Nexstim - Aivostimulaatiolla maailmanvalloitukseen

Lisää hyviä uutisia.

https://nexstim.com/news-and-events/news/press-release/news/pilot-study-for-new-chronic-pain-treatment-protocol-with-nexstim-nbtr-system-starts-in-helsinki-univ/

4 tykkäystä

Jotenkin hyvä pöhinä alkaa tässä olla Nexstimin ympärillä.

5 tykkäystä

Hyvä, että ne molemmat luvatut pilotit käynnistyivät ajallaan. Kyse on siis siitä lyhyemmästä hoitoprotokollasta. Nyt tiedotettiin Helsinkiin kivun hoitoon, joku päivä sitten Kuopioon masennuksen hoitoon. Tulokset saataneen aika nopeasti, mutta tietenkin näyttö on varsin varhaista, kun vain vähän potilaita mukana.

Pöhinää lisää, se on kiva. Kovasti kuitenkin odottelen, että lisää laitteita (edes pari kpl) olisi toimitettu esim. Q3 aikana. Nuo pari päivitystä vanhoille laitteille ja se yksi keväällä toimitetun lunastaminen + mitä muuta onkaan ilmoitettu jäävät vähän vajaaksi toiveistani. Jospa kuun vaihteessa tulee tietoa lisätoimituksista kvartaalin ajalta, se kelpaisi. Siis toivoisin pöhinää liiketoimien vahvalla kehittymisellä. Tällä hetkellä pöhinä aika lailla assosioituu kurssikehitykseen. (Mutta ketjun otsikkohan liittyy läheisesti juuri siihen, eli ehkä olen väärässä ketjussa? :grinning:)

Ja niitä strategian toteuttamisen kannalta tärkeitä juttuja odotellaan. Etenkin sitä, millainen on tuleva rahoitusjärjestely.

2 tykkäystä

Nostetaan fabriikin arvo hyvillä uutisilla 1€/lappu ja sen jälkeen Nexstim myy muutaman miljoonan osaketta innokkaille piensijoittajille.
Rahoitusjärjestely done :grin:

4 tykkäystä

Ei olisi pitänyt kirjoittaa niin pitkään kun nopeammat jo kirjoittivat… kokosin ajatuksia ja ehkä palstalle eksyvät saavat tästä jotakin irti tai sitten menevät entistä enemmän sekaisin kirjainlyhenteiden ja käsitteiden suhteen…

Nexstimillä tapahtuu. Kroonisen kivun hoitoon pilottitutkimus, tuloksia H1 2021.

Masennuksen hoitoon pilotti, tuloksia H2 2020.

Kyseessä on theta-aaltopurskehoito nopeutetulla hoito-ohjelmalla. Nämäkin ovat siis vasta pilotteja, potilasmäärät ovat niin pieniä, ettei tilastollista voimaa ole muuttamaan hoitosuosituksia. Kontrolliryhmänä masennuksessa tavanomainen TMS. Kivussa annetaan niille, jotka eivät tavanomaisesta TMS:sta hyötyneet. Jos piloteissa ei tule ongelmia eteen, aloittanevat isomman studyn ja sen tulosten saanti kestää. FDA on kyllä jo theta-hoidon hyväksynyt masennukseen. Samoin Suomen Käypä hoito-suosituksessa se mainitaan nopeutetulla metodillakin, näyttö parasta A-ryhmää https://www.kaypahoito.fi/hoi50023#readmore , myös niille, joille lääkitys ei toimi (noin 1/3 masennusta sairastavista) https://www.kaypahoito.fi/nak08215

Kilpajuoksu on eri valmistajien laitteiden näyttöjen suhteen ja ylipäätänsä tehostamalla vaikuttavuutta oikeiden aaltomuotojen, antokohdan ja -tiheyden avulla tiedetään, mihin hevoseen kannattaa sijoittaa. Nexstimin talli on kyllä selvästi kärkeen pyrkimässä.

Kun luetaan tiedotteiden sanamuotoja ”vakavaan masennukseen”, tällä tarkoitetaan major depressive disorder MDD. Tätä vakavaa masennusta/masennustilaa/masennusjaksoa on eriasteista. On lievää vakavaa masennusta, on keskivaikeaa vakavaa masennusta ja on vaikeaa vakavaa masennusta! Yleensä ne potilaat, jotka saavat ECT eli epileptisen kohtauksen aikaansaavan nukutuksessa annettavan hoidon ovat noita vaikea-asteisia. Aiemmin mainitsemani kotonakin annettava tasavirtastimulaatio tdcs on jo Suomessa näytönaste B Aivojen tasavirtastimulaatio (tDCS) depression akuuttihoidossa , mutta noussee vielä A-ryhmään. Kohderyhmänä lievät ja keskivaikeat. Aiemmin kirjoittamani tarkkuus-tdcs voisi tosiaan hyötyä Nexstimin navigaatio-osaamisesta. Laitoin Redeyelle asiasta kyssärin koskien Life Science Dayta, jos Nexstim sinne pääsee Nexstim - Events .

