Smilessä NoHon neuvotteluasema ei ole parhaimmillaan, tästä samaa mieltä. En näe tämän kuitenkaan toimivan esteenä järjestelylle vaikka NoHo joutuisi vähän hinnasta tinkimäänkin.
Mielestäni yhtiö on tehnyt uuden CEO:n alaisuudessa viimeisen ~6kk aikana todella paljon asioita varsin nopealla aikataululla. Se todellinen näytönpaikka on 2019, jolloin tuloksen pitää parantua rajusti. Ensi vuonna ei selityksille ole tilaa.
Tässä vielä graafi aiheeseen liittyen:
Ainoa seikka tällä 2000-luvulla murehduttaa, että kotitaloudet ovat velkaantuneet jatkuvasti, myös taantumien aikana. Jos velkaantumisessa saavutettaisiin lakipiste ja kotitaloudet kiristäisivät nyörejään kunnolla, voisi taantuma iskeä oikeasti myös ulkonasyömiseen voimakkaammin.
Pahin kausi useimpien meidän elinaikana lienee ollut 1990-luvun alku, jolloin myös raflakulutus rysähti hieman nopeammin, kuin kokonaiskulutus:
Mutta tämä on melkoisen äärimmäinen skenaario. 90-luvun lamassa meni kaikki päin prinkkalaa, ja eiköhän siitä ole jotain opittu.
Edit. Huom kyse kotitalouksien kulutuksesta, mukana ei siis firmojen ryypyt firmojen korteilla.
Edit. 2. Pidemmän aikavälin kasvusta kommentti:
Neljännesvuosisadan kulutusmuutosten vertailun perusteella voi todeta, että Suomen siirtyminen kotityötä korvaavaan palveluyhteiskuntaan on ollut hidasta, sillä sekä hotelli- ja ravintolamenojen että muut tavarat ja palvelut -ryhmän kulutuksen kasvu on ollut hidasta. Vain liikenteen, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä tietoliikenteen kulutusmenojen kasvu on ollut selvästi nopeampaa kuin kokonaiskulutuksen kasvu keskimäärin. Ne ovat sidoksissa pikemminkin itse tekemiseen kuin oman työn korvaamiseen.
Tuo “kokkaan ja teen kaiken itse” -kulttuurin hidas väistyminen luo tilaa ulkona kahvittelulle ja syömiselle jatkossa, todnäk. nopeammin seuraavien vuosien aikana, kuin tuon aiemman tarkastelujakson, aikana.
Taantuman iskiessä yleensä ensimmäisenä karsitaan niiden palveluiden käyttämisestä, joita ilmankin pärjää. Kun väite ravintolatoiminnan syklittömyydestä tuntui minusta väärältä, kävin alan edunvalvontapuljun MaRan sivuilla.
Taulukoista näkee alan syklisyyden. Alaan vaikuttanee yleisen taloustilanteen ohella mm. alkoholiverotus, joka sahaa ilmeisesti sen mukaan miten paljon viinankiroja paheksuvia edustajia Arkadianmäelle on valittu. Ilmeisesti myös virontuonti vaikuttaa alaan, sillä viron matkamäärien kasvukäyrä on lähes identtinen anniskelun laskukäyrän kanssa.
Ala kyllä näyttää kasvavan mm. arkipäiväistymisen ja turismin nosteen ansiosta. Kuitenkin alalla toimivien yritysten määrä on kasvussa, jolloin potin jakautuminen heikentää yksittäisten yritysten kannattavuutta.
Evlin rahastoille (J. Kujala) näyttää strategiapäivitys maistuneen: Restamax Oyj: ARVOPAPERIMARKKINALAIN 9 LUVUN 10 §:N MUKAINEN LIPUTUSILMOITUS | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Ja kurssi kiittää Kujalaa:
Kävin Restamaxin sivuilla. Häiritseekö muita sijoittajia se, että yhtiön virallisilla nettisivuilla lukee “Olemme nyt NoHo”, vaikka nimenmuutos on virallistetaan vasta 19.12. pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa?
