Neste sijoituskohteena: ilmastonmuutostaistelun eturivissä

[Cadel]

Neste juhlistaa Singaporen jalostamon laajennuksen avajaisia ja perustaa...

Neste juhlistaa Singaporen jalostamon laajennuksen avajaisia ja perustaa uusiutuvan lentopolttoaineen toimitusketjun Changin lentoasemalle

Neste julkisti joulukuussa 2018 lopullisen investointipäätöksensä uusiutuvien tuotteiden tuotantokapasiteetin kasvattamisesta Singaporen jalostamollaan. Singaporen 1,6 miljardin euron laajennusprojekti ja laajennusosan käynnistys on saatu onnistuneesti päätökseen huhtikuun puolivälin jälkeen. Tänään Neste juhlii laajennuksen avajaisia. Laajennus kaksinkertaistaa Nesteen tuotantokapasiteetin Singaporessa ja nostaa jalostamon vuotuisen kokonaiskapasiteetin 2,6 miljoonaan tonniin tarjoten mahdollisuuden tuottaa jopa miljoona tonnia uusiutuvaa lentopolttoainetta. Laajennus vahvistaa Nesteen asemaa maailman johtavana uusiutuvan lentopolttoaineen tuottajana. Tuotantokapasiteetin ohella kasvatettiin myös raaka-aineiden esikäsittelykapasiteettia, joka lisää Nesteen kykyä käsitellä haastavampia jäte- ja tähderaaka-aineita.

Neste perustaa integroidun uusiutuvan lentopolttoaineen toimitusketjun Singaporen Changin lentoasemalle

Neste on sitoutunut tukemaan maailman ilmailualaa saavuttamaan nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Nesteellä on myös ilo tukea Singaporea saavuttamaan kunnianhimoiset päästövähennystavoitteensa osana Green Plan 2030 -ohjelmaa sekä Sustainable Air Hub Blueprint -suunnitelmaa, jonka on määrä valmistua myöhemmin vuonna 2023.

Jotta Neste voi tarjota sekoitettua Neste MY Uusiutuva Lentopolttoaine™ -tuotetta suoraan lentoyhtiöille Singaporen Changin lentoasemalla, yhtiö on sopinut ostavansa vähemmistöosakkuuden Changi Airport Fuel Hydrant Installation Company Pte Ltd:sta (CAFHI), joka on lentoaseman polttoainevarastointiin ja infrastruktuuriin keskittyvä yhteisyritys. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten kaupan ehtojen täyttymistä.

[Reeti]

Vahvalta näyttää mahdollisuus, että Neste on tässä busineksessa ison menestyksen alkumetreillä. Varmaa ja riskitöntä ei menestys toki ole, mm. eri maiden poliittisen ohjauksen arvaamattomuuden vuoksi, joka voi heilauttaa kannattavuusarvioita nopeasti. Vihreän siirtymän megatrendi antaa kuitenkin myötätuulta ja juurikin tällä kohdealueella kilpailevat teknologiat eivät ole merkittävänä uhkana horisontissa. (en siis usko että lentoliikenne siirtyisi merkittävissä määrin sähkövehkeisiin ainakaan muutamaan vuosikymmeneen).

Omassa laskelmassa osake on hinnoiteltu jotakuinkin pessimistisen ja realistisen skenarion väliin. Optimistinen skenario antaa niin ison nousuvaran että en sitä tässä kehtaa printata. Jokainen voi äänestää omilla euroillaan.

[Aili]

Nesteen biopolttoaineiden katteiden ja jakeluvelvotteiden pohdiskelu on tärkeää. En halua vähätellä sitä lainkaan.

Itselle Neste valikoitui silti salkkuun jälleen hieman abstraktimmasta syystä. Energia-ala on murroksessa ja silti se on rekrytty täyteen tylsiä dinosauruksia, joiden nivelet vaatisivat ”hieman” öljyämistä, jotta kääntyily onnistuisi paremmin. Siitä on yli kymmenen vuotta, kun luin ensimmäisen kerran biopolttoaineiden kehitysprojektista. Viljeltiinköhän tyyliin jotain mikrobeja Naantalissa. Öljyn hinta huiteli yli satasessa. Silti hieman jännitti, kun biopolttoaineen valmistus oli siellä 100$/barrelin luokkaa. Ei ole ollut pitkään aikaan enää niin kallista ja paljon on tapahtunut. Tuntui todella kaukaiselta, että biopolttoaineilla voisi tienata.

