Osakesijoittaminen

Nexstimin kurssikehitys

PS. “Ainoa neuropaattinen kiputila, jossa rTMS-hoitovastetta ei ole pystytty osoittamaan on selkäydinvammaan liittyvä kipu.” Nexstim on kuitenkin vahvasti mukana selkydinvammapotilaiden kuntouttamisessakin. Kysymys on juuri tuosta edellä ketjussa useampaan kertaan sivutusta Anastasia Shulgan tutkimuksesta.

3 tykkäystä

Meinaakohan toi mokoma tipahtaa ihan pohjille asti :see_no_evil: - On tullut jo viikon ajan.
Se ois sitten taas tankkauksen paikka…

1 tykkäys

Nytpä on joulukuun omistaja tilastot näkyvillä.

Edit. Ilmeisesti vaan Suomen osalta…

2 tykkäystä

Hyvä tipsi, kiitos. Danskella oli usko loppunut :slight_smile:

Danske Bank AS Helsinki Branch 2169803 0,49 -7997007 -78,66

2 tykkäystä

Nonnerot myyvät, pelko romahduksesta alkaa toistua monen yrityksen osalta Inden ketjuissa. Liikevaihdon romahdusta eivät tilausluvut ja momentum ainakaan Nexstin osalta tue. OP, Danske ja nordealaiset ostavat. Vaihto ei suurensuurta ole. Kovan nousun jälkeen otetaan taas henkeä.

Nuo omistajaluettelon Nordea ja Danske ovat kai hallintarekisterin anonyymien ulkkariomistajien tilinhoitajia. Kesästä heidän osuutensa on laskenut kolmanneksesta neljännekseen osakekannasta. Nexstiveteraanit voinevat kommentoida ovatko ulkkarit tulleet mukaan jo alkujen alussa.

Nyt kurssi näyttäisi etenevän ainakin teknisesti kanavassaan.

8 tykkäystä

Tuo hallintarekisteri on varmasti luonnollisin selitys pankkien osuudelle, aikaisemmin jäin miettimään sitä, että onko ne jääneet pankkien käsiin jostain kuviosta. Ei tässä kannata masentua, monella tämä taikina on kohonnut jo suhteettoman isoksi ja on luonnollista, että verovuoden vaihtumisen jälkeen vähän kevennellään ja samalla suhteutetaan sotakassaa seuraavaan antiin. Ja johan tässä on viimeisistä uutisistakin kohta kolme viikkoa…

6 tykkäystä

Onko olemassa jotain oikeaa tietoa, että on tulossa omistajille suunnattu anti vai onko se vain huhua ja osakkeiden odotus? Nexstim on kiinnostava sijoituskohde, mitä olen kuukauden päivät tutustunut ja hyvin pienellä siivulla mukana. Olen havaitsevinani olemassa olevan potentiaalin, mutta onko siihen olemassa paukkuja, etenkään ilman antia?

Anti tulee jossakin vaiheessa H1/2021. Tämä ei ole tieto, mutta vahva valistunut näkemys. Ja näkemykseni perustana ovat yhtiön tämänhetkinen tase, tulosnäkymät ja kassavirtaennuste (analyysit löytyvät yhtiön Sijoittajat -sivuilta). Tasetta on vahvistettava, ja mieluimmin paljon kuin vähän.

Ja anti on mielestäni hyvä asia: sillä vahvistetaan tasetta, se mahdollistaa analyysiennusteita nopeamman kasvun (oma mielipide), ja mahdollistaa muunkin rahoituksen saatavuuden. Ja ennen kaikkea mahdollistaa omistaja-arvon vahvistumisen kasvun kautta (mikä pitäisi näkyä osakekurssissa aikanaan).

Muitakin näkemyksiä on ja niitä pitää olla, mutta itse näen, että anti toteutuu ja sitä tarvitaan ylipäänsä yhtiön toiminnan jatkumisen varmistamiseksi ja yhtiön halutun strategian toteuttamiseksi. Me omistajat olemme se taho, joka mahdollistaa strategian toteuttamisen. Ja se mahdollistuu vain riittävällä pääomituksella. Ugh!