Kilpailua on tekniikoiden ja valmistajien välillä, mutta masennus- ja krooninen kipumarkkinakin on valtava.

5 tykkäystä

Mahtavaa, että saadaan tänne lisää asiantuntijoita paikalle.
Itse olen istuskellut Nexstimin kyydissä jo muutaman vuoden, välillä vähän jopa uskoni menettäneenä. Mutta nyt alkaa vihdoin meno näyttämään varovaisen positiiviselta.

4 tykkäystä

Asiallista tekstiä! Kyllä pian alkaa Nexstimillä hyvä heilua, se on melko varmaa. Hyvä alkurykäisy nuo viime uutiset! :thinking:

Tässä viedään tavallaan kahta suurta edistysaskelta samanaikaisesti eteenpäin. Ensinnäkin se meille jo tuttu iTBS (intermittent Theta Burst Stimulation) tarkoittaa yli kymmenkertaista HOITOAJAN säästöä, kun normaali 37 minuutin hoitosessio saadaan puserrettua 3 minuuttiin(!). Theeta-aallot on mallinnettu tulemaan motoaivokuorelle nopeana kolmen aallon purskeena taajuudella 50 Hz kahdensadan millisekunnin välein. Tavallisessa TMS:ssa pulssifrekvenssi on 10 Hz.

Sitten se tutkimuksen varsinainen “pihvi”, accelerated iTBS eli mikä olisi sopivin odotusjakso ennen seuraavaa 3 minuutin theeta-purskejaksoa varten lopputuloksen kannalta ja montako kertaa näitä purskeita voisi pääkoppa vastaanottaa samana päivänä? Koko 5-6 viikon hoitojakso voisi ollaa tiivistettävissä viikkoon tai parhaassa tapauksessa jopa pariin päivään?! Tässä avautuu kyllä monimutkainen palapeli, mutta mielenkiintoinen sellainen! :upside_down_face: Hokkarit jo melkein katossa!

Onhan se otos tosi pieni, ja varmaan omat hankaluutensa on siinä että potilaat saadaan ensin vieroitettua kaikista psykofarmakoista, joihin he ovat tottuneet. Joiltakuilta voi hermo pettää kesken kokeen… Mutta onhan tämä ainakin alku, jolta on lupa odottaa hyvää.

Ja mitä se hyvä sitten on? No, ensiksikin pelkkä iTBS kohottaa terapialaitteen käyttöastetta ja hankinta tulee sairaalalle/klinikalle yhä helpommaksi. Tämä on kiintoisa etu Nexstimin myynnille!

Toisekseen nopeutettu protokolla on potilaan etu ja ihan ensiarvoinen sellainen. Pahasti masentuneella ja petin pohjaan vaipuneella on mahdollisuus palata takaisin työelämään nopeutetussa aikataulussa. Tämähän on ensiapua hyvin vakavassa sairaudessa. Itse asiassa sitä pitäisi kokeilla HETI ennen kuin aloitetaan pitkällinen ja loputon lääkekokeilujen ruljanssi.

Kaivon pohjaan pudonneella ei ole aikaa eikä kärsivällisyyttä odotella, jos pelastajat siellä ylhäällä pähkäilevät, missä aikataulussa ämpäri veteen lasketaan ja minkä reseptin kera… Vai ehkä kokonaan ilman reseptiä, muutamalla reippaalla vinttauksella sieltä märästä pimeydestä ylös päivänvaloon.

Akuutti tilanne olisi hyvä hoitaa ensin magneettistimulaatiolla ennen kuin vaiva kroonistuu ja lääkekierre alkaa. :dizzy_face:

Psyykenlääkkeet taitavat muuten johtaa Kela-korvauksissa?! Ne ovat myös haluttua kamaa kaduilla ja bilehuumeissa. Nexstimin laitteilla voi siis huomenna olla merkittävä kansantaloudellinen ja -terveydellinen merkitys. Ihan kärjessä tässä nyt mennään, vaikkapa verrattuna USA:an…

Nyt on mielenkiintoista seurata, mitä alan tutkimus muualla maailmassa löytää tai saa aikaan. Silmiini osui uunituore tutkimus Kiinasta. Se näyttää aika arvovaltaiselta eli hyvältä vertailukohdalta esittäessään samoja kysymyksiä nopeutuksen vaikutuksesta:

frontiersin.org/articles/10.3389/fnins.2020.00576/full

Sitten tuli mieleen vielä yksi seikka. Nimittäin se, että lähivuodet joudutaan elämään Covid-19 -olotilassa, olipa rokotetta tai ei.

