Nyt joudun esittämään hieman eriävän mielipiteen. Noita käyttöomaisuuseriin liittyviä velkoja ei tule ottaa huomioon FCF mallissa, koska käyttöomaisuuserien lyhennykset tulevat jo huomioitua vapaata kassavirtaa määrittäessä. Yrityksen rahoitusvelat on 140mijoonan tasoa. NoHon “veloista” 200 miljoonaa on noita käyttöomaisuuseriä. EV pitää mielestä ajatella MC+pitkä ja lyhtaikaset rahoitusvelat. Nuo käyttöomaisuuserät ovat siis vuokra yms sopimuksia, jotka voivat saada suuriakin arvoja, jos kyseessä erityisen pitkäaikaiset sopimukset. Nuo käyttöomaisuuserät kirjataan myös taseen vastaavaa puolelle. Eli kyseessä on vain kirjanpitoon liittyvä vaatimus kirjoittaa leasing, vuokra yms sopimukset taseen molemmille puolille.
Mitä siis yritän kertoa, että “perinteinnen EV” = n. 300miljoonaa. Olettaen, että NoHon vapaa kassavirta on ensi vuonna 40-50miljoonaa tasolla, niin sen EV ansaitsisi olla 800mijoonan ja 1000miljoonan pinnassa, jos yritys arvioitaisiin amerikan hintatasoon. Tietysti NoHon kohdalla pitää nuita vähemmistöomistuksiakin miettiä (en ole aivan varma miten ne vaikuttaa kassavirtapohjaiseen arvioitiin) mutta olen käyttnyt 0,75 kerrointa nohon kohdalla. Eli tästä saan markkina-arvoksi 450-600miljoonaa (800miljx0,75-140milj = n.450milj). Mikä tarkoittaisi 3-4x osakkeen hintaan. En tiedä tosin selvensikö tämä mitään, mutta haluan vain kertoa, että nuiden käyttöomaisuuserien huomioonottaminen on tärkeää. Eli jos NoHolla olisi oikein lyhyet vuokrasopimukset jotka olisi koko ajan päättymässä niin tällöin taseen käyttöomaisuuseriin liittyvät velat olisivat pienemmät (joka olisi siis täysin sopimukseen kirjauksiin liittyvää tekninen seikka), mutta liiketoimitta ei olisi yhtään niin vakaata kun sopimuksia pitäisi kokoajan neuvotella…