Nightingale Health - Uutta verta pörssiin

[Antti_Luiro]

@Vino_Pino

Kysyin veriarvojen tutkimisen prosessin patentoinnista ja onko se skaalattavissa kymmeniin ja satoihin muihinkin veriarvoihin, koska se olisi isompi juttu. Nyt yhdet saman potilaan kokeet joudutaan labrassa paketoimaan ja lähettämään NG:lle, yhdet lisäkokeet kenties normikeskuslabraan ja yhdet voidaan ehkä tehdä näytteenottopaikassa. Jumittaminen vain niissä tietyissä rasva-arvoissa on nähdäkseni riski. Tästä voi katsoa, miten biomarkkereiksi on valittu lähinnä rasva-arvoja https://research.nightingalehealth.com/uploads/documents/Nightingale-Blood-Analysis_List-of-Biomarkers.pdf Onko siis patentista ts. laajennettavuudesta tietoa? Se olisi NG:lle etu.

Singaporessa muuten rakennetaan Innoquest Diagnosticsin keskuslaboratorioon Nightingalen oma ‘lab in lab’, eli selvitään yhdellä logistiikalla jos tehdään muita kokeita samalla paikasta riippuen toki vaihtelee miten toteutus tehdään.

En ole kovin syvällä patenteissa - jonkin verran on patentoitu verenkeräysmenetelmää (kotitesti) ja riskiennusteita. Enemmän tässä itse nojaan tuon analysoidun biopankkinäytekannan tuomaan vallihautaan.

NMR:llä ei voi ihan kaikkea mitata eli nuo tietyt biomarkkerit on valikoitu syystä

The basic principle behind NMR is that some nuclei exist in specific nuclear spin states when exposed to an external magnetic field. NMR observes transitions between these spin states that are specific to the particular nuclei in question, as well as that nuclei’s chemical environment. However, this only applies to nuclei whose spin, I, is not equal to 0, so nuclei where I = 0 are ‘invisible’ to NMR spectroscopy. These properties have led to NMR being used to identify molecular structures, monitor reactions, study metabolism in cells, and is used in medicine, biochemistry, physics, industry, and almost every imaginable branch of science.

@Vino_Pino

Kuluttajapaketin idea on läpinäkyvämpi. Lopulta kyse on samasta tutkimuspaketista hyötyineen ja haittoineen ja mahdollisesti samoille ihmisille. Se, että työnantaja kustantaa paketin suoraan tai Kela-maksujen kautta, ei pitäisi ihmeemmin muuttaa palvelun hyödyllisyyttä ja sen lopullista kustannusta.

@Vino_Pino

NG:n näyteprosessien liittäminen ylimääräisenä labran työvirtaan ja NG:n ja TT:n nettiapplikaatioiden rajapintojen rakentaminen ja ylläpito on varmaan ollut kallista ja se näkyy helpommin kuluttajahinnassa kuin työterveyden kireissä hinnoissa.

Nightingalen testin kustannus on kuitenkin pienempi, jos se tehdään muun terveystarkastuksen (joka sisältää verikokeet) yhteydessä, eikä erillisenä kuluttajapakettina jossa labrat ja lääkäri- / terveydenhoitajakäynnin kustannuksia ei jaeta muiden palveluiden kanssa. Jos Terveystalo olisi esimerkiksi myynyt työterveysasiakkaalle tietyn paketin johon terveystarkastukset sisältyvät, niin NG:n palvelulla voidaan tehdä tämä kustannustehokkaammin.

@Vino_Pino

Terveystalo terveyspalvelun tarjoajana nimenomaan kertoo, että tuolla NG:n 37 biomarkkerin paketilla saa selville verisuonitautien riskiä, diabeteksen riskiä ja matala-asteista tulehdusta. https://www.terveystalo.com/fi/TerveystaloNightingale/lue-lisaa-nightingale-terveysmittareista Mitään muita terveysväittämiä ei kai esitetä, vaikka NG antaa vaikutelman useista eri taudeista, jostakinhan väittämien tasoero johtuu? Esimerkiksi NG esittää, että heidän paketilla selviää maksakirroosin riski.

TT on käsittääkseni valinnut mitkä riskimittarit ovat halunneet ottaa käyttöön. Nightingale näitä rakentelee alustalleen jatkuvasti lisää, mutta mittarit eivät välttämättä heti päädy asiakkaan käyttöön.

@Vino_Pino

Ja pitää se ihminen tavatakin, mitata vyötärö ja verenpaine metabolisten ja verisuonitautiriskin vuoksi etc. haastatella.

Nightingalen riskiarvioita varten ei tarvitse tavata potilasta (esim. FINRISKI-mittarissa tarvitaan verenpaine), tämä on yksi eduista. Eli potilas voidaan esim. tavata verikokeen jälkeen jo ensimmäisten riskimittarien ollessa tiedossa. Mikään ei myöskään estä muiden verikokeiden tekemistä samassa yhteydessä kun NG:n kaipaama laskimoverinäyte otetaan.