Silloinkin Nesteellä meni hyvin. Tuntui mukavalta, kun oltiin otettu huomioon, että jos öljyn hinta on alhaalla, jalostaminen kannattaa, ylhäällä biopolttoaineet Riskit oli silloinkin hyvin hallussa. Silloin öljyfimoilla meni hyvin ja maailman TOP10 arvokkaimpina yrityksinä patsasteli useampi öljyloordi, jonka kassa eli sen varassa reaktiivisesti, paljonko öljystä saa. Joku Paasi taisi kutsua niitä loordeja pari vuotta sitten zombeiksi.

Tänä päivänä biopolttoaineiden katteet ja menekki on vakava keskustelun aihe. Ihan syystä. Neste on hankkiutunut eroon pala palalta öljybisneksestä. Tuntuu hieman kuin se roikkuisi tällä hetkellä biopolttoaineiden menestyksen varassa. Onhan niissä hyvin erilaisia riskejä. Samaan aikaan se kuitenkin vahvistaa asemaansa raaka-aineiden hankinnassa ja kovaa vauhtia tutkii muovin kierrätystä ja vetytalouden mahdollisuuksia. Minkähänlaiset bisnekset niistäkin syntyvät.

On ihan totta, että biopolttoaineiden katteet tuskin kestävät pitkällä aikavälillä ainakaan. Lopulta kilpailijat kurovat kaulas kiinni. Mutta Nesteen track record kehoittaa katsomaan yli sen, mitä en vielä näe. Katse on itsellä jo uusissa tuotteissa vanhojen kassakoneiden lisäksi. Eiköhän biopolttoaineits saada vielä pitkään myytyä tuottavasti.

Summasummarum

Luotan, että dinosauruksia täynnä olevalla alalla kilpailijoiden on vaikea pysyä Nesteen perässä. Neste osaa hallita riskejä alan normia keskimääräistä paremmin. Samankaltaisia tuotteita saa kilpailijat varmasti kopioitua, mutta riskit huomioiva yrityskulttuuri on asia, jota on vaikea kopioida ja mielestäni kohtalaisen tehokas kilpailuvaltti kyseisellä alalla. Toisilla aloillahan se on vain pakko olla.

[MokaMikko]

Jakeluvelvoitteesta ja ilmastonmuutoksesta St1-pomo Mika Anttonen: On fakta, että maailman päästöt eivät vähene – "Maksamme paljon asioista, jotka eivät vaikuta yhtään" | New Articles | Helsingin Uutiset

[veronmaksaja]

Tänään Neste Kauppalehden ‘Viikon osake’, lukuja ja analyytikkojen mielipiteitä (maksumuurin takana as usual). Ruotsin linjauksen kärvistelyä mutta toki päätelmänä “yhtiön markkina on silti kasvava ja kilpailuasema vahva”.

[JuhaR]

OP:n analyysissäkin on mainittu sekä ajurit että riskit. Yksi listattu riski on nyt toteutumassa. Kannattaisikohan niiden tavoitehintojen tuijottamisen sijasta alkaa katsomaan enemmän niitä tavoitehintojen perusteita.

[Don_Draper]

