Neste - Ilmastonmuutostaistelun eturivissä

Kiitokset Petri tästä selvennyksestä :+1: Ja erittäin hienoa kun saadaan tällaista dataa nähtäville myös meille, joilla ei tällaisen pariin normaalisti ole pääsyä :+1:

13 tykkäystä

Eipä kestä! Voisin noita useamminkin nostella esiin, mutta eivät vaan ole kovin usein päällimmäisenä mielessä. Kysymällä selviää jatkossakin :slight_smile:

23 tykkäystä

@Gonzalez ei tilanne toki ihan noin yksinkertainen ole mitä @Petri_Gostowski ylhäällä kirjoitti. Mun on ihan pakko tästä vähän kirjoittaa koska Petrin tekstistä tulee vähän vaikutelma että kyse olisi vain WACCin eroavaisuuksista. Tuottovaatimus on vain yksi komponentti arvonmäärityksessä ja DCF:ssäkin. Tuo yllä oleva graafi tietysti kuvastaa Inderesin tavoitehintaa eri tuottovaatimuksilla NYKYISILLÄ ENNUSTEILLA.

Sen lisäksi että tuottovaatimus vaihtelee makrotilanteen ja sijoittajien sentimentin mukaan, niin tulosennusteet ne vasta tuleekin muuttumaan :smiley: En usko että ero tavoitehinnoissa tulee juurikaan WACCin kautta (kuten Petri esittää), vaan enemmän juuri tulevaisuuden kassavirtojen ennustamisen eroavaisuuksissa. Toki molemmat komponentit vaihtelee varmasti eri analyytikoilla, mutta eroa on joka tapauksessa merkittävästi ennusteissakin. Toisella analyytikolla voi siis hyvin olla ihan yhtä korkea/matala tuottovaade kuin Petrilläkin, mutta tavoitehinta olla samalla korkeampi, koska ennustaa kovempaa tuloskasvua tai korkeampaa kestävää tulostasoa terminaalivaiheessa.

Varmaa on vain se, että tulevien vuosien kassavirrat tulee heittämään itse kullakin häränpyllyä jompaan kumopaan suuntaan ja WACC myös heiluu tässä tulevien vuosien aikana milloin minkäkin syyn takia :smiley: DCF-mallia kannattaa lähestyä enemmänkin hahmottelemalla, että mitä odotuksia tietyllä tuottovaatimuksella ja kasvuoletuksilla on nykyhinnassa sisällä - ja suhteutttaa se sitten omiin vaatimuksiin ja nykyhintaan.

22 tykkäystä

Neste on perustanut Singaporeen innovaatiokeskuksen vahvistaakseen innovaatio- ja T&K-kykyään maailmanlaajuisesti. Aasiasta on muodostunut Nesteelle tärkeä markkina-alue ja uusi keskus tukee hyvin yhtiön kasvua Aasian ja Tyynenmeren alueella. Innovaatiokeskuksen avajaisia ​​vietettiin tänään.

Innovaatiokeskus, jossa on huippuluokan laboratoriolaitteet ja edistyksellistä kyvykkyyttä analyyttisen ja raaka-ainetutkimuksen parissa, keskittyy raaka-aineiden ja esikäsittelyprosessin tutkimukseen. Innovaatiokeskus on tähän mennessä palkannut yli 20 tutkijaa ja muuta ammattilaista. Innovaatiokeskus sijaitsee Science Park II:ssa Singaporen länsiosassa.

Uusi keskus täydentää erinomaisesti Nesteen globaalia innovaatiotyötä, jossa kartoitetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia skaalautuvien tulevaisuuden raaka-aineiden ja niihin liittyvien teknologioiden ympärillä. Noin 25 % yhtiön henkilöstöstä työskentelee innovaation, tutkimuksen, tuotekehityksen ja suunnittelun parissa. Vuonna 2022 Nesteen tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 85 miljoonaa euroa, josta suurin osa investoidaan tulevaisuuden raaka-aineiden ja niiden käytön mahdollistavien teknologioiden innovaatioon, tutkimukseen, kehitykseen ja testaukseen. Viimeisen vuosikymmenen aikana Nesteen uusiutuvista raaka-aineista on tutkittu yli 2 000 näytettä ja vuoteen 2022 mennessä yhtiölle on myönnetty noin 2 000 patenttia. Teknologiakeskus Porvoossa tekee tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyötä. Tämä keskittymä työllistää yli 1 000 ammattilaista, ja se on jatkossakin Nesteen toiminnan keskeinen kulmakivi keskittyen koko arvoketjuun raaka-aineista lopputuotteisiin