@Vino_Pino

Biopankin olen ymmärtänyt olevan sellainen pankki, joka omistaa näytteitä, joita saa tutkia, jos on hyväksyttävä tutkimussuunnitelma. Jotkut antavat lmaiseksi ja toiset maksusta? Lopputuloksesta pankin lupa ”lainoitukseen” ei kai kerro mitään, kuten ei muissakaan pankeissa? Onko tietoa, että pyyntö tutkia on todella tullut biopankilta NG:lle eikä toisinpäin? Jos pankit maksavatkin näytteiden tutkimisesta eli asiakkuus onkin toisinpäin, opin mielelläni uutta. Jos NMR tyytyy vähäisempään näytemäärään plasmaa, on se toki biopankille etu. Ja kuten todettua, tietyt riskit kyllä selviävät NG:n paketilla, tietyt. Jos halutaan selvittää metabolisia, lähinnä rasva-arvoja ja niiden yhteyksiä eri riskeihin, NG on varmaankin SE valinta. Toisaalta yhden kaupallisen verikoepaketin sisältämä informaatioarvo voi olla suurempi kuin NG:n kapea, oli pointti.

Kyllä osa biopankeista on käsittääkseni ihan maksanutkin, esim. Nightingalen kaikki liikevaihto ennen vuotta 2021 on tullut tutkimuskäytöstä. Kumpi lähestyi kumpaa on tuossa tilanteessa nyanssi jos maksusta on verta analysoitu. UK Biopankki taas ei ymmärtääkseni ole maksanut, mutta tuolla on ollut jo sen verran strategista arvoa Nightingalelle että tämä on ollut järkevää.

Mutta joo, myös vähäinen verenkulutus on varmasti biopankin näkökulmasta etu, kun 10-20v sitten annettuja verinäytteitä ei ymmärrettävästi saada lisää. Voi tämäkin selittää osin Nightingalen laajaa käyttöä biopankeissa, mutta uskon kustannuspuolen nimenomaan Nightingalen analysoimien biomarkkerien halvimman mahdollisen testauksen näkökulmasta myös puoltaneen NG:n valintaa.

[Antti_Luiro]

@Homeros

Hän viittaa tuohon Buergelin työhön vuodelta 2022. Sitä on täälläkin aikaisemmin käsitelty, mutta siinä EI käytetä Nightingalen riskimalleja eli kyseisen “huippu julkaisun” lukemalla ei selviä yhtään mitään Nightingalen menetelmästä tai sen validaatiosta.

Käsittääkseni Nightingale käyttää tai vähintäänkin hyödyntää myös tutkijoiden kehittämiä malleja, eli Nightingale voi myös käyttää kyseisen julkaisun taustalla olevia malleja. Silloin tuo kyseinen tutkimus validoisi yhtä lailla Nightingalen tarjoamia riskimalleja. Tämän ‘tiedeyhteisön hyödyntämisen R&D-osastona’ olen tarkistanut johdolta ylätasolla, mutta en mene sanomaan ihan varmaksi että onko Nightingalen tarjoamat mallit 1-1 samoja. Joka tapauksessa yhtiö on rakentanut malleja myös itse, ja näitä on myös CE-merkitty (lukua ei tosin muistaakseni ole toviin raportoitu) eli jonkun validaation läpi nämäkin kulkevat.

@Homeros

Sisäisesti heillä on varmasti kaikki luvut siitä kuinka “luotettavia” ja tarkkoja kyseiset riskiennusteet ovat, miksi he eivät julkaise niitä?

Viimeksi laajan raportin yhteydessä tästä muistaakseni kyselin (tästä tosin jo 1,5v) ja ilmeisesti tuo ei ole ollut kaupallisen etenemisen esteenä, jolloin näitä on edistetty hitaampaan tahtiin. Tietysti olisi mukavaa jos kaikki olisi julkaistu, mutta eipä tuo ole ainakaan noita nykyisiä yhteistyön solmineita terveydenhuollon toimijoita haitannut. Pre-revenue yhtiön kehittäminen on aika tiukkaa priorisointipeliä ja panokset pitää laittaa sinne missä niillä on eniten väliä.

[Olkimies]

Nightingale Healthin osake raketoi – tässäkö syyt?

Salkunrakentajilta vähä summa summaarumia kaikille uusille matkustajille.

[Homeros]

@haroski hyvä että jonkinlaista koulutusta on ollut . Toki tavalliset verikokeet eivät printtaa sinulle sairastumisriskiennusteita valmiina. Kyseessä on jotain uutta ja ihmeellistä. Silloin kannattaa olla ehkä hieman skeptinen. Varsinkin kun riskitesti tehdään Terveystalolla seulontatyyppisesti kaikille, niin tällaisilta testeiltä vaaditaan usein erityisiä ominaisuuksia. Usein ne on ollut tapana esittää avoimesti.

