja tekisivät yhtiöstä maailmanlaajuisen edelläkävijän fossiilisten polttoaineiden toimialan muutoksessa.
Aamun (19.9.2022) uutinen oli odotettu, ilmeisen päätöksen julkistus. Muistaakseni erilliset tuotantolinjat ajavat jo nyt NEXBTL-tuotteita ja nykyinen pilottivolyymi kierrätysmuovista syötetään raakaöljyn tislaukseen sivuvirtana.
Oma odotukseni on, että (muualla nesteytetyt) kierrätysmuovit ovat jatkossa se merkittävin liiketoiminta Porvoon jalostamolla. Tämä kierrätys jatkuu silloinkin, kun liikenne on sähköistetty.
Kierrätysmuovien puhdistuksessa, samoin kuin kierrätysrasvoissa (NEXBTL), ydinosaaminen on katalyyttien valinta, niiden käyttöolosuhteet ja regenerointi. Ja tämän Neste osaa merkittävän hyvin.
Neste osti tammikuussa 2021 vähemmistöosuuden Alterrasta, jonka kierrätysmuovien nesteytysteknologia on ytimessä tässä JV:ssä.
Neste kertoi 20.10.2021, että aikoo rakentaa Vlissingeniin tällaisen nesteytyslaitoksen.
Neste julkisti 27.6.2022, että on hankkinut koko Euroopan kattavat lisenssit Alterran teknologiasta, jolloin Neste voi vapaasti rakentaa tuotantokapasiteettia Euroopassa (ns. ”Freedom to operate”)
Kierrätysmuovien käsittelyssä on kolme vaihetta:
Nesteytys (‘Liquification’), jossa kierrätysmuovi muutetaan nestemäiseen ja kuljetuskelpoiseen muotoon. Tässä siis kyseessä Alterra-teknologia.
Puhdistus (‘Purification’), jossa poistetaan epäpuhtaudet, metallit, yms. tuosta ‘muovinesteestä’. Tästä Neste ei ole maininnut mitään, mutta tehtäneen Porvoon jalostamolla.
Jalostus (‘Upgrading’), jossa puhdistettu syöttö/neste ajetaan jalostuksen läpi ja siitä tehdään haluttu(j)a kemikaaleja. Nykysuunnitelmassa syöttö ajetaan Porvoon jalostamon läpi.
Edellinen uutinen 27.6.2022 oli “osa 1” isommasta arvoketjusta ja tämänpäiväinen uutinen (‘strateginen selvitys’)indikoi koko arvoketjun rakentamista: mielestäni Porvooseen siis “osat 2 & 3”.
Kannattaa seurata myös tulevia uutisia, sillä Neste ei ole julkistanut päätöksiä aloittaa toteutussuunnittelu. Eikä Neste ole tietystikään julkistanut päätöstä tuotantolaitosinvestoinneista. Olemme siis tien alkupäässä.
Porvoon jalostamolla oletettavasti panostetaa myös/ensin NEXBTL-teknologiaan, joka on valmis ja kenttätestattu.
Kierrätysrasvat ovat triglyseridejä, joissa on merkittävä määrä happea. Hapen (O) poistamiseen tarvitaan vetyä (H), joten vihreän vedyn laitos voi olla nopealla aikataululla investoitava. Triglyserideistä happi sidotaan vedeksi (H2O) ja hiilidioksidiksi (CO2), sivutuotteena syntyy myös propaania (CH3CH2CH3).
Täydennyksenä ja kertauksena Nesteen uusiutuvien polttonesteiden kapasiteetti, joka määrittää yhtiön liikevaihdon ja tuloksentekokyvyn lähivuosina:
Nesteen NEXBTL-laitosten tilanne ja kapasiteetit ovat seuraavat:
Porvoo (nykyinen): noin 0,5 M tn/year
• Rotterdam I (nykyinen): >1 M tn/year
• Rotterdam I expansion: +0,5 M tn/year / Investointipäätös (190 M€): huhtikuu 2021 => tuotanto Q4/2023 (?).
• Rotterdam II (Q2/2022): +1,3 M tn/year / Investointipäätös (1.900 M€): kesäkuu 2022 => tuotanto H1/2026. Laitos olisi kopio Singapore II:sta, jotta rakennusvaihe ja tuotantoon otto sujuvat viiveittä.