21 tykkäystä

@Gonzalez ei tilanne toki ihan noin yksinkertainen ole mitä @Petri_Gostowski ylhäällä kirjoitti. Mun on ihan pakko tästä vähän kirjoittaa koska Petrin tekstistä tulee vähän vaikutelma että kyse olisi vain WACCin eroavaisuuksista. Tuottovaatimus on vain yksi komponentti arvonmäärityksessä ja DCF:ssäkin. Tuo yllä oleva graafi tietysti kuvastaa Inderesin tavoitehintaa eri tuottovaatimuksilla NYKYISILLÄ ENNUSTEILLA

Tavoitehinta ja kassavirtamallin lopputulema ei ihan suoralta kädeltä ole sama asia, vaikka jonkun analyysissä kassavirtamallin arvo voikin vastata tavoitehintaa. Kassavirtamalli on vain yksi väline arvonmääritykseen, mutta sen soveltuvuus vaihtelee yhtiöittäin. Meidän Neste analyysissä kassavirtamalli on käytetty menetelmä, mutta sen lopputulos ei suoraan valu tavoitehinnaksi. Eli myös tuokaan kuvaaja ei kuvaa meidän tavoitehintaa eri tuottovaatimuksilla.

En kuitenkaan missään nimessä tarkoittanut, että tavoitehintojen eron taustalla olisi vaan ja ainoastaan erotus wacc-%:ssa. En voisi tämmöistä kannanottoa tehdä, kun en ole nähnyt kaikkien kassavirtamalleja. Mutta siis kirjoitin meidän kassavirtamallista ja mitä muutos meidän kassavirtamallin wacc-%:ssa tekee mallin antamalle osakkeen arvolle.

Sen lisäksi että tuottovaatimus vaihtelee makrotilanteen ja sijoittajien sentimentin mukaan, niin tulosennusteet ne vasta tuleekin muuttumaan :smiley: En usko että ero tavoitehinnoissa tulee juurikaan WACCin kautta (kuten Petri esittää), vaan enemmän juuri tulevaisuuden kassavirtojen ennustamisen eroavaisuuksissa. Toki molemmat komponentit vaihtelee varmasti eri analyytikoilla, mutta eroa on joka tapauksessa merkittävästi ennusteissakin. Toisella analyytikolla voi siis hyvin olla ihan yhtä korkea/matala tuottovaade kuin Petrilläkin, mutta tavoitehinta olla samalla korkeampi, koska ennustaa kovempaa tuloskasvua tai korkeampaa kestävää tulostasoa terminaalivaiheessa.

Tästä oon eri mieltä - veikkaan, että erot kassavirtamallien taustalla rakentuu tasapainoisemmin molemmista eli sekä eroista ennusteissa mutta myös tuottovaateissa. Kaiken kaikkiaan näiden erot tuskin on erityisen suuria, kun tavoitehintojen vaihteluväli ei ole erityisen suuri. Poikkeuksena tuo 72 euron tavoitehinta, minkä osalta tiedän, että siellä taustalla on arvonmääritys, jossa yksi komponentti on kassavirtamalli ja sen wacc-% on 6,11 %.

Nesteen kohdalla en kuitenkaan usko, että ennusteissa on erityisen isoja eroja, kun nyt tiedetään minkä verran investoidaan Uusiutuvien tuotteiden kapasiteettiin, joista kaukaisimpana olevat on valmiita 2026 H1. Näiden nykyisten investointien lisäksi veikkaan, ettei kenelläkään ole ennusteissa samalle jaksolle muita kuin kerrottuja investointeja suuressa mittakaavassa (ja sitä kautta ei kassavirtaakaan). Mahdollista toki on, että jonkun mallissa on seuraava investointi (mitä ei ole ilmoitettu vielä) jonnekin vuosille -25-30, mutta toisaalta investointien kesto huomioiden näiden kassavirrat on aika kaukana, eikä niiden vaikutus mallin arvoon olisi siten erityisen merkittävä diskonttauksen vuoksi. Arvioin, että erot kassavirroissa keskipitkällä aikavälillä tulee etenkin Uusiutuvien tuotteiden pitkän tähtäimen myyntimarginaalin ennusteesta, mikä on yhtiön kannalta pitkällä tähtäimellä myös varsin olennainen muuttuja.

Varmaa on vain se, että tulevien vuosien kassavirrat tulee heittämään itse kullakin häränpyllyä jompaan kumpaan suuntaan ja WACC myös heiluu tässä tulevien vuosien aikana milloin minkäkin syyn takia :smiley: DCF-mallia kannattaa lähestyä enemmänkin hahmottelemalla, että mitä odotuksia tietyllä tuottovaatimuksella ja kasvuoletuksilla on nykyhinnassa sisällä - ja suhteuttaa se sitten omiin vaatimuksiin ja nykyhintaan. Varmaa on vain se, että tulevien vuosien kassavirrat tulee heittämään itse kullakin häränpyllyä jompaan kumpaan suuntaan ja WACC myös heiluu tässä tulevien vuosien aikana milloin minkäkin syyn takia :smiley: DCF-mallia kannattaa lähestyä enemmänkin hahmottelemalla, että mitä odotuksia tietyllä tuottovaatimuksella ja kasvuoletuksilla on nykyhinnassa sisällä - ja suhteuttaa se sitten omiin vaatimuksiin ja nykyhintaan.