Toki uusi nimi on käytännössä jo betonoitu, sillä “Restamax Oyj:n osakkeenomistajat Laine Capital Oy, PIMU Capital Oy ja Mika Niemi, jotka edustavat noin 55,6 prosenttia yhtiön osakkeiden tuottamista äänistä, ovat ilmoittaneet kannattavansa hallituksen ehdotusta” (lainaus Restamax oyj:n tiedotteesta)
Omaan ajatusmaailmaani tämänkaltainen toiminta peilautuu ylimielisyytenä muita yrityksen osakkeenomistajia kohtaan. En omista (enkä aiokaan ostaa) NoHo:n osakkeita, mutta yhtiön toiminnassa on jotakin, jonka vuoksi minussa on herännyt halu perehtyä siihen hieman syvemmin. Juuri tällaiset pikkujutut kertovat mielestäni organisaation yrityskulttuurista julkisuuskuvan takana.
NoHon vauhti hirvittää tällaista vanhaa setää. Ettei vaan muuttuisi ihan honoksi: Lähipiiri on mukana ja sedän ohje heille on, että myyntiin kympillä ja sitten vaan voittovaroilla syömään niitä kympin annoksia. Simple is beautiful ihan kaikessa elämässä…
Kokeista ilmeisesti pulaa:
Edit. Uusi kannustinjärjestelmä avainhenkilöille:
“Ensimmäiseltä ansaintajaksolta voidaan maksaa palkkiona enintään 214 282 Restamax Oyj:n osaketta Suomen toimintojen liikevoittoprosentin ja ulkomaantoimintojen käyttökatteen tavoitetasojen saavuttamisen perusteella.”
Ainakin insentiivit sidotaan tuohon kannattavuusparannukseen.
Kannustinjärjestelmä 11 johtoryhmään kuuluvalle avainhenkilölle…
Se, mitä sanoit kokkipulasta, pitää paikkansa. Parhaat ja innovatiivisimmat saa valita työnantajansa ja palkkansa - eikä kriteeri liene se, että saa työskennellä “joustavasti” Smilen kautta tai isossa ketjussa kustannussäästöjen ikeessä…luulen, että paikan fiilis, työyhteisö ja luomisenvapaus ovat tärkeitä, enkä usko Restamaxin niitä pystyvän säilyttämään. Hanko Sushit jne menee ongelmitta, mutta finedinepäässä uhkana kato taitavissa tarjoilijoissa ja kokeissa. Herkästi katoaa lisäarvo näistä ravintoloista (joilla Suomessa muutenkin haastavaa tehdä tulosta). Asiakkaat eivät sulata vaihtuvan henkilökunnan perehtymättömyyttä (edes Tampereen ei-niin-fiinissä Saludissa tätä ei sulatettu).
Pienet, hauskat uudet raflat ja yökerhokonseptit nakertaa asiakaskuntaa tarjoillessaan samalla hinnalla parempaa niin tunnelmaltaan kuin maultaankin. Restamax voi sen tehdä kustannustehokkaammin, mutta ei se Restalle mitään iloa tuo, vaikka kilpailijat tuottavatkin kehnommin, jos ne kuitenkin vievät asiakkaat. Mä nään Restan tässä yhtälössä vähän kuin jähmeän, ison pankin pienten innovatiivisten toimijoiden napsiessa ansaintaa.
Myöskään Restamaxin monet hankinnat mm. Tampereella viime vuosina eivät ole herättäneet luottamusta muusta, kuin liikevaihdon nostamisesta.
Smilen taitamattomasti roiskaistu listautuminen on aivan oma lukunsa…
Omasta salkusta osa on jo myyty, loppujen kanssa katson ja tuumin. Toivon tietysti, että Noho onnistuu, mutta tällä hetkellä oma veikkaus on, että kivikkoista tietä edessä ja usko johtoon hatarassa.
Lähipiiri meni myymään jo nyt 9.5e tasossa eli voittua vain n. 15%. No, muutama satku pikaa on ihan ok ja ennen muuta on sedästäkin rauhoittavaa, että tätä Resta koohotusta saa katsella ihan sivusta. ja nauttia samalla jonkun aikaa Restan pöydistä ilmaisia aterioita.