3 tykkäystä

Nexstim - Press-release

Ehkäpä nämä vakuuttavat tulokset eivät ainakaan hidasta partnerihaussa diagnoosibisnekseen.

12 tykkäystä

Mitä tarkoittaa tuo language eloquent tumour? Mitä siis eloquent tuossa yhteydessä?

Varmasti voisi täsmällisemminkin sanoa, mutta kyse on tuumoreista, jotka esiintyvät puheentuottamiseen (language elquent) tarvittavilla alueilla. Ja internetin ihmeellisestä maailmasta seuraava kopio:

What are the eloquent areas of the brain?

The most common areas of eloquent cortex are in the left temporal and frontal lobes for speech and language, bilateral occipital lobes for vision, bilateral parietal lobes for sensation, and bilateral motor cortex for movement.

4 tykkäystä

Tämä on kyllä hyvä että ovat esillä/mukana näissä.

10 tykkäystä

Tämä on tärkeä kysymys - siis puheentuottamisen toiminta ja sijainti aivoalueilla - johon asiantuntijoillakaan (aivotutkijoilla, neurokirurgeilla, logopedeillä, biofyysikoilla etc. etc.) ei ole lopullista vastausta, eikä varmaan tulekaan. Sen verran moniaalle on biologisen kehityksensä myötä eriytynyt ja hajaantunut tuo ihmisen puhehomma! :crazy_face:

Itse puhuisin vain language eloquent -alueesta (tai pelkästä eloquent-alueesta) yrittämättäkään kääntää sitä millekään termeille. Kirurgit puhuvat anatomian kielellään vieläkin Brocan ja Wernicken alueista liittyen puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen. Ne siis ovat niitä herkkiä ja kriittisiä alueita, joita ei aivovauriota leikattaessa tai kasvainta poistettaessa sovi vahingoittaa, ja jotka voi kartoittaa a) ennen leikkausta (Nexstim, leikkaus nukutettuna!) tai b) leikkauksen aikana (vallitseva käytäntö, leikkaus valveilla!)

Kognitiivinen neurotiede taas lähestyy asiaa laajemmin, koska kyseessä on laaja verkosto kortikaalisia ja subkortikaalisia yhteyksiä ja toimintoja, vieläpä eri aivopuoliskojen välillä.

Lasten puhevauriot ovat tutkan alapuolelle jäänyt suuri suomalainen terveysongelma, johon Nexstim voisi yhdessä fyysikoiden ja aivotutkijoiden kanssa kehitellä ratkaisuja ja teknisiä MBS-innovaatioita, olen tätä mieltä! :slightly_smiling_face:

Puhevammaiset tulevat helposti leimatuiksi “vajakeiksi” tai idiooteiksi, he siis syrjäytyvät helposti ja masentuvat vielä helpommin; puheterapia on pitkää ja kallista, koska koulutetuista asiantuntijoista (logopedeistä) on krooninen puute; siihen päälle sitten psyykkinen huolto ja terapia, yhtä kallista ja jonotettua… :face_with_symbols_over_mouth:

Jos haluaa tuloksia, on aloitettava varhain. Lapsista ja nuorisosta. Puhevamma ei ole naurun asia eikä pilkan, seuraukset voivat olla yksilölle hyvinkin traagisia.

Tässä - puheen tutkimisessa, aiheessa joka on ollut aktuelli jo antiikin ajoista ja tieteen alkusynnystä asti! - olisi Nexstimille oiva tulevaisuushaaste, jonka äärelle muut TMS-yrittäjät eivät vielä tiettävästi ole kiiruhtaneet!! Puheala on tulevaisuusala, jonka merkitystä ei vielä täysin tajuta. “Eloquent” - se on tulevaisuutta rakentava voimasana, ei vähempää! :smile:

Ei siis enää aivojen “puhekeskuksia” eikä muita obsoliittisiä käsityksiä puhetoiminnoista! Tässä muutama inspiroiva kirjoitus saatteeksi omille ajatuksille:

Sairaalapedistä heränneelle kielensä menettäneelle logopedian professori emerita kertoo seuraavaa:

blogs.helsinki.fi/med-viikonjuttu/2018/01/29/voiko-menetetyn-kielen-saada-takaisin/

Huomionarvoinen lause edellisestä:

"Nykyään puhutaan kielen käsittelyn hajautetusta aivoarkkitehtuurista."