En ihan näin villiksi länneksi luonnehtisi kassavirtamallin muuttujia, vaikka toki yhtiökohtaisia eroja on siinä, kuinka hyvin pitkän tähtäimen muuttujia voi arvioida ja paljon oletukset niiden osalta heiluu. Wacc-% taas ei yli ajan heilu erityisen paljon - poikkeuksena nyt lähihistoria, missä on menty negatiivisista koroista merkittävästi plussan puolelle lyhyessä ajassa. Tämmöinen nyt ei ainakaan historian pohjalta arvioituna tapahdu kovinkaan usein eikä toisaalta meidän riskitön korko (tai wacc-%) suoraan seuraa riskittömän koron muutoksia. Siten en vetäisi tuommoista johtopäätöstä lähihistoriasta, joka ei tietysti ole tae tulevasta. Tuosta lopusta olen samaa mieltä, että noin käytettynä kassavirtamalli on varsin hyvä työkalu.

23 tykkäystä

“Boeing Co. on Wednesday said it has agreed to buy 5.6 million gallons of blended sustainable aviation fuel produced by Finnish oil refiner Neste Oyj to support the plane maker’s U.S. commercial operations through 2023, more than double its procurement from last year.”

59 tykkäystä
31 tykkäystä

En aiemmin huomannut näitä linkattavan. Tuttu juttu kansantajuisesti

Neste x Harri Moisio: Neste MY Uusiutuvan Dieselin ja perinteisen biodieselin erot

Neste x Harri Moisio: Miten Neste MY Uusiutuva Diesel eroaa fossiilisen dieselin käytöstä?

12 tykkäystä

Tässä on @Aili:n erinomainen tviittiketju Nesteestä ja sen tuloksesta. Kannattaa lukea! :slight_smile:

26 tykkäystä

Kauppalehdessä oli viikonloppuna mielenkiintoinen uutinen saksalaisesta vihreän vedyn cleantech-yhtiöstä Sunfirestä, jossa Neste on ollut vähemmistöosakkaana vuodesta 2020 lähtien. Juttu on maksumuurin takana mutta tiivistetysti seuraava:

  • Saksalaisen Handelsblatt-talouslehden saamien tietojen mukaan Sunfire on aloittanut uuden rahoituskierroksen, jossa se hakee 200 miljoonan euron riskirahoitusta sijoittajilta. Yhden miljardin euron arvostus on tullut esiin rahoituskierroksen yhteydessä.

  • Sunfire on siirtymässä pienen pilottimittakaavan elektrolyyseristä 500 megawatin kokoluokkaan vielä tänä vuonna Saksassa. (Vertailun vuoksi Nesteellä suunnitelmissa investoida 120 MW:n elektrolyyseriin Porvoossa.)

  • Sunfiren patentoidulla elektrolyysiteknologialla voidaan tuottaa uusiutuvaa vetyä sekä muuntaa vettä ja hiilidioksidia petrokemian tuotteiden raaka-aineiksi. Lopulta tavoitteena on saada fossiilisillepolttoaineille päästöttömiä vaihtoehtoja teollisuuteen, lentoliikenteeseen ja meriliikenteeseen.

Nesteen uusiutuvan vedyn osakkuusyhtiö Sunfiren arvostus on nousemassa lehtitietojen mukaan miljardiin euroon | Kauppalehti

32 tykkäystä

Europassa pitkään vielä käytössä polttainekäyttöisiä autoja, mutta pitkässä juoksussa veikkaan sähköautojen osuuden kasvavan.
Kuinkahan paljon tämä vaikuttaa Nesteeseen?

https://www.hs.fi/talous/art-2000009392623.html

1 tykkäys

Jos lainaan hieman tuota HS artikkelia:

"Uuden lainsäädännön mukaan uusien henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen CO2-päästöjen tavoitetaso on nolla vuonna 2035, eli säädös käytännössä kieltää fossiilisilla polttoaineilla toimivien uusien bensiini- ja dieselautojen tuonnin EU:n markkinoille.

Siihen asti polttomoottoriautoja voi yhä myydä, joten koko EU-autokannan vaihtuminen päästöttömäksi ottaa aikaa useita vuosia vielä vuoden 2035 jälkeen."