Mun mielestä tavoitehintojen laaja vaihteluväli on aika luonnollista Nesteelle etenkin tässä tilanteessa. Ilmassa on aika paljon skenaarioita. Ensimmäinen kysymys on biopolttoaineista/uusiutuvista/Neste My:stä. Siinä on paljon lyhyen ja keskipitkän aikavälin potentiaalia, kun vetytalous on vielä alkutekijöissä ja eri alojen sähköistäminen on hidasta ja haastavaa. Positiivisia ajureita siis on, mutta epävarmuutta on ilmassa juuri poliittisella puolella, on kyse sitten sekoitusvelvoitteesta tai siitä, miten uusiutuvia määritellään ja kestääkö tarkempi raaka-ainetarkastelu päivänvalon (Nestehän ei ole ollut erityisen läpinäkyvä alkuperän osalta). Sitten myynnin kannalta maantieliikenne näyttää aika haastavalta sähkön viedessä voiton, toki raskaassa liikenteessä on omat mahdollisuutensa. Kuten artikkelissa todetaan, paras pitemmän aikavälin potentiaali lienee lentoliikenteessä, mutta siinäkin ollaan niin alkutaipaleella, että pelkästään sen alan eri kasvuskenaarioiden erot selittävät jo suuret erot tavoitehinnoissa. Pitkällä aikavälillä vety tullee olemaan se voittava polttoaine tai energianlähde monilla aloilla. Neste on toki mukana ”skenessä”, mutta itse olen kyllä aika skeptinen siitä, miten eri suomalaiset firmat meinaa kaupallistaa vedyn tai vetyteknologian. Fakta on kuitenkin se, että kaikki suuret pelurit maailmalla investoi vetyyn, mitä ei tapahtunut biopolttoaineiden osalta, joten sen kilpailun voittaminen tulee olemaan todella haastavaa. Sitten taas Nesteen investoinnit esim. muovinkierrätykseen ovat toistaiseksi aika suuria kysymysmerkkejä, joissa myös eri maiden regulaatiot kierrätyksestä ja kierrätysmateriaalin sekoitusvelvoitteesta elää aika omaa elämäänsä eri puolilla maailmaa. Jopa EU:ssa asia on aika lastenkengissä ja monella alalla on yhä kannattavampaa ja halvempaa käyttää neitsytmateriaaleja vuonna 2023 mikä tuntuu aika kreisiltä ajatellen 2035/2050 tavoitteita. Eli tarvitaan taas kerran paljon sekä keppiä että porkkanaa. Kaiken tämän valossa en ihmettele, jos joku laittaa tavoitehinnaksi vaikka 35 ja toinen 70. Kun laittaa lukuja Exceliin ja lähestyy asiaa skenaarioiden kautta, niin kaikille löytyy perustelunsa.

[Soros]

Onko Neste laskenut viime päivinä vain tämän jakeluvelvoitekeskustelun takia vai onko muita uutisia?

[Lokis]

Subscribe to read | Financial Times

Financial Timesilla Boeingin toimitusjohtajan höpinää biokerosiinista.

Jutun pääkohdat referoituina:

• CEO uskoo, ettei SAFn hinta tule koskaan tulemaan hinnassa kilpailukykyiseksi lentopetrolin kanssa
• SAF (sustainable aviation fuel) osuus vuoden 2050 päästötavoitteisiin pääsystä on kuitenkin arvioilta 65 %, syynä regulaatio (USA ja EU)
• Kustannus siirtymästä tulee matkustajien maksettavaksi, lentoyhtiöt eivät ole sellaisessa taloudellisessa asemassa, että ne pystyisivät maksamaan erotuksen omasta pussistaan
• Kustannuksia lisää infrastruktuurin rakentaminen
• Bidenin hallinto asettanut teollisuudelle tavoitteen nostaa SAFn tuotanto 3 miljardiin gallonaan vuoteen 2030 mennessä nykyisestä alle 16 miljoonasta gallonasta
• Haasteena tälle on kuitenkin se, etteivät sijoittajat ole halukkaita “kaatamaan” rahaa uuden SAF-kapasiteetin rakentamiseen, ennenkuin kysyntä on taattu.
• USAn maatalousministerin Tom Vilsackin mukaan IRAn verohyvitykset tulevat auttamaan investointien tiellä olevan tiesulun ylittämisessä, vaikkakaan polttoaineiden (SAF ja perinteinen lentopetroli) hintapariteettia ei tulla saavuttamaan “anytime soon”

Artikkeli tiivistää aika nätisti riskejä ja mahdollisuuksia Nesteen edelläkävijyydelle sektorilla. Neste on erinomaisessa asemassa, mutta regulaation ja kuluttajien halukkuuden suosia ympäristöystävällisiä ratkaisuja on pysyttävä suotuisana. Ruotsin päätös laskea jakeluvelvoitetta on hyvin aiheellisesti nostanut riskejä regulaatiosta ja siksi kurssi onkin oikeutetusti ottanut osumaa. Oma usko tulevaisuuteen on vahva, mutta aika isoja mörköjä vastaan tässä painitaan. Öljyteollisuudella on kuitenkin valtava lobbausvoima politiikkaan.

