Suurin osa työterveyspalveluiden piirissä olevista taitaa osua noihin keski-ikäisten palkkeihin, joissa hajonta on varsin suurta. Eli suurin osa testatuista hyötyy testistä jo pelkkien sydän- ja verisuonitautien osalta. Ja kardiovaskulaariset ovat vain yksi luokka, jonka riski mitataan.
Jos suunnittelisin intervention tuon kuvan pohjalta tulisi siitä suurinpiirtein yhtä tehoton kuin nykyiset väestötason dataan perustuvat interventiot. Nyt on mahdollista poimia nuo punaiset yksilöt intervention piiriin joka ikäluokasta. Myös intervention teho on suurempi, kun sen kohde tietää kuuluvansa riskiryhmään omien biologisten ominaisuuksiensa perusteella, eikä demografisen asemansa.
Kävin itse Nigthingalen testeissä n. 5 v sitten. Maksoin n. 100 €, johon sisältyy 3 testiä 1 v aikana. Testissä otetaan yksi pieni putkilo verta ja siitä testataan n. 50 asiaa. Vastaukset tulee sähköpostiin viikossa ja kaikkiin tuloksiin liittyy oman arvon lisäksi viitearvot. Itse sain huonon kolesterolin arvoksi 6 ja laskin sen elintapamuutoksilla (ravinto) lukemaan 3,5. Koko homman hyödyt perustuvat siihen, että tietäessään jonkun asian olevan pielessä, voi elintapamuutoksilla korjata asian.
Jep, olet oikeassa että testaaminen kannattaisi varmaan keskittää tuohon keski-ikään, mutta kannattaa silti heti lopettaa kun asiakas täyttää 55-v Toki kannattaa muistaa, että NG:n testikin ja sen tulokset perustuvat täysin väestötason malleihin ja suomalaisten osalta samaan aineistoonkin kuin esim. Finriski-laskuri. Tarkistinkin niin tuossa NG:n kuvassahan on ikäluokittain lähes samat prosenttiosuudet kuin Finriski-tutkimuksessa:
Yksilötason kokemukset ja muut sairaudet toki erikseen. Kunhan piikittelen, että tuo Terveystalon markkinointi-ihminen päätti hehkuttaa NG:n testiä surkeimmalla mahdollisella antiteesi kuvalla Nämä “pysäyttävät tulokset” ja riskit ovat olleet tiedossa jo 70-luvulta lähtien.
Ei 55 v henkilö ole tänä päivänä ole mikään vanha. Pointtini on se, että olipa riski saada tilastollisesti ongelmia sydän- ja verisuonitaudeissa kuinka korkea tahansa, niin yksilötasolla riskiin voidaan vaikuttaa elämäntapamuutoksilla. Tuollainen testi pitäisi saada osaksi työterveyshuoltoa kaikille yli 40 v. Olisi paljon hyödyllisempi, kuin 10 min jutustelu terveydenhoitajan kanssa ja maksaisi saman verran. Mitä aikaisemmin muuttaa elintapojaan, vaikka jättämällä kaiken tyydyttyneen rasvan pois ruokavaliosta, sitä suuremmat vaikutukset pitkässä juoksussa.
Näitä NG riskiarvioita selitän työterveyden asiakkaille työkseni ja joudun kahta asiaa toistamaan: sydäninfarktin osalta yli 60v mies ei pääse eroon tietystä perusriskitasosta joka sen ikäisillä suomalaisilla aina on, ja alle 30v ikäisellä ei matala riskitaso ole mikään saavutus kun ei 30-40v ikäisillä pitäisi olla sydänkohtauksia muutenkaan. Jos absoluuttinen NG riskitaso ei ole korkea tai kohonnut niin kommentoin ikäryhmään verratun riskin: jos absoluuttinen riskitaso on “matala” mutta samalla se on korkeampi kuin 95% ikäryhmästä, niin jotain pitäisi tehdä.
Hyvin on nähnyt myös vaikutuksia: 60v mies jolla sydäninfarktin riski oli “korkea”, korjattiin korkeat kolesterolit (kriitikoille myönnytyksenä että ne oltaisiin lääkitty ilman tätä NG analyysiäkin), ja 6kk myöhemmin riskitaso enää “kohonnut” ja hieman ikäryhmää parempi taso muistaakseni.
Edit: ja kyllä ammattilaisellekin jotain uudessa NG screenissä oli, apolipoproteiinit A1 ja B ja näiden suhde on ihan hyvä lisä.
Työterveydessä on ollut käytössä “Screen” eli perusverenkuva, maksa-arvot, munuaisarvo, pitkä sokeri. 1/24 alkaen se korvattiin Screen NG eli osa paketista menee Nightingalen kautta. Hinta oli sama eli ei lisähintaa asiakasyritykselle verrattuna ennen NG.
Pystyisitkö hieman avaamaan käytäntöä kontrollien osalta? Missä tilanteessa testi uusitaan, eli kuinka suurta riskiä sen pitäisi indikoida, jotta testi tehdään uudelleen ennen seuraavaa normaalia screeniä? Ja kuinka pitkä aika testin ja kontrollin välillä noin yleisesti on?