@Antti_Luiro

Käsittääkseni Nightingale käyttää tai vähintäänkin hyödyntää myös tutkijoiden kehittämiä malleja, eli Nightingale voi myös käyttää kyseisen julkaisun taustalla olevia malleja. Silloin tuo kyseinen tutkimus validoisi yhtä lailla Nightingalen tarjoamia riskimalleja. Tämän ‘tiedeyhteisön hyödyntämisen R&D-osastona’ olen tarkistanut johdolta ylätasolla, mutta en mene sanomaan ihan varmaksi että onko Nightingalen tarjoamat mallit 1-1 samoja.

No se ongelma onkin juuri siinä että ne eivät ole samoja. Olen osan niistä itsenäisten tutkijoiden artikkeleista lukenut ja niissähän yleensä tehdään tällaista alkuvaiheen kartoitusta ja etsitään yhteyksiä/riskiselittäjiä biobankkien niiden kaikkein +200 kpl NMR-teknologialla määritettyjen metaboliitin avulla. Nyt kliinisessä kontekstissa Nightingale joutuu rajaamaan itsensä vain niihin 37 metaboliittiin joiden pitoisuusmittaus on standardisoitu/sertifioitu. Jos mallista poistaa 80% muuttujista onko se silloin sama malli ja toimii samalla tavalla? Myöskään kukaan tuolla tiedeyhteisössä ei ole varmasti pohtinut mikä on heidän kehittämänsä riskitestin ominaisuudet suomalaisessa Terveystalon työterveyspopulaatiossa. Kyllä NG:n pitäisi itse se selvittää ja validoida, että minkälainen suorituskyky näillä riskitesteillä on tässä täysin eri kontekstissa, kuin missä ne on kehitetty.

Mutta paremman puutteessa voidaan käydä tuo NG:n esivedosartikkeli läpi. Kyllähän se voidaan vielä joskus julkaista vertaisarvioituna, jos se on vaan jumittunut jollekin vähän rankemmalle kommentti/muokkauskierrokselle.

VAROITUS PITKÄ TEKSTI:

Yhteenveto

Klassisessa julkaisussaan Steyerberg ja kumppanit esittivät, että uuden riskimallin osalta tulisi esitellä/arvioida aina kolme pääelementtiä: erotuskyky, kalibrointi ja kliininen käyttöarvo. Myös NG:n esivedosartikkeli noudattelee tätä rakennetta. En ole täysin varma, onko NG:n artikkelissa esitelty menetelmä se sama, joka on nyt myyty Terveystalolle ja siellä käytössä, mutta rivien välistä voisi tulkita, että ehkä ainakin osittain näin. Tässä artikkelin kuvaamassa riskimallissa on käytetty 36 biomarkkeria ja Terveystalossa käytössä olevassa riskimallissa ilmeisesti 37. Biomarkkereiden määrä mallissa on varmaan se määrä mikä on kulloisena hetkenä ollut sertifoituna.

Joka tapauksessa paperissa kerrottuna ne NG:n riskimallit ovat ilmeisesti Cox’n selviytymismalleja (cox proportional hazards models). Tässä artikkelissa mallit koulutettiin UK:n biobankkidatan toisella puoliskolla (128 288 ihmisen tiedot), jonka jälkeen mallin suorituskykyä testattiin Viron ja Suomen biopankkiaineistoissa sekä sen UK-datan toisella puoliskolla. Kuten yleensäkin tällaisille tilastollisille malleille käy, niin mallien suorituskyky UK:n datassa oli varsin hyvä, mutta Suomen ja Viron aineistoissa tämä heikkeni selvästi.

Kirjoittajat esittelevät esimerkiksi sydäninfarktiriskimallin erottelukykyä kuvaavia AUC-arvoja (Supplementary Table 3): Suomen datassa mallin, jossa oli pelkkä tieto potilaan iästä ja sukupuolesta, AUC oli 0.825, ja kun mukaan lisättiin NG:n NMR-laitteistolla mittaamat kliinisesti validoidut biomarkkerit (kolesterolit, PUFAT, MUFAT jne.) se nousi 0.843:een. Parhaimmat parannukset verrattuna pelkkään ikä+sukupuoli riskimalliin tulivat maksasairauksien ja tyypin 2 diabeteksen osalta (AUC parani 0.26–0.20 yksikköä). Tämä ei kuitenkaan ole kovin yllättävää, koska NG:n paneeli sisältää verensokerin ja suurin osa noista mitatuista rasva-aineista käytännössä syntetisoidaan maksasta + albumiini yms. Olisi aika huolestuttavaa, jos mallien ennustuskyky mainittuihin sairauksiin ei lisääntyisi, kun nämä biomarkkerit lisätään mukaan. Muiden sairausriskien osalta AUC parannukset olivat varsin pieniä.