Niinpä! :raised_hands: Kuulostaa ihan digipuheelta…

PubMed vie meitä eteenpäin nykyaikaisiin neuroverkkokäsityksiin kielen perustana. Kas tässä pari poimintoa:

Esittelyssä Dual Stream -malli sekä otteita neuroverkkomalleista. Kuvat ovat mielenkiintoisia - kannattaa katsoa täydessä koossaan!

pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27087195/

Jos haluaa tavallista tuulipukusijoittajaa tarkemmin perehtyä näihin language-juttuihin, tässä opastusta neurokirurgeille, hehän siellä “pääkallonpaikalla” ovat…

Contemporary model of language organization: an overview for neurosurgeons:

thejns.org/view/journals/j-neurosurg/122/2/article-p250.xml

"Speech mapping" on se uusi ja erittäin mielenkiintoinen asia, joka nousee esiin juuri tässä artikkelissa, jos kohta siinä historiallisessa Montrealin intraoperative-näkökulmasta ja jonka Nexstim nyt uusimmassa tiedotteessaan haastaa Münchenin tutkimuksen esiin nostamasta preoperative-näkökulmasta (HURRAH for Nexstim!! :mega:) (ja jota jo vähän aavistelinkin kertoessani slovenialaisen oopperalaulajan leikkauksesta Utrechtin yliopistosairaalassa! :upside_down_face: :sparkling_heart:)

Münchenin mallin käyttöönotto tulee säästämään sekä aikaa että leikkaussaliresursseja (= rahaa!) niissä tapauksissa, joissa sen käyttöönotto on järkevää ja mahdollista.

Ambrozin tapauksessa valittu operaatiosuunnitelma oli mielestäni nerokas (käykää katsomassa video!). Päämääränä oli säilyttää sekä laulu että puhe (siinä työssä tarvitaan molempia aivopuoliskoja! Leikkaus nähdäkseni onnistui erinomaisesti!)

Näitä näkökulmia on hauska mietiskellä, laskeskella ja vertailla.

Molemmilla on paikkansa neurokirurgiassa! :revolving_hearts:

Ja Nexstimin kurssihan taas nousee kohisten… Pidelkää huivista kiinni! :rocket: :angel: :surfing_woman:

11 tykkäystä

Kiitos tästä, kielen tuottamisen pulmat ovatkin mulle kiinnostavia, kun olen opettaja. Yhtä paljon kiinnostaa tuo masennuksen hoito, työssäni ja äitinä huomaan, että tämä on oikea tuleva kansantauti ja hoitokeinoja tarvitaan!

4 tykkäystä

Palaan vielä tuohon Münchenin tutkimukseen. Se on tärkeä keskustelunavaus sairaalapiireissä, jotka leikkaavat aivokasvaimia ja suunnittelevat hankintojaan optimitulosten aikaan saamiseksi. Tässä jutussa on tietoa ja näkökulma, jota ei kerta kaikkiaan voi sivuuttaa!

mdpi.com/2072-6694/13/2/207/htm

Huomasitteko, että se tullaan julkaisemaan uudemman kerran CANCERSin tulevassa erikoisjulkaisussa “Perioperative Imaging and Mapping Methods in Glioma Patients”? Tiedossa siis laaja lukijakunta… :slightly_smiling_face:

Nexstimin NexSpeech-vimpaimen hyöty on kaikkein suurin niillä potilailla, joilla kasvain (gliooma, WHO-luokituksessa low-grade 1,2 tai high-grade 3,4) sattuu sijaitsemaan sillä “kielletyllä” language eloquent -alueella tai aivan naapurissa (ja ties kuinka laajalla & syvällä!), mutta jotka leikkaustiimin perusteellisessa ja monivaiheisessa arviossa luokitellaan sanalla inoperable. Siis huomatkaa, mitä luokitellaan: Ei kasvainta, vaan potilasta!