Rutiinisti otettavat riippuvat siitä miten on sovittu asiakkaan kanssa, osalta työntekijöistä ei oteta ikinä mitään verikokeita terveystarkastuksissa. NG screen yleisyyttä korostaa se, että se on ainoita kokeita joita työterveyshoitajat saavat itse määrätä. Jos kokeet on poikkeavat niin joko lääkäri määrittää mitkä kokeet otetaan uudestaan tai uusitaanko screen NG 6-12kk kohdalla. Nuoremmilla lievästi koholla olevien arvojen kontrolli voi olla harvemmin, esim jos 20v nuoren LDL on 3,3 (viiteraja alle 3) ei sitä ole mielekästä kontrolloida kovinkaan usein, elintapaohjeet kehiin.
Täytyy myöntää, että tästä on jotain virallista Terveystalo ohjetta mutta en minä kaikkea voi muistaa, lääkärillä on onneksi suoraan Jumalalta tuleva mandaatti määrittää näitä oman arvionsa mukaan.
En tiedä keneltä tämä synninpäästö on tullut, siemenöljyissä ei lähtökohtaisesti ole mitään vikaa ja tyydyttyneet rasvat ovat tutkimustiedon perusteella pahaksi. Influensserikonsensus ja tutkimustietoon perustuva tieteellinen konsensus ovat eri asioita, koska ensimmäinen on echo chamber ja jälkimmäinen on näyttöön perustuvaa ja jatkuvasti kehittyvää.
Oletko kuullut sellaisesta konseptista kuin law of large numbers, suurten lukujen laki? Tunnetaan myös konseptina reversion to mean. Kun tarkastellaan riittävän suurta populaatiota, havainto keskiarvoistuu. Se ei tarkoita sitä, että kaikki populaation otokset edustavat keskiarvoa (ei suinkaan - pienemmillä otoksilla → n=1 hajonta keskiarvosta voi olla hyvinkin suurta). Vaikka “100%” 18-24 vuotiaista miehistä havaittu riski sydän- ja verisuonitaudille olisikin matala, se ei tarkoita, etteikö joukossa voisi silti olla yksilöitä, joille riski on korkeampi. Vastaavasti vaikka 80% 65-74 miehillä onkin korostunut riski sydän- ja verisuonitaudeille, se ei ole perustelu pistää kaikkia ennakoidusti lääkitykselle.
Juuri siksi tehdään yksilöityjä testejä, että voidaan yksilöidä toimenpiteitä. Testin tekeminen ei myöskään koskaan (missään alapopulaatiossa) muuta yksilön riskiä, vaan se tekee riskin tunnetuksi eli informoi tehtäviä interventioita. Testi ei ole interventio.
Tai kääntäen sama investointikielelle: Se, että Helsingin pörssin indeksikehitys on ollut 2.25% viimeisen 12kk aikana ei tarkoita, että mikä tahansa yksittäinen sijoitus Helsingin pörssi sijoituskohteisiin olisi tuottanut tuona aikavälinä 2.25%. Siellä on ollut sekä paljon huonompia, että paljon parempia sijoituskohteita. Toivottavasti käytössäsi on jotain muita keinoja kuin noppa valitaksesi omasi.
(Edit: huolimattomuusvrihe - eihän se ollut OMXHGI -indeksin kehitys vaan oman portfolioni…korjattu!)
Kannattaa kyllä pysähtyä katsomaan viimeisen viimeisen puolen vuoden tiedotevirtaa Nightingalelta. Sitä käydessä läpi jotenkin rupeaa takaraivossa jyskyttämään Sunan vahva statement viimeisen katsauksen lopusta. Jos tuo rupeaa toteutumaan niin markkina-arvo mitataan nopeasti miljardeissa.
“Olemme äärimmäisen ylpeitä siitä, mitä olemme saavuttaneet viimeisen 10 vuoden aikana, mutta tämä on vasta alkua. Tällä tieteellisen ja teknologisen kehityksen vauhdilla tulemme pian korvaamaan monet perusterveydenhuollon nykyiset työkalut paremmilla ratkaisuilla sairastumisriskien tunnistamiseksi, jotta terveydenhuoltojärjestelmämme olisivat ennaltaehkäisevämpiä, tehokkaampia ja älykkäämpiä. Tämä lupaa parempaa tulevaisuutta kaikille.”
Kyllä nimenomaan viimeaikaiset uutisoinnit kyllä laittaa ajattelemaan mitähän tässä tulee tapahtumaan tulevien vuosien aikana. Kiva seurata ja omistaa tätä pieni siivu.
Hypeä on nyt ilmassa tämän osalla. 20.9 tulee raportti. Veikkaan että sen jälkeen vähän rauhoittuu. Inderes tod. näköisesti jarruttelee liikaa intoa. Visio tulevasta on aika huima ja toivotaan että asiat etenee suotuisasti. Voi kyllä mennä vielä aikaa reilustikin ennenkuin rahakkaita sopimuksia terveydenhuoltoon syntyy.
Jos arvata pitää niin kuka tätä nyt ostaakaan ei ole ikinä kuullutkaan jostain Inderesistä. NH tekee patneruusdiilin toisensa perään USA:ssa, ehkäpä siellä on joku herännyt?
Toki kannattaa muistaa, että NG:n testikin ja sen tulokset perustuvat täysin väestötason malleihin ja suomalaisten osalta samaan aineistoonkin kuin esim. Finriski-laskuri. Tarkistinkin niin tuossa NG:n kuvassahan on ikäluokittain lähes samat prosenttiosuudet kuin Finriski-tutkimuksessa:
Nämä “pysäyttävät tulokset” ja riskit ovat olleet tiedossa jo 70-luvulta lähtien.