ECT eli elektrokonvulsiivinen terapia on se mielisairaaloista tuttu sähköhoitolaite, jolla yhä edelleen on käyttöä vanhusten masennushoidossa. Onhan se tosi tehokas, vaikka viekin muistia… Mutta levottoman vanhuksen rauhoittaminen kai on tärkeämpää tämän maailman hoitokodeissa kuin hänen muistinsa säilyttäminen, enemmistö heistä lienee jo ennestään dementikkoja…

Nyt tämä ECT on heiltä suurelta osin käytännössä estetty hoitoon sisältyvien tartuntariskien vuoksi. Vanhuusiän masentuneet voisivat hekin hyötyä tehostetusta magneettistimulaatiosta.

American Journal of Geriatric Psychiatry nostaa kysymyksen esiin:

ajgponline.org/article/S1064-7481(20)30415-2/fulltext

Tuo artikkelin kolmas kohta kannattaa siteerata tähänkin:

“Accelerated intermittent theta burst stimulation (aiTBS) treatment protocols represent an important advancement in neurostimulation and older adults should be thoughtfully included in future clinical trials.”

No, toive on periaatteessa oikea, mutta tulee aktuaaliseksi vasta todella isoissa tutkimuksissa (monta sataa koehenkilöä).

Yhtä hyvin voisi nostaa esiin USA:n monet veteraanisairaalat, ja niiden posttraumaattisesta stressihäiriöstä kärsivät masentuneet nuoret ja keski-ikäiset eläkeläiset. Eikö heidän saamisensa työelämään olisi kunniallinen kansallinen ponnistus juuri USA:ssa? Ketamiini ei siinä ainakaan auta… :angry:

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

9 tykkäystä

https://nexstim.com/news-and-events/news/press-release/news/nexstim-continues-to-report-promising-results-in-quickly-growing-number-of-patients-completing-smar/

Tämä luvattu päivitys USAn potilasrekisteistä tuli aiemmin kuin odotin, mutta tulokset olivat odotetun hyviä. Eli potilaskäyttö ei ole laskenut niin paljoa koronan takia kuin itse olen pelännyt. Myynti on tietenkin eri asia, sillä myyntiorganisaatiosta pääosin luovuttiin keväällä.

5 tykkäystä

Hyvin pyyhkii Nexstimillä USA:ssa! Mutta hyväkään tavara ei itse myy itseään - loistolukemien lisäksi tarvitaan tehokasta rummutusta. Rumpujen määrää ja kokoa voi aina lisätä eli myyntiresursseja kasvattaa. Rauta on nyt kuumaa, kannattaa siis takoa. :boom: :boom: :boom:

Huomasin, että halvausrintamallakin edetään! Keskiviikkona 07.10.2020 klo 17 on tulossa mielenkiintoinen webinaari otsikolla Potential novel therapy for spinal cord injury patients - PAS with high-frequency PNS and E-field guided high-intensity TMS: success stories and future directions.

Webinaarin järjestää Helsingin yliopisto, ja homman koordinaattorina toimii Anastasia SHULGA, MD, PhD, tämän PAS-aiheen tutkimusohjaaja suomalaisessa yliopistokentässä. Tässä voi ilmoittautua webinaariiin ja saada linkin.

https://mailchi.mp/nexstim/podiumwebinar4

Neuronien regeneraatioon perustuva PAS (parillinen assosiatiivinen stimulaatio) on lupaava tutkimusaihe halvauspotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Jotta sijoittajakin pääsee aiheeseen käsiksi ja osaa esittää relevantteja kysymyksiä (vink, vink! niitä voi etukäteen laittaa Nexstimin sähköpostiin info@nexstim.com :thinking:) niin liitän tähän itselleni ensivalaistusta antaneen artikkelin. Tutkielman on kirjoittanut Clinicumissa ahertanut Shulgan opiskelija Roope Havu, joka varmaan lääkärinä tulevaisuudessa on erikoistuva juuri tähän myös Nexstimin tulevaisuutta edistävään kiintoisaan terapiamuotoon! Kas tässä Roopen paperi nimeltä Sähköstimulaation vaikutus motoristen lihasvasteiden amplitudien muutoksiin parillisessa assosiatiivisessa stimulaatiossa (2.06.2019):

helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302807/Havu_PAS-tutkielma_2019.pdf?sequence=2