• Singapore I (nykyinen): 1,3 M tn/year
• Singapore II: +1,3 M tn/year / Investointipäätös (1.400 M€): joulukuu 2018 => tuotanto Q1/2023.
• Neste-Marathon-JV (50/50%), California (USA): +1,05 M tn/year / Investointipäätös (900 M€): maaliskuu 2022 => tuotanto H2/2022.
Uusiutuvien tuotantokapasiteettien kehitys, joista voi arvioida tuloksentekokyvyn:
• June 2022: 3.3 M tn/year
• EOY 2023: 5.5 M tn/year
• EOY 2026: 6.8 M tn/year
Salkunrakentajan Jorma Erkkilä kirjoitti myös Porvoon jalostamon siirtymästä uusiutuvien ja kiertotaloustuotteiden tuotantoon sekä raakaöljyyn perustuvan jalostuksen lopettamisesta.
“Neste kertoo tiedotteessaan, että se kehittää strategiansa mukaisesti proaktiivisesti liiketoimintaansa ja käynnistää strategisen selvityksen Porvoon jalostamonsa siirtymästä raakaöljyn jalostamisesta muihin raaka-aineisiin ja maailmanlaajuisesti johtavaksi uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen tuotantopaikaksi.”
"Koska suunnitelman aikajänne ylittää vuosikymmenen, se laaditaan modulaariseksi ja joustavaksi ja sitä voitaisiin sopeuttaa uusiutuvien ja kiertotaloustuotteiden liiketoiminnan tai perinteisen jalostustoiminnan muutosvauhtiin.
Suunnitellusta muutoksesta riippumatta Neste aikoo varmistaa myös jatkossa fossiilisten polttoainetuotteiden saatavuuden asiakkailleen."
Neste toimittaa jäte- ja tähderaaka-aineista tuotettua uusiutuvaa Neste RE™ -raaka-ainetta Borealiksen Bornewables™-polypropeenin (PP) valmistukseen.
MAM tuo markkinoille MAM Original Pure -tutin ja pakkauksen, joiden valmistuksessa on käytetty Borealiksen Bornewables-polyolefiinituotteita.
Neste, Borealis ja MAM julkistavat yhteistyössä kiinnostavan uuden tuotteen, joka on syntynyt arvoketjuyhteistyön tuloksena. MAM on luonut innovatiivisia ja ainutlaatuisia tuotteita kuten muun muassa tutteja ja tuttipulloja vauvoille jo yli 45 vuoden ajan. Yritys toi äskettäin markkinoille ensimmäisen ilmastoneutraalin tuttinsa. Uusi MAM Original Pure -tutti koostuu Bornewables™-valikoiman polyolefiineihin kuuluvasta polypropeenista (PP), jonka valmistuksessa on käytetty kokonaan uusiutuvista raaka-aineista tuotettua Neste RE™ -raaka-ainetta.
Neste ja Marathon Petroleum (Marathon) ilmoittivat 1.3.2022 sopineensa 50/50 yhteisyrityksen perustamisesta uusiutuvan dieselin tuottamiseksi Marathonin Martinezissa, Kaliforniassa sijaitsevan jalostamon konversioprojektin (Martinez Renewable Fuels -projekti) valmistuttua. Kaikki vaadittavat kaupan ehdot ovat täyttyneet, mukaan lukien vaadittavien lupien ja viranomaishyväksyntien saaminen, ja Neste ja Marathon ovat tänään toteuttaneet järjestelyt Martinez Renewables -nimisen yhteisyrityksen perustamiseksi.
Martinez Renewablesin kautta Neste hankkii 50 prosentin osuuden Martinez Renewables Fuels -projektista. Laitoksen operoinnista vastaa Marathon, ja laitoksessa tuotettavat tuotteet jaetaan tasan yhteisyrityksen kumppaneiden välillä. Valmistuttuaan Martinez Renewablesin arvioidaan kasvattavan Nesteen vuosittaista uusiutuvien tuotteiden kapasiteettia hieman yli 1 miljoonalla tonnilla (365 miljoonalla Yhdysvaltain gallonalla).
Martinez Renewablesin tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2023 alussa. Esikäsittelylaitoksen toiminnan arvioidaan käynnistyvän vuoden 2023 toisella puoliskolla, ja tuotantolaitoksen arvioidaan pystyvän tuottamaan 2,1 miljoonaa tonnia (730 miljoonaa Yhdysvaltain gallonaa) vuodessa vuoden 2023 loppuun mennessä.