Miten nämä AUC luvut pitäisi tulkita? Kukaan ei oikein tiedä. Myös menetelmän kehittäjä on sanonut, että AUC-arvoja ei tulisi käyttää enää mallien erottelukyvyn vertailuun. Jostain syystä niin edelleen tehdään. Lukuja on erityisen vaikea tulkita. AUC-luku kuvaa yleistä erottelukykyä laajalla skaalalla, mutta joskus kliinisesti tärkeämpää on erotella vain äärimmäiset/korkeariskiset tapaukset, ja niiden ennusteiden tarkkuus on tärkeämpää, mitä ei näe näistä luvuista.

Tässä on myös iso metodologinen ongelma NG:n artikkelissa. NG:n riskimallia verrataan vain ikä+sukupuolimalliin. Uuden riskimallin tuomaa lisäarvoa pitäisi verrata riskimalliin, joka sisältää kaiken käytännön kliinisessä työssä helposti saatavilla olevan informaation eli mm. tupakointi, verenpaine, perussairaudet jne. tai muihin vakiintuneihin riskimalleihin jos sellaisia on. Tuossa Buergelin “huippu artikkelissa” näin tehdään, NG:n omassa artikkelissa ei. Tästä voisi ehkä sanoa, että jos uusi riskimalli ei tuo hirveästi lisäinformaatio pelkkään ikä+sukupuoli-riskimalliin nähden niin siinä ei ole ihan hirveästi potentiaalia.

Siirrytään kalibrointiin, jota yleensä suositellaan tarkasteltavaksi visuaalisesti ja tämän kuvan NG artikelissaan meille tarjoaa:

UK:n datassa tulokset ovat hyvät, mutta THL biopankin (Suomi) ja Viron osalta nuo kalibrointikäyrät ovat varsin surkean näköisiä (erkaneminen katkoviivasta). Oikeastaan vain noita suolistosyövän ja kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden käyriä kehtaisi esitellä (virolaisille). Muiden mallien osalta nuo kuvat voi tulkita siten, että riskimallit antavat Suomen ja Viron väestössä systemaattisesti liian pieniä riskiarvoja eli toisin sanoen vääriä tuloksia varsin reippaasti. Nämä kalibrointiongelmat ovat aika kriittisiä. Ne voisivat esimerkiksi kertoa siitä, että NG:n riskimalli on niin sanotusti ylisovitettu UK:n aineistoon ja hajoaa käsiin sitten kun sitä yrittää soveltaa esimerkiksi suomalaiseen aineistoon. Tämä on varsin yleinen ongelma biostatistiikassa ja se mihin moni riskimalli lopulta kaatuu.

Riskimallin esittelyn viimeinen osio olisi se kliininen utiliteetti. Sitä voisi arvoida esimerkiksi päätöskuvaajien kautta. Jostain syystä päätöskuvaajat ja pohdinta kliinisestä lisäarvosta puuttuvat täysin tästä NG:n artikkelista. Tämä on sääli, koska niissä riskimallin kehittämisen varsin matemaattinen harjoitus tuodaan käytännön konkretian tasolle: minkälaisia parempia päätöksiä tämä NG:n riskimallinnuksen tuottama lisäinformaatio auttaa meitä tekemään (potilaina/lääkäreinä?). Voitaisiin pohtia ja laskea testaamisen nettohyötyä ja verrata sitä esim. NG:n testin kustannuksiin. Esimerkiksi tuossa Buergelin “huippu artikkelissa nämä” päätöskuvaajat on annettu jokaiselle heidän kehittämälle riskimallille (Supplementary figure 1). Voisi kysyä onko ne jätetty tarkoituksella pois tästä NG:n artikkelista? Miksi niitä ei näyttäisi, jos haluaa demonstroida, että parantunut erottelukyky (korkeampi AUC arvo) on muunnettavissa parempaan kliiniseen utiliteettiin.

Yhteenvetona tämä NG:n esivedosartikkeli herättää huolta tässä esiteltyjen riskitestien suorituskyvystä ja luotettavuudesta. Artikkelissa on selkeitä metodologisia ongelmia ja puutteita. Toisaalta kuvattuja riskitestejä on mahdoton täysin teilata tämän perusteella, kun niin paljon oleellista informaatiota ja lukuja puuttuu ainakin tästä versiosta. Haluaisin nähdä lisää dataa.

@Antti_Luiro

Tietysti olisi mukavaa jos kaikki olisi julkaistu, mutta eipä tuo ole ainakaan noita nykyisiä yhteistyön solmineita terveydenhuollon toimijoita haitannut.