Viittaan tässä myös aiempaan PAS-kommenttiini, jossa ihastelin Jyväskylän yliopiston Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskuksessa vaikuttavan biomekaniikan professori Janne AVELAn iskevää PP-esitystä. Oiva perehdytys aivojen plastisuudesta ja sähköisestä stimulaatiosta ja LTP:stä eli pitkäaikaisesta potentoitumisesta löytyy helposti naputtamalla selaimeen “Miten harjoittelu muokkaa aivoja?”. :grimacing:

Proffan oma kotisivu tarjoaa lähempää infoa hänen mieliaiheestaan: “brain plasticity and muscle fatigue”. Samat voimat jylläävät niin huippu-urheilijoiden kuin halvauspotilaiden hermolihasjärjestelmässä! Aika eeppistä… Miten päästä sisälle tähän Aladdinin luolaan?!

staff.jyu.fi/Members/avela/home-page-for-avela

Isoja juttuja on Nexstimillä siis kehittymässä. Ollaan mukana! :grinning:

2 tykkäystä

Niin, tässä tilanne on vähän ristiriitainen, kun laite olisi markkinoinnin arvoinen kaikesta päätellen. Korona kuitenkin pakotti käytännössä kokonaan irtisanomaan terapialaitteiden myyntitiimin USAssa. (Ja myöhemmät laitemyynnit ovatkin olleet jo keväällä toimitettujen laitteiden lunastuksia.) Muistan keväällä puhelinkeskustelussa TJn kanssa kyselleeni, onko tarkoitus, että joskus joku paikallinen taho USAssa markkinoisi laitteita tms. Ymmärsin, että tämä oli ainakin yksi mahdollisista vaihtoehdoista. Luulisi ainakin, että moni taho jo uskoo vähitellen, että SmartFocus on kelpo ja markkinoimisen arvoinen laite.

Joka tapauksessa tähänkin asiaan liittyviä ratkaisuja odotellaan. Kuten myös ratkaisua rahoitukseen, diagnostiikan kauan jatkuneeseen kumppanihakuun jne. Liikaa ei kannata odottaa, mutta kokonaisuudessa ei ihan huonolta tilanne tosiaan näytä.

2 tykkäystä

Hyvä, että tapahtuu, tuo VK001 linkkaama uutinen oli nyt Marketscreenerilla, Owlerilla ja Kauppalehtikin yritti suomentaa sen, epäonnistuen. Jos tulokset on mitattu, kuten 55 potilaan aineistossa jo aiemmin esitellysti oli,

tuloksen merkittävyys riippuu siitä, minkäastesia vakavat masennustilat olivat. Jos lieviä, tulos on ”ok”, jos keskivaikeita, tulos on ”ok!”, jos vaikeita, tulos on ”oho!” Näin pienissä aineistoissa pienemmiksi palastelu edelleen huonontaa tilastollista voimaa ja asiat jäävät vähän hämärän peittoon. Tärkeää on kuitenkin, että FDA- ja CE- hyväksynnät jo on.

Vaikea-asteisiin todennäköisesti sairaus- ja työeläkevakuutusyhtiöiden ja sairaaloiden mielenkiinto kohdistuu. Montako itsemurhaa, syrjäytymistä päihteisiin/työkyvyttömyyteen saadaan estettyä. Suomessa masennuksen työkyvyttömyysmenot (eläke- ja päiväraha) ovat yli puoli miljardia € vuosittain.

Vaikea-asteiset, jotka eivät saa lääkkeistä helpotusta (1/3) olisivat selvintä Nexstimin kohderyhmää. He eivät juuri psykoterapiastakaan hyödy ja vaihtoehtona on edellä mainitut kohtalot tai ECT. Em. linkki kertoo, että potilaat ”tykkäävät” rTMS:stä ja nukutus-epileptinen kohtaus-muistikatko ECT tuskin on sellainen. Prosessia SmartFocus rTMS osalta vähän ainakin Suomessa kangistaa pään magneettikuvantamisen tarve ennen hoitoa, jonot julkisella puolella… ehkä nyt ymmärtää, miksi Nexstim tähyää jenkkilään, jossa money talks selvempää kieltä kuin Suomessa. Suomessahan terveyskeskusta tai sairaanhoitopiiriä ei kiinnosta joutuuko eläkeyhtiö (siis työssä käyvät ja työnantajat) maksamaan 100 vai 300 000 euroa työkyvyttömyyseläkkeestä hoitamatta jääneen taudin vuoksi, se ei ole niiltä pois, päin vastoin, kiireet loppuivat…

Mitä siis? Tauteja jää hoitamatta ja rahaa palaa. Sen pitäisi tarkoittaa rahan säästämisen tarvetta satsaamalla esim. juuri rTMS-hoitoon ja siten markkina on edelleen - valtava.

