Kiitos Vino Pino ja kumppanit mieluisista faktoista! Ne vahvistavat käsitystäni siitä, että Nexstimin tuotteilla on jo tiedossa olevien käyttöaiheiden lisäksi vahvaa “katvepotentiaalia”, joka ei vielä ole kirkastunut. Tarkka navigaatio edellä vempeleille voi tulevaisuudessa löytyä yllättäviäkin käyttökohteita ja sellaisiakin, jotka on kertaalleen jo kuopattu. Lääketieteellisessä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä ympäri käydään ja yhteen tullaan.
7 tykkäystä
No just! Onpa mahtava löytö, VK001, onnittelut!
Tästä se kehittyy… Saatiin sopivat “joululahjat” sekä terapia- että sairaalabisnekseen näin vuoden alun vauhdittajaksi. Laitoin tämän mukavan uutisen heti kirjanmerkkeihini! 
Toivottavasti Mikko & kumpp. panevat heti tuulemaan…
Koronan jälkeisen Amerikan kultarannat jo horisontissa siintelevät… 
Avainsanana orgaaninen kasvu - vähän samaan tapaan kuin Musti & Mirri -ketjussa, heh-heh!
Oletteko muuten huomanneet, että ensi kuussa tämä rotan vuosi päättyy ja mikähän se alkaakaan? No, tietysti härän vuosi! Oletteko valmiit? 
8 tykkäystä
Tässä Neuro Wellness -jutusta poimittu arvokas osoite: Clinical TMS Society:
Se onTMS-hoitoja antavien yritysten/klinikoiden kattojärjestö monine mielenkiintoisine linkkeineen. Loistava paikka luoda yhteyksiä alan ihmisiin ja yrittäjiin! Käykää ja tutustukaa! Se voi avata ovia, joiden takana kysyntä on jo hälisevän suurta… Kun koittaa se Härän Vuosikin. 
Olen aika optimistinen näiden pienten, mutta kasvua tekevien klinikoiden suhteen. Niissä on lupausten ja toiveiden tähtipölyä… 
5 tykkäystä
Sain käsiini referoimasi lehden ja luin artikkelit. Kyllä tuo mainitsemasi kurssin romahdus ja myös yhtiön johdon pettymyksen tuottaneesta aivohalvaustutkimuksesta tekemät johtopäätökset tuntuvat kummallisilta. Itseäni kummastutti tutkimuksen uutisoinnissa ilmennyt ristiriita kliinisten merkkien ja tutkimustulosten välillä. Toimitusjohtaja Jamieson totesi pettymystä purkaessaan, että: “Molemmat (tutkimus)ryhmät näyttivät kliinisesti ylivoimaisia tuloksia.”. Lääkärilehden artikkeli vahvistaa kuvaa, että Nexstim on ollut aivan oikeilla jäljillä. Toivottavasti aivohalvauspotilaiden kuntoutuksen ovia ei yhtiössä tuolloin kokonaan suljettu. Omiin tutkimuksiinkaan ei kannattaisi hirttäytyä.
Nämä Lääkärilehden artikkelit ovat erinomaisen tärkeitä. Ne ovat samalla osuvia vastauksia viime aikoina ilmoille heittämiimme kysymyksiin. Artikkeleissa näkyy alan valtava potentiaali, joka on vasta puhkeamassa kukkaan ja voi aueta sellaiseen loistoon, joka ei ole vielä selvästi näkyvissä. Ja Nexstim on ihan touhun ytimessä.
Yksinkertaistettuna näiden erilaisten terapioiden idea on siinä, että aivojen eri osien toimintaa voidaan joko kiihdyttää tai hidastaa sekä aivojen tuottamien välittäjäaineiden määrään vaikuttaa. Tarkka navigaatio tekee tämän tehokkaaksi ja auttaa huomioimaan potilaiden aivoanatomian yksilölliset erot. Nexstimin navigaation tarkkuus on todellinen kilpailuetu.