No ehkä se on sitten näin. Meidän pitää siis ehkä jatkossakin vain luottaa täysin Sunan ja Bonon sanaan, että nämä riskitestit ovat parhaita ja täysin luotettavia

[Antti_Luiro]

@Homeros

@Antti_Luiro

Tietysti olisi mukavaa jos kaikki olisi julkaistu, mutta eipä tuo ole ainakaan noita nykyisiä yhteistyön solmineita terveydenhuollon toimijoita haitannut.

No ehkä se on sitten näin. Meidän pitää siis ehkä jatkossakin vain luottaa täysin Sunan ja Bonon sanaan, että nämä riskitestit ovat parhaita ja täysin luotettavia

No ei tietenkään mutta pointtina oli että terveydenhuollon toimijoiden laatuseulan nämä ovat jo useasti läpäisseet, eli näistä konservatiivisen ostajan päätösporteista on jo menty läpi monesti. Jos näyttö riittää vakuuttamaan nuo päätöksentekijät (ja tietysti portinvartijana toimivat relevantit viranomaiset), niin yhtiön kannalta oikea ratkaisu on edistää kaupallistamista. Samalla toki unohtamatta tutkimuspolkua, jolla testejä ja uskottavuutta vahvistetaan.

[FlorencenKosto]

Ylisovittaminen brittien biopankkiin huolestuttaa minuakin. Siinä valossa tämä vaikuttaa klassiselta big data -simänkääntötempulta. Haluaisinkin kovasti ymmärtää miksei se huolestuta esimerkiksi Singaporen viranomaisia tai yhdysvaltalaisia yhteistyökumppaneita. Ei kai voi olla niin, että he ovat jonkinlaisen AI-hypen vallassa ja kyseenalaistamatta vastaanottaneet NG:n markkinointipuheen hyväksyessään testiä. Löytyyhän heiltäkin kyvykkyys tulkita tätä samaa tutkimusta. Pakko löytyä.

Mikä palanen tästä siis puuttuu? Miksi he ovat mukana?

Kiitos @Homeros hyvästä ja pitkästä kommentista ja tutkimuksen läpikäynnistä kriittisin silmin! Se on hyvin arvokasta työtä meille muille.

[Puutaheinaa]

Odotukset on terveydenhuolto-usecaseissa, mutta voisiko tämän tutkimuspuolen potentiaali olla myös merkittävä, ja ehkä nopeammin realisoituva? Siis verinäytteiden etäkeräämisen avaamat uudet mahdollisuudet? Paljonko on tutkimusasetelmia joissa mahdollistuu tai tulee merkittävästi edullisemmaksi/nopeammaksi verinäytteiden kerääminen NH:n teknologialla?

Kysymykseni inspiroitui johtavan tiedeupseeri Jeffrey Barretin linkedin-kommentista:
“We are pretty excited about the opportunities offered by metabolomics (and other ‘omics!) from self collected samples. Cool to see the first results from the wild.”

[Vino_Pino]

@Homeros

Näistähän teemoista on täällä keskusteltu jo pitkään, mutta säännöllinen muistutus on paikallaan uusille ja vanhoille sijoittajille.

Hups, olen ollut sitä mieltä, että pitäisi vähän perehtyä keskusteluun, ennen kuin alkaa esittämään ongelmakohtia, mutta ehkä oli hyvä, että päädyin samankaltaisiin päätelmiin perehtymättä pitemmältä ajalta ketjuun eli kopioimatta muita. Ongelmiin ei näköjään ole saatu vastauksia. Voi toki olla, että NG kykenee muuttamaan/laajentamaan pakettiaan tai sitten toteaa, että osaamme tämän tietyn alueen, emmekä yritäkään olla muuta.

@Homeros

Meidän pitää siis ehkä jatkossakin vain luottaa täysin Sunan ja Bonon sanaan, että nämä riskitestit ovat parhaita ja täysin luotettavia

Minä kun ehdin iloita, että Bono saadaan Faroniin CMO:ksi Hänhän on dosentti, syöpälääkäri ja hallintokokemusta on. Onko perehtynyt NG:n väittämiin asioihin, vai puhunut Terveystalon bisnes-kieltä, jää kunkin arvioitavaksi.

@Antti_Luiro

Nightingalen riskiarvioita varten ei tarvitse tavata potilasta (esim. FINRISKI-mittarissa tarvitaan verenpaine), tämä on yksi eduista.

FINRISKI-laskuriin vertaaminen on riski. Laskuri perustuu nimenomaan suomalaiseen väestötutkimusdataan vuosikymmenien ajalta. Veriarvoihin ja vastaanotolla mitattuihin arvoihin. Viimeisin data tosin on jo vuodelta 2012. Eri väestöjen riskit ovat erilaisia. UK biobankin näytteetkin ovat ilmeisesti vuodelta 2006 ja pieni osa seurantana 2012.

