Tässä olisi Saulilta ja Kasperilta tuoretta yhtiöraporttia. 
Q3-tulos oli erittäin hyvä ja se vahvisti luottamustamme yhtiön tuloskuntoa kohtaan. Ennusteemme ovat laskeneet hieman kohonneiden rahoituskulujen johdosta, mutta isossa kuvassa odotamme yhtiöltä edelleen vahvaa tuloskehitystä lähivuosilta.
https://www.inderes.fi/fi/markkina-vaikeutuu-mutta-osake-halpa
Nordea on astetta positiivisempi, kun päätyivät nostamaan “käypä hinta”-haarukkaa lievästi,10-12.5 e(oli 9,9-12.1 e), suostuivat lopulta myös siihen, että osinkoa maksetaan tältäkin vuodelta: NoHo Partners: In good shape going into high season - Nordea | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Nohon ohjeistus osingosta, muistaakseni “maksetaan osinkoa strategiakaudella 2022-2024” voi tarkoittaa, että nollaa muuten, kunhan 2024 maksetaan. Voi toki tulla jo 2022, eli maksu 2023 keväällä. Aika näyttää, Nohon varovaisuus ohjeistuksessa plussaa.
Luotan Vikströmiin ja Nohon johtoporukkaan, ovat selvinneet hienosti poikkeuksellisissa olosuhteissa 2020 keväästä lähtien. 
Jeremias tenttasi Saulia Nohon kannattavasta menosta.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:11 Eezystä tehty alaskirjaus
02:11 Heikentyvän taloustilanteen vaikutus kysyntään
06:34 Kannattavuuden puolustaminen heikentyvässä markkinassa
09:31 Terävöitynyt fokus pääoman allokoinnissa
13:12 Ohjeistusta tullaan nostamaan
15:29 Tuotto/riski-suhde edelleen houkutteleva
Taisi Vikström muuten todeta eilen tulosinfossa, kun asiaa häneltä kysyttiin, että Nohon aikomuksena kyllä on jakaa osinkoa jo tältä vuodelta eli eiköhän sieltä jotain ole tulossa meille omistajille 2023 keväällä. Mikäänhän ei toki ole kirkossa kuulutettua vielä, mutta sanoisin, että aika penkin alle saisi mennä loppuvuosi jos mitään osinkoa ei jaettaisi näin vahvasti menneen vuoden jälkeen.
Tässä on vielä kommentti Kasperilta ja Saulilta, joka on kaikkien luettavissa.
Tarkistamme NoHon tavoitehintamme 9,5 euroon (aik. 10,0e) ja toistamme osta-suosituksemme. Q3-tulos oli erittäin hyvä ja se vahvisti luottamustamme yhtiön tuloskuntoa kohtaan. Ennusteemme ovat laskeneet hieman kohonneiden rahoituskulujen johdosta, mutta isossa kuvassa odotamme yhtiöltä edelleen vahvaa tuloskehitystä lähivuosilta. Osakkeen arvostustaso on edelleen hyvin matala, etenkin kun se suhteutetaan osakkeen laskeneeseen riskitasoon. Tulosennusteiden pitäessä osakkeen tuotto-odotus on vahva. Suurin riski liittyy heikentyneeseen taloustilanteeseen ja sen vaikutuksiin yhtiön loppukysyntään.
Brändi olikin mielestäni jo aika pahasti kulahtanut, joten tarpeellinen uudistusyritys mielestäni.
Kilpailua
Sodexo lähtenyt myös mukaan illlallisravintola-bisnekseen. Avasivat juuri ekan raflan Kasarmitorin laitaan.
Ymmärtääkseni tämä Rekom on keskittynyt täysin yökerhoihin tai vastaaviin. Itse NoHon omistaja näen tämän tulemisen Suomeen osittain samanlaisena kuin NoHon menemisen Norjaan ja Tanskaan. Rekom tekee myös sitä, että avaa uusia ravintoloita ja tuo konseptin aiemmista ravintoloista. Tässä on aina isompi riski kuin ostaa jo tuttu ja kannattava toimija. NoHokin on tehnyt tätä, mutta puheista päätellen kasvu halutaan tehdä harkitummin eikä tehdä liikaa ohilyöntejä tulevaisuudessa.