Nyt on ensiarvoisen tärkeää pitää koko yhtiön toimintaketju hyvin rasvattuna. Tutkimus- ja tuotekehityksessä on oltava jatkuvasti ajan hermolla, että tilaisuudet eivät mene ohi. Alan tutkimuskenttä on todella turbulentti ilmeisen pysyvällä tavalla. Siihen pitää pystyä vastaamaan. Toisessa päässä, myynnissä, pitää myös pystyä olemaan tehokkaita ja kapitalisoimaan suuria mahdollisuuksia nykyistäkin paremmin. Leminesko on aivan oikeassa siinä, että näiden päämäärien saavuttamiseen rahoitus pitää saada uudelle tasolle. Itse uskon, että rahoituksen osalta pahin alho alkaa olla ohi. Niin lupaavia nämä alan näkymät ja Nexstimin asemoituminen tutkimuksessa, hoidossa ja markkinoilla ovat. Uskon, että koko ajan firman kannalta parempia rahoitusvaihtoehtoja tulee löytymään. Ketsuppipullo odottaa puristajaa…
Jospa joku saisi nuo Lääkärilehden artikkelit ketjuun jollain tavoin, vaikka Vino Pinon referaatti on laadukas. Ne olisi kaikkien hyvä lukea kokonaan.
7 tykkäystä
Aivokudosta ei voi uusia ja esimerkiksi vaikeissa halvausoireistoissa parantumisen täytyy alkaa spontaanisti sekä pian, jotta motoriset taidot palautuisivat millään tapaa ennalleen. Aivojen muovautuvuus/plastisiteetti on tuossa vaiheessa parhaimmillaan ja hiipuu siitä nopeasti. Puolen vuoden jälkeen ei tapahdu enää ihmeitä ja pitkän ajan päästä on lähes turha kuntouttaa tai antaa mitään hoitoja. Samoin aivohalvauspotilaiden keski-ikä on kovin korkea, jolloin aivot eivät vaurioista palaudu senkään vertaa ja tämä markkina ei stimuloinnista hyötyisi muutenkaan. Vasteet ovat kliiniseen oireistoon aika pieniä, vaikkakin selvästi mitattavissa.
Kyllä se suurin markkina on tässä masennuksessa.
5 tykkäystä
Se on varmasti tämän hetken näkymien mukaan suurin markkina, mutta haitari kasvaa koko ajan. Olet edellä viitannut hyvin ‘masennuksen’ paikallistamisen vaikeuteen, ja ‘masennushan’ onkin vain läjä erilaisia oireita, jotka limittyvät osittain päällekkäin. Nämä oireet taas limittyvät muiden mielenterveyden häiriöiden kanssa ja ne taas muiden aivojen häiriötilojen kanssa.
Noista Lääkärilehden artikkeleista ilmenee se, että tämä koko paletti on voimakkaassa muutoksessa, ja se ei tule laantumaan. Vakavan masennuksen lisäksi luupin alla ovat tällä hetkellä myös yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, kaksisuuntaisen mielialahäiriön eri vaiheet, pakko-oireet, syömishäiriöt, riippuvuudet, traumaperäinen stressireaktio, osin skitsofrenia ja jopa persoonallisuushäriöiden aluekin. Kaikista näistä on löytynyt joitakin positiivisia signaaleja. Koko mielenterveyden häiriöiden alue on jo alustavasti käyty magneettistimulaation kynsissä läpi, ja jatkossa on odotettavissa paljon syvempää tutkimusta ja uusia löytöjä.
Sama haitarin leveneminen koskee myös neuropaattista kipua ja muita neurologisia häiriöitä. Fibromyalgian, CRPS:n, aivohalvauskuntoutuksen, Parkinsonin taudin, epilepsian, MS-taudin spasiliteetin ja tinnituksen hoidossa sarjamagneettistimulaatiosta on jonkinmoista näyttöä. Aivohalvauskuntoutuksen suhteen tehoja saadaan juuri tuon ensimmäisen puolen vuoden aikana, minkä mainitsitkin. Aivojen toimintaa tasapainottamalla saadaan valmiutta fysioterapiaan, eli sapluuna on aivan sama kuin mikä oli Nexstimin aiempi keihäänkärki. Näyttökin on aika hyvää: A/B-tasolla.