Arvio sydän- ja verisuonitautiriskeistä tehdään (jokainen voi kokeilla, miten nopea on esim. em. laskuri itsekin tehdä) https://forms.ebmedscloud.org/fi-FI/questionnaire/finriski verikokeiden, eli käytännössä kaikkiin terveystarkastuksiin kuuluvien sokeri ja rasva-arvojen mittausten (jotka voisivat olla myös NG:n kokeita) SEKÄ suvun tautihistorian (NG ei kerro siitä mitään, vaikka osa toki sukuhistoriasta välittyykin rasva-aineiden ja sokerin kautta), Terveystalokin toteaa: ”Riskiarvio ei ota huomioon suvussa mahdollisesti esiintyviä sairauksia (sukurasite) tai perinnöllistä sairastumisalttiutta (geneettinen riski), sillä testi ei analysoi potilaan geenejä tai muita perimän osia.” SEKÄ onko diabetes (sokeri voi olla ”normaali” näytteenottohetkellä eli NG ei sitä tiedä) SEKÄ verenpainetason (NG ei kerro siitä mitään) SEKÄ tupakoinnin (NG ei kerro sitä) perusteella.

NG:n mittarit voivat epäspesifisesti värähtää rasva-arvojen ja tulehdusmittarin suhteen tupakoivalla, mutta se ei kerro, että se johtuu tupakoinnista eivätkä värähdykset ole sama kuin tupakoinnin riski.

On toki niin, että verenpainetaudista tekee rasva-aineenvaihdunnan häiriöt tai verensokerin nousu vakavamman ja toisinpäin, mutta jos sanotaan, että suomalaisessa väestössä verenpaineen mittausta ei terveystarkastuksessa tarvita, verikoe voi riittää, ollaan jo puoskaroinnin puolella. Onko NG väittänyt tällaista, Terveystalo, joka käyttää NG:tä osa-tutkimuksena vai oliko tämä Indereksen kannanotto

Jos puhutaan terveystarkastuksista, NG:n valitsema paketti ei ole validi menetelmä mitata verenpainetasoa, ei sukuhistoriaa, ei tupakointia, jotka kaikki ovat betonoituja tekijöitä sydän- ja verisuonitautien riskianalyysissä. Paketilla selviää kyllä suuri osa riskeistä diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin, mutta miksi siitä pitää yrittää vääntää jotakin sellaista, mihin NMR tai NG:n valitsemat tietyt biomarkkerit eivät pysty? NG on hyvä omalla kapealla lääketieteen osa-alueella, siitä ei kuitenkaan ole tarvetta yrittää hopealuotia.

[GrandTepeliuz]

En ole terveydenhoitoalalla ja kohtuullisen tervekin ollut niin noista prosesseista kovin paljon tiedä, mutta eikös pointti nimenomaan ole siinä, että NG:n testin voi ottaa ilman ensin lääkärillä käymistä, lääkärin aikaa viemässä, että lääkäri arvioi mitä testejä otetaan. Nyt voi ottaa NG:n testin ja jos riskejä ilmaantuu niin siitä lääkärille ja tutkimaan mikä riskin aiheuttaa? Kukaan ei käsittääkseni ole väittänyt, että lääkäreiden arviot ja muut tutkimukset voi lopettaa kun on NG:n testi?

[Clark_kent]

Olen itsekin skeptinen siitä että tämä NG:n testi parantaisi hoitotuloksia saatika tekisi sen kustannustehokkaasti.

Se on kuitenkin eri asia kuin se voiko tässä kuitenkin olla ihan OK bisnes.

Ei kuluttaja selvittele sitäkään minkälainen tieteellinen näyttö on vaikkapa ”valkaisevan hammastahnan” takana. Silti niitä ostetaan vaikka tässä tuloksen voi asiakas itsekin arvioida.

Samoin kuluttaja tai asiakas (vaikkapa työterveyspalveluita TT:ltä ostava yritys) ei uskoakseni osaa arvioida NG testin hyödyllisyyttä. Testi voi vaikuttaa hyödylliseltä (hei, löydettiin sulta tämmönen ja tämmönen riskitekijä, varataanpa lääkäriaika), mutta välitöntä terveyshyötyä se tuskin tuottaa. Ja tuotettu terveyshyöty voi olla vasta 20 vuoden päässä, kun oikea-aikaisella elintapamuutoksella tai lääkehoidon aloituksella saatiin vaikkapa infarkti estettyä.

Testi kuitenkin kuulostaa hyödylliseltä, ja on melko matalalla kynnyksellä toteutettava. Oikein markkinoituna se generoi TT:lle lisää liikevaihtoa, ja uskon yksityisten terveyspalveluyritysten olevan tästä kiinnostuneita.