Kilpailu kiristyy, mutta jotenkin näen NoHon konseptin selkeästi poikkeavana vaikka Rekomista. Uskon myös, että NoHolla olisi mahdollisuuksia kilpailla näistä ravintoloista tai ravintolapaikoista, jotka esim. Rekom on ottanut, mutta onko ne todellisuudessa niin hyviä ja kannattavia NoHon kannalta. En itse usko.
Rekomilla taitaa olla hieman yli 200 ravintolaa, josta 12 on Suomessa. Eli Suomessa on paljon vielä ostettavaa, jos täältä haluaa suurempaa markkinaosuutta. Lisäksi konsepti, jos keskittyy vain yökerhoihin/baareihin niin kasvu ei ole niin yksinkertaista. Jossain kaupungeissa loppuu tila kesken äkkiä. Ei yökerhot/baarit ole ei ainoita paikkoja, missä käydään.
Enemmän mietin tällaisen toimijan kesken sitä kansainvälistymistä. NoHolla on Suomi ja Rekomilla Tanska, mutta kuinka halutaan taistella esim. Norjasta. Kumpi saa kerättyä omansa pois.
“We aim to become a global player in the nightlife industry” lukee Rekomin sivuilla. Tästä päätellen en olisi liikaa huolestunut tästä toimijasta. Ravintolaelämä on paljon myös muuta. Mutta seuraillaan tilanteita, eihän näistä ikinä tiedä. NoHoon on itselläni luotto.
Isossa kuvassa kilpailutilanteeseen ei yksittäinen toimija vaikuta. Ala on aina ollut todella kilpailtu ja uusia tulijoita (pääosin ”Vilenin kulma kuppila” tyyppiset artesaanit) alalle löytyy aina. Yökerhopuolihan ei ole enää NoHolle niin merkittävä mitä se aikanaan oli Restamaxille. Yökerhoissa hyvä muistaa, että niissä menestys keskittyy huomattavasti enemmän kuin muissa segmenteissä. Yleisesti ottaen kaupungin muutama kärkipaikka tekee hurjaa tulosta ja tämän jälkeen ollaan nopeasti nollatuloksessa. Tämä johtuu siitä, että kun aukioloajat ovat noin lyhyet, niin kapasiteetin käyttöaste on pakko olla korkea näinä hetkinä. Yksittäiset yökerhot voivat olla myös volyymiltaan merkittäviä (mm. Tampereen Ilona ja Teatteri), jolloin yksittäisen ravintolan position menetyksellä voisi olla pientä vaikutusta NoHolle. Isossa kuvassa tämä kuitenkin hautautuu tuon lähes 250 ravintolaportfolion sisään.
Onkohan meillä tietoa siitä kuinka suurta hyötyä – Akua lainaten - NoHon takapihan synergioilla ja operational excellence -osaaamisella on saatu historiassa aikaan yritysostojen jälkeen?
Mietin esimerkkinä vaikka Sea Horsen hankintaa, niin minkälaisia parannuksia tällaisen yksittäisen yrityshankinnan kohdalla voitaisiin odottaa tulevaisuudessa? Yksittäisen ravintolan toiminta ei vielä paljoa vaikuta, mutta jos samoja petraustoimia pystytään toistamaan kerta toisensa jälkeen, niin isossa kuvassa tälläkin varmasti oma vaikutuksensa on.
Osittain tietoa voisi yrittää kaivella ihan julkisistakin lähteistä esim. yksittäisten y-tunnusten osalta (Laskutustiedot - NoHo Partners), mutta nopeasti katsottuna ainakin osa julkisista tiedoista oli hiukan puutteellisia, jotta olisin kunnon vertailua pystynyt tekemään esimerkiksi pari vuotta ennen yritysostoa ja sen jälkeen. Lisäksi toki koronavuodet myös sekoittaa pakkaa tämän osalta.
Oletteko @Sauli_Vilen arvioineet kuinka paljon lisäarvoa synergiaedut & operational excellence -kokonaisuudesta syntyy verrattuna yritysostojen tekemiseen matalilla kertoimilla?