Iiiks lienee oikeassa. EK:n uusimman suhdannebarometrin mukaan ravintola-alalla joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää henkilökuntaa. Tilanne väistämättäkin johtaa työntekijöiden markkinoihin ja kohoaviin palkkakustannuksiin.
Restan YT-neuvotteluiden tavoitteena oli joustavoittaa henkilökunnan siirtelyä eri ravintoloiden välillä. Sinällään aiheellista reagointia, joka helpottanee työvoimapulaa ainakin osittain. Eri asia on, kohtaavatko Restamaxin tarpeet ja työntekijöiden osaaminen tai halu. Tuskin Savoyn tarjoilijaa kiinnostaa lähteä keikalle American Dineriin eikä Savoyhin voi lähettää mitä tahansa työntekijää.
Suurimpiin kaupunkeihin syntyy jatkuvasti uusia, mielenkiintoisia ravintoloita, jotka ainakin huipputasolla taitavat kilpailla pienestä ammattilaisjoukosta. Jää nähtäväksi miten entiset Royalin ravintolat pärjäävät. Käydyt YT-neuvottelut ja tulevat säästötoimenpiteet eivät ainakaan helpota tilannetta henkilökunnan sitoutumisen suhteen.
Edit: täydennetty, viimeistä hieman keskenjäänyttä lausetta
Linkitin kolmisen viikkoa sitten tähän ketjuun Viisi Tähteä Median kolumnin, jossa pohdittiin Smilen listautumislässähdyksen vaikutuksia Restamaxin jatkolle. Pari kohtaa tuossa kolumnissa jäi vaivaamaan mieltäni:
"Kasvutarinan jatkumisen takaajaksi ajateltu Smilen listauttaminen omaksi pörssiyhtiöksi olisi helpottanut myyjän, eli Restamaxin, velkataakkaa ja mahdollistanut laajentumisen merkittävin yritysostoin. Lisäksi se olisi mahdollistanut myös tappiollisten ravintoloiden pitämisen komistamassa kasvutarinaa alati lisääntyvästä ravintolamäärästä."
“Yhteensä 220 ravintolan paketissa 30 ravintolaa on ollut epäkuranttia, ja nyt Restamax on pakotettu laittamaan asialle piste. On mahdotonta uskoa, että yhtäkkiä yhtiössä olisi jokin aamu yllätytty, että hei, meillä on täällä vielä 20 muuta ongelmakohdetta 10 aiemman lisäksi. Jos Smilen listaus olisi onnistunut, sijoittajaviestinnäksi olisikin kenties riittänyt 10 yksikön lopettaminen tai myynti.”
Tietävätkö kolumneja kirjoittavat ravintola-alan sisäpiiriläiset Restamaxin toiminnasta jotain meitä ulkopuolisia enemmän? Päätin tehdä pientä selvitystyötä. Koska Restamaxin sisällä olevien ravintoloiden talousjohtamisesta on mahdotonta saada mitään irti, googlailin tietoja yhteistyöyrityksistä.
Yhteistyöstä Hans Välimäen ja Cheekin kanssa olin lukenut, yllätyksenä tuli kumppanuus Ville Haapasalon kanssa. Nuo kolme kumppanuustahoa olivatkin ainoat, joiden taloustietoja voi pitää jotenkin vertailtavina. Osa yrityskaupoista on niin tuoreita, ettei niistä ole tietoja tai lukuja ei ole saatavilla maksuttomista palveluista.
Ansioituneempi tutkija olisi ostanut raportit PRH:lta ja tehnyt oikaisut. Koska en omista Restamaxia, tyydyin vain selailemaan Asiakastiedon julkaisuja. Sherlock Holmesia minusta tuskin kuoriutuu, joten löydöksiin saa suhtautua terveen lähdekriittisesti. Lyhykäisyydessään löysin seuraavaa:
Mitään edellä mainituista kumppanuuksista ei voine pitää kannattavana, muuten kuin julkisuuskuvan kannalta. Ilmeisesti juuri tuon julkisuuskuvan vuoksi näitä ei lakkautettavien ravintoloiden listoilla näkynyt (ainakaan minä en nähnyt). Tosin Viisi Tähteä Media jo povaili Skohanin sulkemista johtuen sen päällekkäisyydestä Teatterin kanssa. Tuskin Masujenkaan taru enää pitkään jatkuu.