[Vino_Pino]

@GrandTepeliuz

En ole terveydenhoitoalalla ja kohtuullisen tervekin ollut niin noista prosesseista kovin paljon tiedä, mutta eikös pointti nimenomaan ole siinä, että NG:n testin voi ottaa ilman ensin lääkärillä käymistä, lääkärin aikaa viemässä, että lääkäri arvioi mitä testejä otetaan. Nyt voi ottaa NG:n testin ja jos riskejä ilmaantuu niin siitä lääkärille ja tutkimaan mikä riskin aiheuttaa? Kukaan ei käsittääkseni ole väittänyt, että lääkäreiden arviot ja muut tutkimukset voi lopettaa kun on NG:n testi?

Kyllä voi käydä esim. yksityisesti.

Oli puhe työterveyshuollon terveystarkastuksista case Terveystalo, joka siis on ottanut NG:n käyttöön. Mielenkiintoista nähdä tulevatko Mehiläinen ja Pihlajalinna perässä ja erityisesti, jos eivät tule, niin miksi.

Ei lääkärin aikaa usein viedä yhtään, kun terveydenhoitajakin voi ohjelmoida NG:n ja sitä täydentävät verikokeet potilasjärjestelmään. Jos riskit eivät ole koholla, esim. dm, verenpaine, rasvat, työkyky, mieliala, päihteet, uni jne. lääkäriä ei tarvita. Työterveyshoitajan kanssa ryhmätasolla usein raportoidaan kaikki riskit työnantajalle.

Edellisissä postauksissa juuri perustelin, miksi NG pelkästään ei riitä.

[Seeras]

Moni asia on itsestäänselvä, esim. “Hei olet ylipainoinen. Kannattaisi varmaan muuttaa ruokavaliota ja liikuntatottumuksia, muuten olet sydän- ja verisuonitautiriskissä.”

Mutta ihminen ei tee mitään. Monesti diagnoosi auttaa motivoimaan muuttamaan elämäntapoja suotuisampaan suuntaan.

Voisin kuvitella NG:n testistä olevan hyötyä myös muissa kuin lipidimittauksissa. Vaikkei vielä ns. verifioidut testit päde kuin näitä lipidipaneeleita (joku muu voi varmasti korjata jos muistan väärin), mikään ei teoriassa estä laajentamasta paneelia koskemaan myös muita markkereita.

What about neurodegenerative diseases? Olisi mielenkiintoista kuulla, voiko NMR:llä mitata neurogeneratiivisten tautien markkereita kuten Alzheimerissa phosphorylated tau protein määrää vrt. normi tau, Parkinsonin markkereita (alpha synuclein aggregates), jne… Tällöinhän myös testin arvo kasvaa merkittävästi, kun saadaan laajennettua myös muihin tauteihin, mahdollisesti jopa havaitsemaan early phase, ennen kuin hermosto on alkanut kunnolla rappeutua. Ping @Antti_Luiro voisitko tiedustella tätä johdolta?

Toki tämä on pelkkää hypotetisointia, mutta silti tuo 36(?) testin paneeli on nyt jo edullisempi kuin Clinical Chemistry-testeillä tehtynä, mikä ajaa itsessään markkinaa NG:n suuntaan kustannusteknisistä syistä. Eli tässä on jo yksi ns. verifioitu kustannustehokas testi, mikä on tällä hetkellä käytössä vasta pelkästään Suomessa. Mikä määrä testejä tehdään muualla maailmassa?

Ja siihen päälle kaikki muut mahdollisuudet. Vrt. Clinical Chemistry testejä - Saat teknologian toimimaan yhdellä, niin on huomattavasti helpompi laajempaa tekniikka myös muihin markkereihen. Okei, vähän yleistystä koska kaikki antibodyt ei toimi samalla sensitiivisyydellä & spesifisyydellä, sekä eri markkereita on eri pitoisuuksia ja voi olla jopa 100-1000 kertainen määräero veressä, mutta näin niinkun suuressa mittakaavassa.

[haroski]

@Clark_kent

Testi voi vaikuttaa hyödylliseltä (hei, löydettiin sulta tämmönen ja tämmönen riskitekijä, varataanpa lääkäriaika), mutta välitöntä terveyshyötyä se tuskin tuottaa. Ja tuotettu terveyshyöty voi olla vasta 20 vuoden päässä, kun oikea-aikaisella elintapamuutoksella tai lääkehoidon aloituksella saatiin vaikkapa infarkti estettyä.

Tämähän… on koko ennaltaehkäisevän terveydenhuollon perusajatus. Ei se ole mitään sankarilääketiedettä luokkaa “olisit saanut sydänkohtauksen viikon kuluttua mutta me estettiin se”.

[ajm]

@Seeras

Voisin kuvitella NG:n testistä olevan hyötyä myös muissa kuin lipidimittauksissa. Vaikkei vielä ns. verifioidut testit päde kuin näitä lipidipaneeleita (joku muu voi varmasti korjata jos muistan väärin), mikään ei teoriassa estä laajentamasta paneelia koskemaan myös muita markkereita.