Tätä on yksittäisten ostokohteiden tasolla todella vaikea arvioida. Aikanaan Restamaxin aikaan yritettiin kohdetasolla tätä seurata, mutta se oli tosi hankalaa, kun tarvittavia datoja oli aika rajallisesti tarjolla. Ihan kuten myös totesit, niin tuo korona tuhosi nuo pari vuotta ja se tekee vertailun vieläkin vaikeammaksi. Lisäksi pienempien kohteiden seuranta ei enää ole erityisen mielekästä, kun niiden osuus liikevaihdosta on marginaalinen. Varmaan paras vertailupohja on tuo NoHon oma kannattavuustaso vs. ostettavan kohteen kannattavuus. Isosta kuvasta katsottuna, toimialan tyypilliset marginaalit ovat käsittääkseni jossain 3-5%:n tuntumassa ja NoHo pääsee tuonne 10%:n tasolle. Tämä ero selittyy käytännössä kokonaan tuolla “takapihalla”. Hankinnassa mittakaavaedut ovat ihan valtavat (Sauli kulmakuppila tuskin pääsee Hartwallilla tuulikaappia pidemmälle) ja myös henkilöstöpuolella tehokkuutta voidaan nostaa selvästi. Kyllähän tuossa tulosparannuksessa puhutaan useista prosenttiyksiköistä, parhaassa tapauksessa yli tuplauksesta. Toki hyvä muistaa, että NoHo haluaa ostaa laadukkaita yhtiöitä ja näiden kannattavuudet voivat jo valmiiksi olla yli toimialan keskitasojen, joka saattaa vähän leikata tuota potentiaalia.
Vaikka NoHossa ei juurikaan yksittäisten ravintoloiden performanssiin kannata keskittyä, niin Hanko Sushin tapauksessa hyvä pitää silmät auki. Yhtiö ehkä hieman nukahti Hanko Sushin kanssa rattiin ja markettisushit valtasivat tuon markkinan. Hanko Sushin kannattavuus on heikentynyt selvästi, mutta se ei ole käsittääkseni ollut yhtiölle vielä ongelma. Nyt vauhtia haetaan isolla brändimuutoksella ja tähän liittyy aina riski. Muutoksen onnistuessa ketju lähtee uudelleen lentoon, mutta huonossa skenaariossa tuosta tulee ihan oikea ongelma ja ketjun kokoluokka huomioden (19 ravintolaa), voisi tämä heijastua myös konsernitason numeroihin. Sinänsä pidän muutosta kyllä tarpeellisena, sillä tuo vanhan Hanko Sushin elvyttäminen olisi ollut todella hankalaa (markkina yksinkertaisesti muuttui ja markkinapositio heikkeni oleellisesti).
Webcastissa about kohdassa 34:30 Aku mainitsee:
Jos ostetaan vitosen kertoimella (EV/EBITDA) ja synergioiden jälkeen se valuaatiokerroin on neljä
Tuosta tulisi hihavakiolla n. 25% EBITDA kasvu synergia-eduilla, ja jonkinmoisella vivulla EBITtiin?
Näkisin tuon hyvänä esimerkkinä kilpailuhaasteesta mitä tulee eteen tällä alalla isossa firmassa - differentoitumisen ja kilpailuedun ylläpitämisen haasteena. Sinänsä pidän ajatuksesta ostaa klassikoita, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut että NoHo kykenisi niiden houkuttelevuutta ylläpitämään samalla kun pyrkivät isomman toimijan voimin tehostamaan toimintaa parantaakseen kannattavuutta.
Itsellä ei NoHoa ole, koska pidän firmaa raskaan velkaisena, bisnestä jossain määrin syklisenä sekä haavoittuvana ja vallihautoja matalana. Arvostusta en mitenkään voi nähdä halpana nykyisessä markkinatilanteessa, jossa laadukkaampia toimijoita on tarjolla jopa epävarmoja 2023-2025 ennusteita edullisemmilla arvostuksilla.
Toki NoHon johdon puolustukseksi on sanottava että firmalla on käynyt parina viime vuonna erittäin surkea mäihä, kun koronakriisi rampautti firman. Mutta samaan aikaan markkinalla on taloudellisesti vahvoja toimijoita, joilla on rahaa ja halua kaapata markkinoita: esimerkiksi kommunismipääoman viimeinen linnake Tradeka joka pyörittää Restelin kautta Burger Kingien ja Taco Bellien Suomen toimintojen ohella muita ketjuja ja joka osti pari ketjua juuri tänä vuonna. Heikkenevästä ostovoimasta tullaan kilpailemaan alalla rajusti.
Miten suurena riskinä @Sauli_Vilen näkee sen, että klassikkoravintoloita ostetaan pois eikä niiden potentiaalia saada kunnolla ulosmitattua ja ne kuihtuvat NoHon alla kuoliaaksi? Ja suuremmassa mittakaavassa Hanko Sushin kaltaisten tapausten lisääntymisen?