“Kirjallisuuden mukaan rTMS-hoito saattaa olla tehokas myös migreenin, aivovamman jälkeisen päänsäryn sekä alaselkäkipuun ja syöpäkipuun usein liittyvän hermovauriokivun hoidossa sekä kasvojen alueen kiputiloissa (esim. suupolte, Hortonin neuralgia ja kolmoishermosärky).” s. 2848
Sarjamagneettistimulaatio siis on tuonut ja tuo paljon lisää aivoterapiaan hyvin laajasti ymmärrettynä. Sekä oireissa että hoidoissa on ominaista vahva päällekkäisyys. Siksi tutkimuksissa on välillä vaikea erottaa vasteita eri sairauksille. Toisaalta hoitamalla yhtä kohtaa aivoissa voidaan saada positiivisia vaikutuksia moniin eri oireisiin tai jopa eri sairauksiin. Useampia kärpäsiä voidaan lyödä yhdellä iskulla tai tekemällä pieniä muutoksia hoidon kohdistukseen tai intensiteettiin.
Nyt tuli varmaankin Vino Pinon referaatin kanssa päällekkäisyyttä. Sorry siitä.
5 tykkäystä
PS. “Ainoa neuropaattinen kiputila, jossa rTMS-hoitovastetta ei ole pystytty osoittamaan on selkäydinvammaan liittyvä kipu.” Nexstim on kuitenkin vahvasti mukana selkydinvammapotilaiden kuntouttamisessakin. Kysymys on juuri tuosta edellä ketjussa useampaan kertaan sivutusta Anastasia Shulgan tutkimuksesta.
3 tykkäystä
Meinaakohan toi mokoma tipahtaa ihan pohjille asti 
- On tullut jo viikon ajan.
Se ois sitten taas tankkauksen paikka…
1 tykkäys
Nytpä on joulukuun omistaja tilastot näkyvillä.
Edit. Ilmeisesti vaan Suomen osalta…
2 tykkäystä
Hyvä tipsi, kiitos. Danskella oli usko loppunut 
Danske Bank AS Helsinki Branch 2169803 0,49 -7997007 -78,66
2 tykkäystä
Nonnerot myyvät, pelko romahduksesta alkaa toistua monen yrityksen osalta Inden ketjuissa. Liikevaihdon romahdusta eivät tilausluvut ja momentum ainakaan Nexstin osalta tue. OP, Danske ja nordealaiset ostavat. Vaihto ei suurensuurta ole. Kovan nousun jälkeen otetaan taas henkeä.
Nuo omistajaluettelon Nordea ja Danske ovat kai hallintarekisterin anonyymien ulkkariomistajien tilinhoitajia. Kesästä heidän osuutensa on laskenut kolmanneksesta neljännekseen osakekannasta. Nexstiveteraanit voinevat kommentoida ovatko ulkkarit tulleet mukaan jo alkujen alussa.
Nyt kurssi näyttäisi etenevän ainakin teknisesti kanavassaan.
8 tykkäystä
Tuo hallintarekisteri on varmasti luonnollisin selitys pankkien osuudelle, aikaisemmin jäin miettimään sitä, että onko ne jääneet pankkien käsiin jostain kuviosta. Ei tässä kannata masentua, monella tämä taikina on kohonnut jo suhteettoman isoksi ja on luonnollista, että verovuoden vaihtumisen jälkeen vähän kevennellään ja samalla suhteutetaan sotakassaa seuraavaan antiin. Ja johan tässä on viimeisistä uutisistakin kohta kolme viikkoa…
6 tykkäystä
Onko olemassa jotain oikeaa tietoa, että on tulossa omistajille suunnattu anti vai onko se vain huhua ja osakkeiden odotus? Nexstim on kiinnostava sijoituskohde, mitä olen kuukauden päivät tutustunut ja hyvin pienellä siivulla mukana. Olen havaitsevinani olemassa olevan potentiaalin, mutta onko siihen olemassa paukkuja, etenkään ilman antia?