Tietoja googlaillessa minut yllätti miten monta ravintolaa Restamax on jopa vuoden aukiolon jälkeen sulkenut, ja avannut samantien tilalle uuden. Monet näistä suljetuista ravintoloista ovat olleet Restamaxin avaamia, eivät kauppojen mukana tulleita.
Hyvä, että yhtiössä reagoidaan nopeasti, mutta eivät nuo liikeideoiden vaihtumisista johtuvat remontit ilmaisia ole. Herääkin kysymys miten puolivillaisesti Restamax alueen kilpailutilanteeseen perehtymisiä on laajennuskiihkoissaan tehnyt ja miten paljon epäkuranttia materiaalia portfoliosta tällä hetkellä lopulta löytyy.
Oman elämänsä Hercule Poirot löysi vielä parin Stefan’s Steakhousen tulostiedot. SRmax oy:n alle kuuluvat Helsingin ja Jyväskylän Stefan’sit. Lähde ja lähdekritiikin tarve sama kuin edellisessä postauksessani.
Päättäjätiedoissa on ainoastaan NoHon johtoa, Stefan Richter taitaa olla vain apuna brändäyksessä.
Tiukkaa salapoliisityötä 
Tuon Gastromaxin ja parin muun tiedot löytyy myös vuoskareista, kun niissä on merkittävä vähemmistöosuus:
Tietysti kokonaisuuden kannalta vaikea arvioida, kun nämä ovat vain yksittäisiä tapauksia parista sadasta. En ole ekspertti, mutta voi olla myös taloudellisesti järkevää pumpata Gastromax täyteen velkaa ja nostella korkoja ulos, voittojen sijaan, mikä hämärtää lukuja tällaisen tilinpitonoviisin silmissä. Sauli osaisi kommentoida paremmin.
Katse kannattaneekin pitää kokonaisuudessa ja sen kannattavuudessa. Selvää kyllä on, että kaikki investoinnit eivät ole osuneet kun tahti on ollut liian nopea, kuten nyt 30 ravintolan lopettamisesta/myymisestä voidaan päätellä.
Vuoden 2019 aikana nähdään, paloiko viimeisen viiden vuoden aikana rahat remontteihin, eikä ravintolaportfolio olekaan niin kurantti, mitä ajateltu.
Näistä saa ROASTiin hyviä kysymyksiä. ROAST livenä 12.12., tänne voi laittaa chattiin kyssäreitä:
Restaa on kyllä nyt hyvä paahtaa oikein kunnolla! Ettei vaan pihvi olisi palanut vähän pohjaan tässä vauhdin hurmassa??
Onko muita mietityttänyt, että Restamax meni ostamaan Royalin melkoisella hinnalla, jos ei oteta huomioon synergioita. Niitähän ei Royalin omistajille ollut olemassa ilman Restamaxia.
Tarkoitan sitä, että jos Royal oli listautumassa pörssiin, ei sen tuloskunnolla olisi välttämättä pitkään kovin hääviä arvostusta ylläpidetty. Finedine-pääkin on vaikeaa Suomessa saada kannattavaksi ja erityisesti kestävästi suhdannevaihteluissa. Oma veikkaus on, että kovalla antihinnalla kurssikäyrä olisi ollut sellaista mukavasti luistavaa pulkkamäkeä, vaikka rohkenen epäillä, ettei antihinta alunalkaenkaan olisi noilla luvuilla kovin hääppöiseksi voinut muodostua.
Plan B)
-Annetaan Royalin listautua.
-Listataan Smile ilman paineita, harkiten ja huolella.
-Kas, Royalin osakehan matelee, tuotto-odotukset pettäneet innokkaat sijoittajat.
-Tarjotoudutaan ostamaan Royal pois, vastineeksi Restamaxin osakkeita. (Ei velkaa!)
→ Royaliin sijoittaneet tanssahtelevat synergiadiscovalojen alla saadessaan onnellisen lopun kehnolle businekselle, tarttuvat oljenkorteen ja siirtyvät tulevan NoHo:n omistajiksi.
