Sama täällä. Odottavan aika on ollut pitkä - aina vuodesta 1995 lähtien, jolloin olisi pitänyt ymmärtää Alcatel-Lucentin oston pitkäaikaiset sulattamisongelmat, kuten muissakin vastaavanlaisissa isoissa fuusioissa oli tapahtunut. Mutta pitkäaikaisena sijoittajana en ymmärtänyt. Seurasin tarkasti Nokian tekemisiä aina nippelitietoja myöten uskoen käänteen tapahtuvat kohtuullisessa ajassa. Aina kurssin noustessa uskoin sen nousevan lisää - tiesinhän minä niin paljon Nokiasta. Ja samasta syystä istuin käsieni päällä kurssin laskiessa.
Parina viime vuonna pakko on ollut hyvä opas. Ostin asunnon. Osto ja lainavastikkeiden hoitaminen on vaatinut pääoman irroittamista osakesijoituksista. Nokia-salkkuni on kutistunut yksikolmasosaan. Onneksi suuri osa myynneistä on tullut tehtyä voitollisesti, mutta eipä ole kehumista, kun ottaa huomioon osakkeiden yli kymmenen vuoden pitoajan. Näin sitä tuli luovuttua rikastumisesta Nokian osakkeilla ja nyt on tyytyminen ei niin hyvään asuntosijoittamiseen. Tosin kun asunto on pojan käytössä, ei harmita. Eipä ne rahat ole keikkumassa Nokian kurssin ala- ja ylämäissä.
Kolmasosasalkullani olen siis edelleen Nokia-uskovainen, jospa se sittenkin … 