5 tykkäystä

Tämä on tärkeä asia, joka mielestäni ansaitsee tulla nostetuksi julkisuuteen, esim. YLEn A-studioon keskustelunaiheeksi. THL ja asiantuntijat kehiin, pari lääkäriä ja ehkä joku sairaalafyysikko tai TMS-teknikko…

Olen itsekin ihmetellyt sitä, miksi juuri Suomi on ikään kuin “valkea läikkä” Nexstimin kartalla. Mitä täällä oikein tapahtuu? Vai tapahtuuko mitään?!

Laitteet kuulemma on olemassa yliopistosairaaloissa ja joissakin keskussairaaloissa. Mikä mahtaa olla niiden käyttöaste vakavan masennuksen hoidossa? Jääkö paljon kuilun partaalla kiikkuvia akuuttipotilaita hoidon ulkopuolelle a) byrokraattisten hankaluuksien ja b) priorisointiin liittyvien päätös- ja määrittelyongelmien vuoksi?

Ei sinne hoitoon varmaan helpolla pääse! Sitten on näitä itsemurhia ja perhesurmia, nuorison väkivaltaa ja iso huumeongelma. Kaiken kaikkiaan hoitamattoman masennuksen vuoksi yhteiskunnasta ja työelämästä syrjäytyvien kasvava määrä ja sen selvittämisen yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset. Koska ne tulevat niin monesta pussista ja hämäävän monennimiseltä momentilta, kokonaiskustannusta on mahdoton arvioida, mutta miljardeissa liikutaan… :angry:

Muistan jostain lukeneeni, että Suomessa nTMS on kokonaan korvattava hoito vaikeassa masennuksessa. Vuonna 2016 hoidon kokonaiskustannus potilasta kohden oli 8000 EUR. Ei siis järin kauhea summa, jos sillä itsemurhaa harkitseva (tai sitä jo yrittäny!) saadaan tempaistua kaivon pohjalta jonkinasteisen toimintakyvyn ja nukuksista herätetyn optimismin piiriin, jolloin muukin terapia tulee mahdolliseksi. Enkä nyt tarkoita lääketerapian tarjoamia “kemiallisia ohjaksia”…

Suomen yksityissairaaloiden laite-ja hoitotilanteesta en tiedä mitään. Heillähän on ihan oma reviirinsä…

Mutta tämä minuakin kiinnostaa: kansallinen hyvinvointivaltion terveydenhoitopolitiikka suomalaisen masennuksen hoidossa, onko se täysin lääketehtaitten sanelemaa pilleripolitiikkaa?

Jotakuta onnistunut tärmälääkitys voi auttaa, toiselle lääkekoukkuun juuttuminen taas on kuoleman karuselli, zombiuden esiaste ja viimeinen pysäkki kun vauhti loppuu ja valot sammuvat… :dizzy_face:

Sähköhoito yleisestikin voisi olla julkisen keskustelun aihe, koska ilman muuta se tulee valtaamaan alaa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa kustannustehokkaana terapiamuotona koronan jälkeisenä aikana.

Kun sota on loppunut, silloin se oikeasti vasta alkaa.

2 tykkäystä

Aiempi postaukseni, että Nexstim olisi Redeyella tutkassa, ei ollut kuin puoliksi liioilteltu. On tulossa siis Life Science Day -tapahtumaan, ks. ed. mutta osallistuu näköjään myös diagnostiikka-aiheiseen livelähetystapahtumaan 21.10.2020, liittynee vahvimmin neurokirugian kartoitustarpeisiin ennen leikkausta. Kysymyksiä voi jo laittaa tuonne Redeyen sivulle.

https://www.redeye.se/events/794191/diagnostics

Pitäisi näkyä ilman kirjautumistakin, mutta perus”jäsenyys” rajallisilla näkyvyyksillä ei maksa mitään, mutta täydentää Inderestä sopivasti pikkuteknoissa erityisesti.

1 tykkäys

Mites tämän lafkan kassa riittää? Pikaisella googletuksella jotain puhetta/huhua ollut osakeannista taas ensi vuodelle. Onko tästä mitään virallista?