What about neurodegenerative diseases? Olisi mielenkiintoista kuulla, voiko NMR:llä mitata neurogeneratiivisten tautien markkereita kuten Alzheimerissa phosphorylated tau protein määrää vrt. normi tau, Parkinsonin markkereita (alpha synuclein aggregates), jne… Tällöinhän myös testin arvo kasvaa merkittävästi, kun saadaan laajennettua myös muihin tauteihin, mahdollisesti jopa havaitsemaan early phase, ennen kuin hermosto on alkanut kunnolla rappeutua. Ping @Antti_Luiro voisitko tiedustella tätä

Olet oikeassa, että tämä olisi laajennettavissa kyllä moniin muihin markkereihin. Periaattessahan 1H NMR:llä voi mitata kaikkia molekyylejä missä on vetyä eli suurinta osaa biologisia yhdisteitä poislukien elektrolyytit. Rajoittavana tekijänä kuitenkin on herkkyys, NMR vaatii suhteellisen korkean konsentraation yhdistettä että saadaan jotain järkevää näkyviin. Tämä näkyy myös kun peilaa NG:n valikoiman testeihin joissa mM alempaa pitoisuutta ei taida olla. Alzheimer markkereista esim. Tau proteiinin normipitoisuudet on siellä lähempänä pM-nM tasoa, joten sinne on kyllä piiitkä matka.

Itse näen asian vähän samalla tavalla kuten sinäkin. NG on lähtenyt niin sanotusti helpoista liikkeelle eli sairauksista joihin jo jonkinlaista riskiarviontia tehdään. Jos ne voi tehdä helpommin, nopeammin ja kustannustehokkammin niin eiköhän sitä kysyntää pitäisi olla. Varmasti tulevaisuudessa tulee enemmän erilaisia riskimalleja tutkimustyön myötä. Perustuuko ne sitten NMR:ään, massaspektromeriaan vai johonkin ihan muuhun tekniikkaan onkin vasta jännittävä kysymys

[Clark_kent]

@haroski

Tämähän… on koko ennaltaehkäisevän terveydenhuollon perusajatus.

Kyllä, tarkennetaan sen verran että olen skeptinen, voidaanko NG testin pohjalta kohdentaa näitä ennaltaehkäiseviä toimia sen paremmin kuin nytkään. Mutta testi kuulostaa hienolta.

[Seeras]

Selkee, toi sensitiivisyys-aspekti käy hyvin järkeen. En ollut tietoinen siitä, kuinka herkkä NMR on, joten hyvää lisätietoa kiitos siitä!

Mutta inflammaation jne. pitäisi kyllä pystyä sitten näkemään.

Canatuhan brändää itseään super-sensitiivisenä sensoritekniikkana Electrochemical Sensors segmentillään, ehkä sieltä joskus tulee jotain tuon suuntaista?

[Koala]

Positiivista juttua huomisessa Kauppalehdessä. Artikkelin otsikkona ”Nightingale alkaa kerätä uskottavuutta”.

[GrandTepeliuz]

https://www.terveystalo.com/fi/tyoterveys/digitaaliset-palvelut/webinaarit/tulevaisuuden-tyoelaman-tekijat-virtuaalitapahtuma

Uuden sukupolven teknologialla uraauurtavaa tietoa työkykyjohtamisen tueksi
Ilse Rauhaniemi, johtava työterveyslääkäri

[Antti_Luiro]

Singaporessa rekryä käynnissä, eli Innoquest Diagnostics -asiakkuuden ylösajo etenee

[Monsieur]

Ranskassa 20 milj. ihmistä kutsutaan ilmaisiin terveystarkastuksiin ennaltaehkäisyä ajatellen. Toisaalta tuo on ihan vapaaehtoinen homma. Syynä joka tapauksessa kroonisten sairauksien “räjähdysmäinen” kasvu. 4 erilaista ikähaarukkaa kohteena. Ihminen täyttää ennen tätä käyntiä terveydenhuollon ammattilaisen luona jonkun kyselyn ja sitten vastaanotolla voidaan puhua elämäntavoista jne. ja hoitaja/lääkäri voi antaa muutosehdotuksia. Tämän jälkeen potilas voidaan taas lähettää eteenpäin muihin testeihin…

Niin, olisihan se kätevää jos ammattilaisella olisi riskiarvio potilaasta tehtynä jo ennen käyntiä. Yhdellä verinäytteellä sen saisi aika kivasti tehtyä ja säästettäisiin aikaa ja kustannuksia. No pointtina tässä oli se, että kroonisten sairauksien kasvuun ollaan heräämässä joka puolella maailmaa ja ennaltaehkäisy on se ratkaisu.

Près de 21 millions de Français invités à réaliser leur « bilan...