Perinteisten öljytuotteiden kulutus siirtyy tulevina vuosina enenevästi raskakaan liikenteen liikuttamiseen. Yrityksen tulos on jo vuosien ajan tullut pääosin uusiutuvista polttoaineista. Uusiutuvat polttoaineet tuottavat jatkossa runsaasti lentopetroolia ja kemianteollisuuden käyttämiä jalosteita. Perinteinen öljyn jalostus muuttaa prosessejaan, vaihtaa raaka-aineitaan ja muuntuu uusiutuvien valmistajaksi. Meillä täällä Suomessa ajellaan niin vanhoilla autoilla että vielä 2050 luvulla pitää olla bensa-asemia ja perinteisiä polttoaineita tarjolla, jollei noita sitten kielletä.

Eli vaikuttaa Nesteeseen niin että jalosteet menevät tulevaisuudessa erilaiseen kulutukseen kuin menneisyydessä.

4 tykkäystä

Neste ja Wizz Air ovat sopineet Neste MY Uusiutuva Lentopolttoaine™ -tuotteen toimituksesta vuodesta 2025 eteenpäin. Sopimuksen myötä Wizz Air voi ostaa Nesteen tuottamaa uusiutuvaa lentopolttoainetta 36 000 tonnia vuodessa kolmen vuoden ajan. Wizz Air käyttää polttoainetta Euroopan ja Ison-Britannian reiteillään.

31 tykkäystä

Neste tuo vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana markkinoille uuden Neste ReNew™ -voiteluainetuoteperheen, jonka valmistuksessa hyödynnetään uusiutuvia tai uudelleenjalostettuja perusöljyjä ja laadukkaita lisäaineita. Ratkaisu tarjoaa Nesteen asiakkaille mahdollisuuden vähentää riippuvuuttaan raakaöljypohjaisista tuotteista ja ottaa myös voiteluaineiden osalta askeleen kohti vastuullisempaa tulevaisuutta.

  • Neste ja ILLIG aikovat kokeiluhankkeiden avulla esitellä entistä vastuullisempien ratkaisujen hyötyjä ja toteuttamiskelpoisuutta lämpömuovattujen muovipakkausten tuotannossa
  • Yhteistyön tavoitteena on vauhdittaa siirtymää fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin ja kierrätettyihin raaka-aineisiin

Neste ja ILLIG ovat solmineet strategisen kumppanuuden, jonka tavoitteena on edistää entistä vastuullisempien ratkaisujen käyttöä lämpömuovattujen muovipakkausten tuotannossa kokeiluhankkeiden avulla. Todellisiin arvoketjuihin perustuvien pienemmän mittakaavan hankkeiden avulla pyritään osoittamaan, että uusiutuvia ja kierrätettyjä raaka-aineita voidaan käyttää sellaisenaan korvaamaan fossiilisia raaka-aineita myös vaativissa sovelluksissa.

28 tykkäystä

“Neste haluaa ostaa käteisellä takaisin 400 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan.
Laina erääntyy kesäkuussa 2024. Yhtiö harkitsee uuden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskua”

11 tykkäystä

Nokiahan osteli lainojaan pois myös. Luulisi että noissa vanhoissa olis hyvät ehdot & matalat korot.

Vai onko nyt kiire uusia jos ajattelee että vuoden päästä on vielä huonompia ehtoja tarjolla.

Mut eiköhän noissa talousjohto tiedä pahaiten miten kannattaa velkoja hoitaa/järjestellä.

14 tykkäystä

Nesteen hallituksen jäsen Martina Flöel on ilmoittanut, ettei hän ole käytettävissä uudelleenvalintaan Nesteen hallitukseen varsinaisessa yhtiökokouksessa’ yhtiöstä kerrotaan. Yhtiökokous pidetään 28. maaliskuuta 2023. Nesteen mukaan syynä tähän on yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen jälkeen syntynyt mahdollinen eturistiriitatilanne, mikä johtuu Flöelin muista sitoumuksista.

2 tykkäystä

Martina Flöel on Sasolin hallituksen jäsen🤔

3 tykkäystä

Eiköhän noita vanhoja ole päässyt ostamaan reilusti alle paarin. Jos odotetaan korkotason olevan noiden vanhojen erääntyessä samalla tasolla, niin erääntyessä joudutaan maksamaan nimelliarvo takaisin ja joudutaan hakemaan saman verran rahaa markkinasta (jos ei haluta muuttaa rahoitusrakennetta). Nyt voidaan ostaa vanhat laput alihintaan pois ja rahoittaa uudella lainalla ja tarvitset lainaa vain vanhojen markkina-arvon verran. Kokonaisuudessaan siis hyödytään tästä veivauksesta sillä oletuksella, että korot jää korkeammalle.

4 tykkäystä

Eikö tämä ole kuitenkin nollasummapeliä? Seuraavien kuukausien korkeammissa koroissa hävitään se mitä voitetaan nyt ostamalla alihintaan nämä kupongit takaisin?

1 tykkäys