1 tykkäys

”Yhtiö arvioi, että Yhtiön käyttöpääoma riittää vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun asti. Tämä arvio perustuu varovaiseen liikevaihtoennusteeseen ja kuluarvioon ja ottaen huomioon yhtiön rahavarat 30.6.2020.”

Selittävät koronan sekoittaneen tarkemmat näkymät…uskottavaa toisaalta jenkkilänkin ollessa painopistealueena. Jotakin piristymistä ( muutakin kuin EV kurssin myötä) kai on liikevaihdossakin tapahtunut. Joku viisaampi voisi laskea skenaarioita, onko break even mahdollinen minä vuonna ja millä edellytyksillä. En tiedä, käykö Q&A:ssa esitetyt arviointimenetelmät tähän puljuun.

Break evenin suhteen varmaan joudutaan odottelemaan ensin joitain järjestelyitä, välitavoitteiden toteutumista jne. Ja puhun nyt siitä, että edes ensin päästään arvioimaan kyseistä vuotta. Ehkä tämän asian suhteen kannattaa odottaa ensisijaisesti Nexstimin viestintää, siis heidän arvioitaan ja tavoitteitaan. Tämän viestinnän aika voi olla melko lähellä tai sitten ei. Odottelen kyllä tätä, mutta kärsivällisyydellä.

Firman arvion suhteen meillä kaikilla varmasti oman “menetelmämme”, mutta sanoisin täytenä amatöörinä (ja varmasti omantien kulkijana näissä sijoitusasioissa), että puhdas kassavirta-analyysi ei oikein ole helppoa, kun muuttujia ja epävarmuutta (molempiin suuntiin) on tässä kohteessa liikaa. Mielestäni analyysiä antavan Trinity Deltan käyttämä riskikorjattu NVP on hyvä vaihtoehto. Niihin analyyseihin kannattaa tutustua ja niitä voi käyttää pohjana omille pohdinnoille.

Kivahan tätä kurssinousua on seurata. On tää vaan niin eri sentimentti Nexstimin suhteen sijoittajilla, kun vertaan tilannetta aiemmin tässä omana sijoitusaikana (kun täällä palstalla olen huudellut keväästä 2019 lähtien :slightly_smiling_face:). Mutta itse en nyt ole vähentämässä eikä siten ole niin suurta väliä, missä kurssin suhteen huidellaan.

4 tykkäystä

Mistä tämän päiväinen iso hype?

Nexstimin kanssa on välillä käynyt sillä tavalla hassusti, että kurssi ampaisee nousuun ja parin päivän päästä tulee firmalta tiedote uusista myynneistä tms. Sisäkumi saattaa snadisti vuotaa, mutta tässä tapauksessa en valita ollenkaan :grin:

5 tykkäystä

Kauppalehden fiidissä (verkkopankissa, en voi linkata) aamulla:

———————————
Salkunhoitajat kertovat, miten tunnistaa kurssiraketti ennen muita - ”Älä myy ensimmäisen tuplauksen jälkeen”

9:35

Kauppalehti kysyi kolmelta sijoittamisen ammattilaiselta, millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos yrittää hankkia käsiinsä mahdollista kurssirakettia eli osaketta, jonka arvo voi nousta rajusti tulevaisuudessa.

Megatrendit yhdistävät

Miten potentiaalisen kurssiraketin voi tunnistaa, OP-Suomi Pienyhtiöt rahaston salkunhoitaja Teemu Salonen?

”Sen kun tietäisi etukäteen, niin sittenhän tämä vasta helppoa olisi. Kurssiraketeilla on kuitenkin joitain yhdistäviä tekijöitä”, Salonen vastaa.

Yhdeksi tekijäksi salkunhoitaja mainitsee megatrendit, joilla tarkoitetaan maailmanlaajuisia kehityssuuntia, joilla on laajoja vaikutuksia maailmaan.

Kovin monen yhtiön voisi ajatella hyötyvän megatrendeistä. Terveystalo tarjoaa terveyspalveluita ja Nexstim terapialiiketoimintaa,


——————————————————
Hype ei rajoitu tähän päivään.
Kurssi viikossa +75 %, kuukaudessa +160 %, 6 kk 416 %, mutta vuosi +75 %.

Jonkinlainen raketointi on käynnissä, ehkä aiemmasta sukellusveneestä ammuttu ohjus?

(Itsellä tuoreet ”mielenkiintoerät” tileillä tätä osaketta)

6 tykkäystä

Mistäkö voisi tunnistaa tulevan rakettiyhtiön?

Ei mistään.