Ostetaan jo olemassa olevaa tervettä kassavirtaa. Sitoutetaan yrittäjät jatkamaan vetureina tuleville vuosille. NoHo “ulosmittaa” potentiaalia hankintaketjujen sopimuksilla ja paremmilla panimokickbackeilla. Hallinnolliselle puolelle tuodaan paremmat seurantatyökalut ja järjestelmät. Ei lähdetä niinkään keksimään pyörää uudestaan, vaan käytetään volyymien tuomaan vipuvartta sopimuksissa ja hallinnointiin käytettäviä työkaluja. Itse konseptiin harvemmin näissä ostokohteissa kosketaan.
Tämä on oikein relevanttikysymys! Mielestäni juuri klassikoita ostamalla taklataan tätä kuihtumisriskiä, koska ne eivät ole henkilöön (tai henkilöbrändiin) sidottuja. Joku Elite kyllä pyörii nätisti seuraavatkin vuosikymmenet, kunhan et sinne keittiöön meikäläistä vahingossa palkkaa. Yhtiöhän myös pyrkii jalkauttamaan ravintolatasolla tosi paljon vastuuta kumppanimallin kautta ja esimerkiksi Savoyn ja Palacen osalta Financer Groupin avainhenkilöillä (Savoylle ja Palacelle kovan tason omistajajoukko: Uusi ravintolayhtiö tähtää maailman huipulle - NoHo Partners) on täysi vastuu ravintoloista. Tällä varmistetaan, ettei NoHo vahingossakaan riko toimivia konsepteja. Toki NoHolla sitten omistajan valta käytössä, jos finanssikehitys lähtee menemään pahasti väärään suuntaan.
Paljon isompi riski on ostaa trendikkäitä pari vuotta pyörineitä “Farseerin Fine Diningineja” joilla ei ole pitkää historiaa ja jotka ovat kiinni yhdessä henkilössä. Historiassa Restamaxilla oli näitä haasteita etenkin Helsinkiin laajentumisen yhteydessä (taisi olla vuodet 2015-2018). Ongelman juurisyynä oli, että valittiin vääriä kumppaneita sekä konsepteja. Helsingin kasvu ei tuolla aikaperiodilla ollut kannattavaa ja monet sen hetken kaupoista on haudattu. Viimevuosina yhtiö on kuitenkin petrannut tässä selvästi ja osumatarkkuus on noussut huomattavasti. Yritän muistaa kysyä tätä vielä Akulta Q4-haastiksessa, niin saadaan myös yhtiön näkemys asiaan!
Eezylta negari. Itse ohejstuksen laskua kiinnostavampaa NoHon osalta oli kommentti ravintola-alasta (boldays minun(:
Lokakuu oli liikevaihdoltaan odotetun kaltainen, mutta henkilöstövuokrauksen eri asiakassegmenttien kehitys vaikutti myyntikatekertymään epäedullisesti. Odotuksemme marras-joulukuun osalta ovat pienentyneet etenkin ravintola- ja kaupan sektorin myyntimme osalta.
Uusi ennuste:
Eezy odottaa liikevaihdon kasvavan ja liikevoiton olevan 4-5% liikevaihdosta vuonna 2022.Aikaisempi ennuste (annettu 8 . 8 .2022):
Eezy odottaa liikevaihdon kasvavan ja liikevoiton olevan 5-6% liikevaihdosta vuonna 2022
Odotuksemme marras-joulukuun osalta ovat pienentyneet etenkin ravintola- ja kaupan sektorin myyntimme osalta.
Voin kertoa, että tästä ei kannata vetää johtopäätöksiä siitä, että kassa ei laulaisi. Vaikka Aku julkkarissa kertoi, että he eivät ole kokoneet suuremmin henkilöstöpulaa, niin tilanne alalla on kyllä todella tiukka. Kaikilla ravintoloilla tuntuu olevan rekryt päällä kokoajan. Eletään todella kiireistä pikkujoulukautta ja ammattitaitoisia tekijöitä on todella vaikea löytää. Korona ajoi alan ammattilaisia opiskelemaan ja muihin töihin. Tämä näkyy nyt ehkä eniten palveluntasossa. Ammattitaitoisia tekijöitä ei vain ole.
Lisäksi vuokratyövoima yrityksiä on tullut paljon lisää. Osaksi juuri sen takia kun esim. ravintola-alalla on todella kova pula työvoimasta.