-Viedään hötkyilemättä integraatio maaliin. Ilman jättimäistä velkataakkaa. Ilman pakkorakoa Smilen kanssa.
Ja vaikka Royal jotenkin olisi onnistunut pitämään päänsä pinnalla pörssissä, niin ei se yhdistyminen synergiatarjouksineen kai silti olisi nykyistä hevimpi ollut…
Tällaista sohvaperunan huutelua pelikentällehän tämä on, mutta huudellaan, kun ei muuta osata…
Hyvää oli roast-pihvi. Ei ollut palanut pohjiin. Nyt vaan sitten laput ulos kun kurssi tänään 9.8e:yum:
Stydi setti, ainakin itselleni Restamaxin/Nohon strategia ja tavoitteet sekä meininki sai ns. lihaa luiden ympärille. Akulta myös poikkeuksellisen särmikkäitä kommentteja esim. Redistä ja noista tappiollisista osakkuusyhtiöistä, joita nyt siivotaan tositarkoituksella. Toivottavasti tekin saitte uusia seikkoja irti ROASTista!
Toinen, mikä nosti luottamusta, oli vahvistava viesti Nohon hyvin desentraloituneesta toimintamallista: olen lukenut monissa haastiksissa, että Aku ei mikromanageeraa ja ravintolat saa operoida itsenäisesti, kunhan päästään kannattavuustavoitteisiin. Itseohjautuvassa (jos tätä termiä voi käyttää) organisaatiossa johdon fokuksella on mahdollisuus keskittyä oleelliseen, vaikka tehdäänkin monella suunnalla ja paljon. Johdon fokus on kuitenkin ollut yksi suurimpia kysymysmerkkejä, ja tulee olemaan, kun yhtiö samaan aikaan keskittyy kannattavuuteen ja “levittää siemeniä” maahan uusia kasvuplatformeja varten.
Edit. piti vielä lisätä, että Aku toisteli useasti videolla johdolla olevan “skin in the game” merkittävien osakeomistusten myötä. Itse sen verran “old school” kaverina arvostan, että johto oikeasti todistaa uskon yhtiöön omistavalla taloudellisesti merkittävällä summalla osakkeita. Hienoa tässä tapauksessa on myös, että perustajat ovat myös pääomistajia edelleen.
Jos vetreä Verneri kuuluu “old schooliin”, niin mihin ihmeeseen sitten kuuluu Masse-setä ja hänen pikkuserkkunsa Warre?? Hyvälle ehdotukselle luvassa pari ikivanhaa sijoitustotuutta haudan tuolta puolen::)
Mielenkiintoinen setti, hyviä kysymyksiä ja vastauksia. Royal-oston integraatioon on panostettu, EBITin / pääoman allokointia korostettiin ja kuten aiemmin mainittu, johdolla on “skin in the game”. Vikström oli esiintyjänäkin vakuuttava.
Homman pihvi jäi kuitenkin vieläkin epäilyttämään: hajautettu toimintamalli on tuonut haasteita - tappiollisia ravintoloita, epäonnistuneita kumppanuuksia ja kalliin puoleisia kauppahintoja - ja ratkaisu on lisää hajauttamista, jatkossa myös Suomen ulkopuolelle. On itsestään selvää, että hajautettu systeemi ja itseohjautuvuus on täydellinen niiden ravintoloiden osalta joissa se toimii - ei pörssiyhtiön johdon pidäkään mikromanageerata ravintolayrittäjää. Oleellisempi kysymys on miksi malli ei ole toiminut niin monessa kohteessa, ja miksi se yhtäkkiä alkaisi toimia paremmin (etenkin ulkomailla), mitä jatkossa tehdään eri lailla? Bisneksen perusideassa ei ole mitään vikaa, synergiat yrittäjän kanssa löytyvät kyllä, mutta toimeenpano on tökkinyt. Vähän sama kuin rahaston salkunhoitaja sanoisi, että jatkossa ostan vain sellaisia osakkeita joiden arvo tulee kasvamaan - uskotaan kun nähdään.