Mutta ilman muuta kannattaa lähteä suppailemaan megatrendien aalloilla. Mutta sielläkin liikenne on jo hyvin taajaa, kuuluu kun laudat ja kyynärpäät kolisevat toisiinsa törmäillen, ja firmaa ja sijoittajaa katoaa kuohuihin pilvin pimein…

Tämä on megatrendeissäkin ns. normaali, tämä luonnon todellisuudessa vallitseva Pareton laiksi kutsuttu ilmiö. Eli moniko tippuu laudalta ja kuka jää laudalle kiikkumaan ja kerää voiton. Lapsetkin tämän pettymyksiin valmistavan luonnonlain oppivat “Liisa ihmemaassa” -kirjan tarinassa kovaonnisesta munaksi vertautuvasta henkilöstä, joka siis voi olla kuka tahansa, yrittäjä tai sijoittaja tai viaton sivustakatsoja:

“Lilleri Lalleri aidalla makasi, Lilleri Lalleri aidalta putosi…” Eikä ole lorun mukaan ketään koko Suomenmaassa, joka särkyneen munaraukan ehjäisi… :cry:

Megatrendeilläkin kannattaa matkata siellä, missä muita matkaajia ei vielä näy. Haistella tuulia omalla nenällään, tunnustella merivirtoja jalkapohjista kulkeutuvilla omilla aistimuksillaan, kuunnella oman intuitionsa kuiskauksia ja varoituksia, sanalla sanoen: kannattaa kulkea ns. omia polkujaan! :leg: :leg:

Omien polkujen kulkeminen on helppo homma YKSITYISSIJOITTAJALLE, jonka kantti riittää olla piittaamatta markkinametelistä. Salkunhoitajilla on vaikeampaa, heidän on pakostakin taivuttava pitämään salkkunsa edustuskunnossa ja siivoamaan “roskat” pois ennen tilintarkastusta yksinkertaisesti säilyttääkseen työpaikkansa(!). Salkunhoitajien näkemys on aina tietynasteisen konsensuksen värittämää. Mutta kyllä sielläkin parhaat erottuvat. Teemu Salonen ja OP-Suomi Pienyhtiöt on siitä hyvä esimerkki!

Pörssissä on kaksi mielenkiintoista paikkaa, joita rakastan penkoa. Ensinnäkin roskalaatikon pohja, jossa halveksitut turskat piileskelevät. Jos jollakin vain on pistämätön kilpailuetu ja luotettava johto, vaikka tase olisikin kuralla, alan seurata sitä tiiviisti potentiaalisena käänneyhtiönä. Jään sitten odottamaan oikeata ostokohtaa, kun markkinassa alkaa tapahtua. (Puutalorakentaminen esimerkiksi on tällainen nouseva trendi, jolle odotan mielenkiintoista kehitystä kunhan lamasta päästään eroon. Teknologiaa ja osaamista täällä on, mutta työvoima on pullonkaulan takana. Kasvumahdollisuudet ovat USA:ssa, Kanadassa ja Kiinassa… Taidatte jo arvatakin, mistä yhtiöstä on kysymys! :smiley: )

Toinen mielipaikkani on First North ja listautuvat yhtiöt. Kasvun edellytyksiä on mielenkiintoista tutkia niin markkinoiden, teknologian kehityksen kuin yhtiön itsensä antamissa viitekehyksissä. Laadukkaan kasvuyhtiön/yhtiöiden onnistunut poiminta antaa sijoittajalle hänen suurimman ilonsa. Edellytys sijoittajan kasvavaan riskinottoon tietenkin on, että salkussa ensin on “selkänoja”, ne muutamat turvalliset suomalaiset metsä- ja konepajayhtiöt, jotka eivät aikojen saatossakaan ole pettäneet. Kyllä ne sieltä taas nousevat, Wärtsilät ja muut… Sitä odotellessa voi lukea vaikka yhtiöiden historioita, ne antavat näkemystä myös tulevaisuuteen! :nerd_face:

Mutta takaisin alkuperäiseen kysymykseen! Rakettiyhtiö, se on “musta joutsen”, joka tulee sieltä mitä emme tiedä ja mitä niin muodoin emme voi ennakoida. Niin kuin nyt tämä koronapandemia… Asia on hyvinkin pohdinnan arvoinen, varsinkin aivotutkijoille ja tulevaisuudentutkijoille se on eräs peruskysymys. Aivot itse asiassa tarvitsevat tätä “pimeänä” hahmottuvaa tietämättömyyden massaa (muistaakseni n. 80% aivosoluista?!), jolla tietoinen aivotoiminta (väitteen mukaan n.10%) lepää. Ollaan siis kuin Tilleri Talleri siellä aidalla tai laudan päällä! Mahikset rakettiyhtiön tunnistamiseen ovat siis 0% eli zero.