[Aili]

Hyvä artikkeli. Kiitos tästä.

Nättiä.

Juu siis tuo Biden tavoite nostaa 16milj.gallonan tuotanto 3miljardiin gallonaan vuoteen 2030 mennessä on aika huikea.

Tätä haastetta ja kysymystä yritän itsekin itsepäisesti ihmisissä herätellä.

Biopolttoainetta kritisoidaan, mutta miettikää, jos oltaisiin tilanteessa, jossa esimerkiksi lentoliikenne saisi hamaan tulevaisuuteen aina vedota siihen, ettei ole turvallista teknologiaa korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Eikä sitä syntyisi, mikäli tuotekehitykseen ei satsattaisi rahaa ja edettäisi kohti uusia ratkaisuja pikku hiljaa askel askeleelta. Samaan aikaan muut pakotettaisiin satsaamaan uuteen teknologiaan ja ”kaatamaan” rahaa tuotekehitykseen.

Aika harvoin joku luo kerralla jotain mullistavaa. Ei Nokia 3210 ollut ensimmäinen matkapuhelin maailmassa. Ensimmäiset olivat aika halkoja, eikä niitä edes oikein mukana kanniskeltu.

Paljon ollut puhetta Ruotsin jakeluvelvoitteen alentumisesta, mutta onkohan EU:n tavoite nostaa jakeluvelvoitetta yhä pysynyt samana?

Jakeluvelvoite | Energiavirasto

[Vara-Paavi]

Nyt en muista lähdettä, olisiko ollut Björn Wahlros haastattelussa ennen Sampon yhtiökokousta (?), mutta kuulemma nykyisellä uusiutuvan lentopolttoaineen tuotannolla joku yksi iso lentoyhtiö (Delta Airlines tms) lentää kolme päivää. Siinä mielessä tuo kysyntä/tarjonta -epäsuhta on valtava tavoitteisiin nähden ja tulee pitämään huolen siitä, että hinnat pysyvät uusiutuvassa korkealla ainakin seuraavat 5-10 vuotta, kun lentoyhtiöiden pitää kilpaa kiillottaa vihreää ESG-kilpeään.

[Bosaboi]

Nesteen tavoitehintoja, olkaa hyvät!

[Bosaboi]

Analyytikoiden ajatuksia, kuinka Neste-arvopaperin kanssa voisi nyt toimia.

[Bosaboi]

Hemmottelin itseäni tilaamalla digi-Kauppalehden kuukauden koejakson edullisesti!

[samamies]

Milloinhan nämä on päivitetty? Ovatko viimeaikaiset käänteet jo suosituksissa mukana?

[Bosaboi]

Jotenkin epäilen, että eivät ole ihan vielä päivittyneet näihin, nämä tuoreimmat käänteet…

[Sijoittaja-alokas]

Alla on @Aili:n mainio tviittketju Nesteestä, suosittelen vilpittömästi lukemaan.

Aili

[Cadel]

Neste ja ITOCHU laajentavat yhteistyötään parantaakseen Neste MY Uusiutuvan...

Neste ja ITOCHU ovat sopineet yhteistyönsä laajentamisesta lisenssisopimuksella, jonka myötä ITOCHUsta tulee Neste MY Uusiutuva Diesel™ -polttoaineen virallinen jakelija Japanissa. Sopimuksen myötä Neste MY Uusiutuvan Dieselin saatavuus laajenee Japanin markkinoilla esimerkiksi Osakan alueelle, jossa polttoainetta toimitetaan vuonna 2025 järjestettävän Osaka-Kansain maailmannäyttelyn rakennustyömaalle.