Anti tulee jossakin vaiheessa H1/2021. Tämä ei ole tieto, mutta vahva valistunut näkemys. Ja näkemykseni perustana ovat yhtiön tämänhetkinen tase, tulosnäkymät ja kassavirtaennuste (analyysit löytyvät yhtiön Sijoittajat -sivuilta). Tasetta on vahvistettava, ja mieluimmin paljon kuin vähän.
Ja anti on mielestäni hyvä asia: sillä vahvistetaan tasetta, se mahdollistaa analyysiennusteita nopeamman kasvun (oma mielipide), ja mahdollistaa muunkin rahoituksen saatavuuden. Ja ennen kaikkea mahdollistaa omistaja-arvon vahvistumisen kasvun kautta (mikä pitäisi näkyä osakekurssissa aikanaan).
Muitakin näkemyksiä on ja niitä pitää olla, mutta itse näen, että anti toteutuu ja sitä tarvitaan ylipäänsä yhtiön toiminnan jatkumisen varmistamiseksi ja yhtiön halutun strategian toteuttamiseksi. Me omistajat olemme se taho, joka mahdollistaa strategian toteuttamisen. Ja se mahdollistuu vain riittävällä pääomituksella. Ugh!
3 tykkäystä
Ehkäpä nämä vakuuttavat tulokset eivät ainakaan hidasta partnerihaussa diagnoosibisnekseen.
12 tykkäystä
Mitä tarkoittaa tuo language eloquent tumour? Mitä siis eloquent tuossa yhteydessä?
Varmasti voisi täsmällisemminkin sanoa, mutta kyse on tuumoreista, jotka esiintyvät puheentuottamiseen (language elquent) tarvittavilla alueilla. Ja internetin ihmeellisestä maailmasta seuraava kopio:
What are the eloquent areas of the brain?
The most common areas of eloquent cortex are in the left temporal and frontal lobes for speech and language, bilateral occipital lobes for vision, bilateral parietal lobes for sensation, and bilateral motor cortex for movement.
4 tykkäystä
Tämä on tärkeä kysymys - siis puheentuottamisen toiminta ja sijainti aivoalueilla - johon asiantuntijoillakaan (aivotutkijoilla, neurokirurgeilla, logopedeillä, biofyysikoilla etc. etc.) ei ole lopullista vastausta, eikä varmaan tulekaan. Sen verran moniaalle on biologisen kehityksensä myötä eriytynyt ja hajaantunut tuo ihmisen puhehomma! 
Itse puhuisin vain language eloquent -alueesta (tai pelkästä eloquent-alueesta) yrittämättäkään kääntää sitä millekään termeille. Kirurgit puhuvat anatomian kielellään vieläkin Brocan ja Wernicken alueista liittyen puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen. Ne siis ovat niitä herkkiä ja kriittisiä alueita, joita ei aivovauriota leikattaessa tai kasvainta poistettaessa sovi vahingoittaa, ja jotka voi kartoittaa a) ennen leikkausta (Nexstim, leikkaus nukutettuna!) tai b) leikkauksen aikana (vallitseva käytäntö, leikkaus valveilla!)
Kognitiivinen neurotiede taas lähestyy asiaa laajemmin, koska kyseessä on laaja verkosto kortikaalisia ja subkortikaalisia yhteyksiä ja toimintoja, vieläpä eri aivopuoliskojen välillä.
Lasten puhevauriot ovat tutkan alapuolelle jäänyt suuri suomalainen terveysongelma, johon Nexstim voisi yhdessä fyysikoiden ja aivotutkijoiden kanssa kehitellä ratkaisuja ja teknisiä MBS-innovaatioita, olen tätä mieltä! 