Sijoittaja Pasi Havian blogikirjoitukseen “mustasta joutsenesta” kannattaa ehdottomasti tutustua, vaikka se on jo toistakymmentä vuotta vanha.

Ilmiöhän on ikuisesti ajankohtainen. “Musta joutsen” ui eteemme universumin pohjattomuudesta. Se siis voi olla joko helvetin peräseinä tai vuoren kylkeen auennut Aladdinin aarreluola… Oppia voi ammentaa molemmista!

Pimeys pysyy silti edelleen pimeänä. Opin kasaamisen seurauksena pimeyskin laajentuu, mutta näkemys a) syventyy ja b) terävöityy.

www.taloudellinenriippumattomuus.com/2009/05/musta-joutsen.html

Megatrendeihin liittyy usein paradigman muutos ja sitä edeltävä vuosien ja vuosikymmenten taistelu hallitsevista teknologioista tai maailmanselityksistä.

Autoissa sähkö on jo syrjäyttämässä öljyn, pakkausteknologiassa biomateriaalit muovin, ruoassa kasvis lihan… Terveysteknologiassa ja neurotutkimuksessa vasta odotellaan TMS:n esiin murtautumista aivojen terveyttä hallitsevan kemiallisen paradigman rinnalle.

Kaikki mahdollinen julkisuus myös arkipäivän mediassa olisi TMS:lle nyt pelkästään hyväksi. Tutkijat ja lääkärit puhuvat vain kollegojen kesken - no, lääkärit medialle pakosta vähän enemmän, mutta yleisesti ottaen: Nexstim tarvitsee median piiristä tiedetoimittajan, joka osaa popularisoida aivostimulaatiota ja sen mahdollisuuksia suurelle yleisölle ymmärrettävällä kielellä. Ja kun kiinnostus herää, niin joku palkattu kolportööri eli
matkasaarnaaja kiertäisi puhumassa terveysoppilaitoksissa, potilasyhdistyksissä, masentuneitten ja muita kriisejä kokevien järjestöissä yms.(Suomessa taitaa toimia myös Tinnitusyhdistys… Tiedän joitakin epätoivoisia, jotka ovat päätyneet itsemurhaan suoraan tinnituksen johdosta tai sitten epäonnistuneen kirurgisen käsittelyn jälkeen). Eli:
Kun tavallinen suomalainen mieluummin kärsii hiljaa nurkassaan kuin menee lääkäriin valittamaan, niin joukoissa istuessaan tieto tulee tosi arvoonsa, kun masentuneet, alaselkäkipuiset tai syöpätuomion saaneet siitä keskenään keskustelevat.

Nexstim tarvitsee KASVOT, jonkinmoisen “puhuvan pään”, jolla media valloitetaan ja potilaiden luottamus herätetään. Eduskunnalle ja ministeriöillekin voisi tarmokas “puhuva pää” esittää olennaisia kysymyksiä…

Jos laitteita saataisiin myyntiin paljon ja protokolla kuosiin, niin masentuneille se olisi lahja, kuin kuntosalikortti! Ensin arvoton, mutta ensimmäisen vastenmielisen raahautumisen jälkeen pilkahdus auringonvaloa. Kuin taivaalle ponnistava mehiläinen Lemminkäisen palasiksi pilkotun ruumiin ääressä Tuonelan joella siinä Gallen-Kallelan synkässä maalauksessa. Hunajapurkkia hakemassa…

Japanilaisessa taiteessa on yleensäkin hienoa filosofiaa. Eräs esteettinen näkökohta on huomion arvoinen: Rikki mennyt ruukku tai maljakko tulee erityisen arvokkaaksi, kun se korjataan ehjäksi kullalla. Länsimainen omistaja heittäisi ruukun roskikseen, mutta japanilainen seppä hitsaa palaset yhteen kultaa käyttäen. Ruukku nostetaan takaisin paikalleen. Rikkinäisyys ja eheys käyvät dialogia, maailmankaikkeudellista keskustelua ruukussa, jossa säröt hohtavat kuin kultaiset joet… Tämä on minusta kerrassaan ihastuttava ajatuskuva.

No niin, taisin tässä innostua ja puhua läpiä päähäni ihan tarpeeksi. Hauskaa loppupäivää sinulle ja hyviä Nexstim-fiiliksiä! :smiley: :sparkling_heart:

11 tykkäystä