Se tarkoittaa sitä, että potilas ei pääse leikkausjonoon, syystä tai toisesta. Muuta hoitoa on kyllä tarjolla: säteilytystä, kemoterapiaa… huonoa oloa, hiusten lähtöä, oksentelua… juoksentelua kaupungilla peruukkeja sovittamassa… Onhan tämä ankeaa ja kauhistuttavaakin. Ei mitään laatuelämää.

Nykytekniikalla kasvain kuin kasvain pystytään leikkaamaan, mutta kuka tahansa potilas ei ole leikkauskelpoinen. Se tarkoittaa: sopiva asettumaan tuntikausia kestävään operaatioon, jossa hänen on koko ajan oltava valppaana vastaamaan kysymyksiin, olemaan täydessä tietoisuuden tilassa ja suorittamaan erilaisia fyysisiä tehtäviä samalla kun hänen eloquent-osastoaan aivokuorella sähköisellä sondilla sorkitaan! (Direct E-Stimulation eli DES)

Potilaan hoitohistoria sekä nykytilanne tutkitaan tarkoin, koska sairaalat eivät halua ottaa riskipotilaita näin vaativaan leikkaukseen. On ehkä jokin hoitoa vaativa perussairaus taustalla, tai psyykkistä epävakautta, muistiongelmia… Oudoin kontraindikaatio kyllä on tämä: Liian lyhyt kaula. Samoin liikalihavuus. No, tämähän on sitä elämän kiikkulautaa, heh-heh! :rofl:

Kohtauksiin ja paniikkiin ei ole varaa leikkauspöydällä, ei myöskään aggressiivisiin purkauksiin tai painiotteluihin, kun potilas ns. sekoaa. Sydänkuolemista puhumattakaan…

Kyllähän näitä draamoja silloin tällöin leikkaussalissa tapahtuu, mutta henkilökuntaa käsittelee ne hiljaa omissa kokouksissaan eikä niistä ulkopuolisille sanaa tihku. Ollaan myös varovaisia ettei tule hoitovirhesyytteitä ja aiheettomia valituksia eri viranomaistahoille.

Yhtäällä on sairaalan etu, toisaalla potilaan etu. Balanssia tavoitellaan. Kuten oikein on!

NexSpeech tietää hyviä uutisia niille, jotka tulivat raakatuiksi ulos edellä kuvatusta leikkausmahdollisuudesta. On tietenkin mahdollista, ettei tämäkään sovi. Mutta kontraindikaatioita MRI:llä ja TMS-navigaatiolla on verrattomasti vähemmän kuin tällä totutulla (ja sinänsä aivan yhtä hyvällä ja ylistettävällä!) aivoleikkausmetodilla on.

NEXSTIM-EDUT: Kartta on valmis. Potilas nukutetaan. Kirurgi saa työskennellä rauhassa. Potilas ei liiku eikä häiritse.

Neuropsykologia ei oikeastaan tarvita, hän on jo työnsä tehnyt.

Leikkausaikakin lyhenee merkittävästi.

Potilas ei valita, koska hän ei muista leikkauksen kulusta mitään.

Voiko potentiaalisesti vaarallisen kasvaimen tehokkaasti suoritettua resektiota saada sujumaan sutjakkaammin? Mielestäni ei! :smiley:

Münchenin tutkimuksen pylväät ja kuvat ovat vakuuttava todistuskappale.

Klassifikaatio sen sijaan on vain ehdotus, avoin keskustelulle. Kysymys kuuluu, auttaako se vai monimutkaistaa? Estää? Itsellä ei ole siitä mielipidettä. Paitsi että “keep it simple”, koska yksinkertaisuus on lähempänä totuutta ja kauneutta.

On hyvä taas kerran todeta, että Nexstim on valppaana mukana menossa. Jatkukoon se! :checkered_flag:

PS. Luotan siihen, että TMS-navigointi onnistuu, vaikka potilaalla pää lähtisi suoraaan hartioista… Ja lihavuuttakin voi olla sen verran, että tuoliin mahtuu… Vitsi, vitsi! :heart_eyes:

6 tykkäystä

Sinun pitäisi päästä/mennä juttelemaan Nexstimin porukan kanssa. En malta odottaa tilannetta, että pääsemme kyselemään Mikolta. Ja pääosin puhun muiden kuin itseni kysymyksistä!

2 tykkäystä