Puhevammaiset tulevat helposti leimatuiksi “vajakeiksi” tai idiooteiksi, he siis syrjäytyvät helposti ja masentuvat vielä helpommin; puheterapia on pitkää ja kallista, koska koulutetuista asiantuntijoista (logopedeistä) on krooninen puute; siihen päälle sitten psyykkinen huolto ja terapia, yhtä kallista ja jonotettua… 
Jos haluaa tuloksia, on aloitettava varhain. Lapsista ja nuorisosta. Puhevamma ei ole naurun asia eikä pilkan, seuraukset voivat olla yksilölle hyvinkin traagisia.
Tässä - puheen tutkimisessa, aiheessa joka on ollut aktuelli jo antiikin ajoista ja tieteen alkusynnystä asti! - olisi Nexstimille oiva tulevaisuushaaste, jonka äärelle muut TMS-yrittäjät eivät vielä tiettävästi ole kiiruhtaneet!! Puheala on tulevaisuusala, jonka merkitystä ei vielä täysin tajuta. “Eloquent” - se on tulevaisuutta rakentava voimasana, ei vähempää! 
Ei siis enää aivojen “puhekeskuksia” eikä muita obsoliittisiä käsityksiä puhetoiminnoista! Tässä muutama inspiroiva kirjoitus saatteeksi omille ajatuksille:
Sairaalapedistä heränneelle kielensä menettäneelle logopedian professori emerita kertoo seuraavaa:
blogs.helsinki.fi/med-viikonjuttu/2018/01/29/voiko-menetetyn-kielen-saada-takaisin/
Huomionarvoinen lause edellisestä:
“Nykyään puhutaan kielen käsittelyn hajautetusta aivoarkkitehtuurista.”
Niinpä! 
Kuulostaa ihan digipuheelta…
PubMed vie meitä eteenpäin nykyaikaisiin neuroverkkokäsityksiin kielen perustana. Kas tässä pari poimintoa:
Esittelyssä Dual Stream -malli sekä otteita neuroverkkomalleista. Kuvat ovat mielenkiintoisia - kannattaa katsoa täydessä koossaan!
pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27087195/
Jos haluaa tavallista tuulipukusijoittajaa tarkemmin perehtyä näihin language-juttuihin, tässä opastusta neurokirurgeille, hehän siellä “pääkallonpaikalla” ovat…
Contemporary model of language organization: an overview for neurosurgeons:
thejns.org/view/journals/j-neurosurg/122/2/article-p250.xml
“Speech mapping” on se uusi ja erittäin mielenkiintoinen asia, joka nousee esiin juuri tässä artikkelissa, jos kohta siinä historiallisessa Montrealin intraoperative-näkökulmasta ja jonka Nexstim nyt uusimmassa tiedotteessaan haastaa Münchenin tutkimuksen esiin nostamasta preoperative-näkökulmasta (HURRAH for Nexstim!! 
) (ja jota jo vähän aavistelinkin kertoessani slovenialaisen oopperalaulajan leikkauksesta Utrechtin yliopistosairaalassa! 
)
Münchenin mallin käyttöönotto tulee säästämään sekä aikaa että leikkaussaliresursseja (= rahaa!) niissä tapauksissa, joissa sen käyttöönotto on järkevää ja mahdollista.
Ambrozin tapauksessa valittu operaatiosuunnitelma oli mielestäni nerokas (käykää katsomassa video!). Päämääränä oli säilyttää sekä laulu että puhe (siinä työssä tarvitaan molempia aivopuoliskoja! Leikkaus nähdäkseni onnistui erinomaisesti!)
Näitä näkökulmia on hauska mietiskellä, laskeskella ja vertailla.
Molemmilla on paikkansa neurokirurgiassa! 
Ja Nexstimin kurssihan taas nousee kohisten… Pidelkää huivista kiinni! 
11 tykkäystä
Kiitos tästä, kielen tuottamisen pulmat ovatkin mulle kiinnostavia, kun olen opettaja. Yhtä paljon kiinnostaa tuo masennuksen hoito, työssäni ja äitinä huomaan, että tämä on oikea tuleva kansantauti ja hoitokeinoja tarvitaan!
4 tykkäystä