[Lokis]

Mielenkiintoinen artikkeli Suomen suurimman satamaoperaattorin blogista. Oletettavasti heillä on käytössä Nesteen My uusiutuva kevyt polttoöljy.

https://www.steveco.fi/fi/index/ajankohtaista/blogi/uusiutuvallapolttoaineellavalittomiapaastovahennyksia.html

Muutama lainaus artikkelista:

Valituissa Hietasen sataman koneissa otettiin syyskuussa 2022 testikäyttöön uusiutuva polttoöljy (HVO). Käyttökokeilua laajennettiin helmikuussa 2023 Mussaloon. Korvaamalla osa fossiilisesta polttoaineesta uusiutuvalla pystytään nopeasti vähentämään työkoneista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Merkittävä osa Stevecon ympäristövaikutuksista muodostuu työkoneiden käyttövoimasta eli fossiilisesta polttoöljystä. Hietasen ja Mussalon satamissa testataan parhaillaan uusiutuvan polttoöljyn (HVO) käyttöä työkoneissa. Uusiutuva polttoöljy valmistetaan tyypillisesti biopohjaisesta jätteestä tai tähteistä. Se vähentää syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä noin 90 prosenttia fossiiliseen polttoöljyyn nähden.

Tavoitteena päästöjen välitön vähentäminen

Uusiutuvan polttoöljyn käytöllä Steveco tavoittelee välittömiä päästövähennyksiä. Jääskeläisen mukaan pilotin tuloksia seurataan suurella mielenkiinnolla, mutta maltillisesti ja huolellisesti jatkotoimenpiteitä suunnitellen.

“Jos kokeilu sujuu hyvin, olemme pohdinnan paikassa, olisiko edellytyksiä laajentaa uusiutuvan käyttöä kaikkiin niihin koneisiin, joihin polttoaine soveltuu. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa lähes koko konekantaa”, Jääskeläinen arvioi.

Hän toivoo, että uusiutuvat polttoaineet olisivat tulevaisuudessa vähemmän moottorityyppisidonnaisia ja edullisempia kuin nyt. Niiden laajempi käytettävyys ja kilpailukykyinen hinta palvelisi koko yhteiskuntaa.

“Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin pääseminen edellyttää, että myös meidän pitää olla mukana aktiivisesti etsimässä ja testaamassa sellaisia keinoja, joilla nykyisen työkonekannan päästöjä vähennetään”, hän muistuttaa.

“Konekannan uusiminen on hidasta ja kallista. Siksi vaihtoehtoisten, päästöttömien tai vähäpäästöisten polttoaineiden käytettävyys vanhemmissakin koneissa on ratkaisevassa asemassa.”

Sähkökäyttöisten työkoneiden käyttöaika kaukana toivotusta

Vuodesta 2018 alkaen Stevecon eri toimipisteissä on testattu vuosittain myös sähköisten työkoneiden käyttöä. Toistaiseksi Jääskeläinen ei näe niiden käyttöönotolle realistista mahdollisuutta.

“Suurimman haasteen luo koneiden yhtäjaksoinen käyttöaika. Sekä meillä että asiakkaillamme on palvelun tehokkuusvaatimuksia, joihin sähkökäyttöiset työkoneet eivät ikävä kyllä vielä yllä”, hän sanoo.

Jotta sähköiset koneet olisivat varteenotettava vaihtoehto nykyisille koneille, niiden yhtäjaksoinen käyttöaika tulisi kestää kahden työvuoron verran.

“Tällä hetkellä päästään maksimissaan 25 prosenttiin tästä”, Jääskeläinen arvioi.

“Oma kysymyksensä on tietysti myös latausinfran rakentaminen ja sähköverkon kestävyys, jos suuri määrä koneita kytkettäisiin yhtä aikaa lataukseen. Tosin niin kauan kuin koneiden yhtäjaksoinen käyttöaika jää kauas tavoitteesta, tämä ongelma ei ole akuutti.”

[Hasbi]

Tuosta vielä aiempaan tavoitehintakeskusteluun liittyen tuoreet suositukset ja targarit: