22 7 oli “vain” 1,09% eli aktiivisesti hoitavat possaa, eilen ottivat pikkaisen lisää (550k lappua) eilisistä huipuista
Pekka puhui hyvin CNBC:lle
“Analyytikot arvioivat datakeskusten kapasiteetin kasvavan jopa kuusinkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä.”
“Helsingin pörssissä ei ole merkittäviä teknologiayhtiöitä, jotka voisivat suoraan hyötyä kasvavasta datakeskusten kysynnästä.”
Juttu julkaistu tänään sijoittaja.fi
Mitä?
Kirjoittajan mukaan Nokia ei ole mukana kasvavassa datakeskus kysynnässä.
Eikö Infinera hankinnalla vahvistettu juurikin myös datakeskus osaamista.
Mikäs tämä?
Form 6-K - Report of foreign issuer [Rules 13a-16 and 15d-16]
https://www.sec.gov/Archives/edgar/data/924613/000119312524185327/0001193125-24-185327-index.htm
Ilmeisesti ei mitään kovin merkityksellistä? Joku 6-K -dokkari siinä on lähetetty SECille. Ainakin siellä oli juttua, että jos joku omistaa yli 33,3 % osakkeista, niin pitää tehdä ostotarjous kaikista osakkeista.
Edit:
ARTICLE 13 - Obligation to purchase shares
A shareholder whose holding - either alone or together with other shareholders in a way defined hereinafter - of the total shares of the company equals or exceeds 33 1/3 per cent or 50 per cent (“Purchasor”) shall be obliged, at the request of other shareholders (“Purchasees”), to purchase their shares and securities which entitle to shares under the Companies Act, as provided in this section.
Olisko jotain ehtoja sitten muutettu, kun on lähetetty tuo file SECille USAssa. Ei ainakaan kerrota mitenkään selvästi.
Ei suoraan, mutta välillisesti. Optiset verkot ja optiset switchit että -routerit tulevat datakeskusten ulkoisiin liitäntöihin ulkomaailmaan. Volyymit ovat aika pieniä.
Isot volyymit datakeskuksissa itse servereiden lisäksi ovat tor-switcheissä, joita on kapasiteetista riippuen 2-4 per kabinetti. Eli 8-12 serveriä + 2-4 switchia + 1-2 virtalähdettä.
Nokialla on ollut myös switcheja alulta tulleessa portfoliossa (NI), mutta markkinaosuus on pieni. Markkinajohtaja on Arista, muita mm. Dell ja Juniper. Virtalähteissä ykkönen taitaa olla Delta tai Murata.
Switchit ovat vain aika simppeleitä värkkejä, mutta 224G PAM4 systeemissä katteet takuulla ovat kohdillaan. Pitäisi pysyä kehityksen kärjessä, kun legacy sukupolvien tuotteissa voittoa voivat tehdä vain aasialaiset.
Vaatimukset ja standardit kasvaa, ja todetaan heti ettei tältä istumalta juuri tuntumaa tämän hetken tekniikka osuuksista datacentereiden sisäisissä kaapeloinneissa.
Mutta olettaisin, että uudemmat keskukset kaapeloitaisiin kuidulla heti kättelyyn.
Server Interconnections: Servers within the data center communicate with each other extensively . Fiber optic cables are increasingly used for these server-to-server connections, especially for high-performance computing clusters and storage area networks (SANs) ( The Ultimate Guide to Data Center Fiber Connectivity - Blog )
Ja tätä edge computingia nyt poljetaan pystyyn lähivuosina isolla kädellä.
Ei kaapeloida kuidulla vaan kuparilla. Kupari on ylivoimaisen halpa ja käyttövarma optiseen transceiveriin ja -kuituun verrattuna.
Transceiverit vaativat mm. qualificointia, ovat kalliita jne. Kupari ei vaadi mitään muuta kuin fysiikan lakien ymmärrystä, attenuation/m. Toki high speed kuparikaapeleissakin on tapahtunut kehitystä. On tullut activ copper sovelluksia jne. markkinoille, joilla saavutetaan kymmenien, jopa 100m etäisyyksiä 224G PAM4 signaaleille.
Kupari ei tule katoamaan johdinmateriaalina koskaan.
Edge computingia poljettiin pystyyn erityisesti Nokian toimesta 5-7 vuotta sitten. Ei siitä oikein tullut mitään, ja Taiwanilaiset sekä Dell vei markkinat. Sille on tilausta mm. tehdasautomaatiossa (5G), mutta kuitunopeudet edgeltä serverifarmille ovat nopeutuneet ja latency vähentynyt. Lisäksi jo edgellä olevassa basebandissa, jopa radion basebandissa on nykyään muistia ja prossutehoa tarpeeksi kaikkein aikakriittisimpiin edge-toimintoihin.
Nämä prosessit hajautuu entistä enemmän yli rautarajapintojen.
Ehkä Nokia toimi jonkinlaisena mittatikkuna. Tuskin patenttikiistat oikeudenkäynteineen mikään itseisarvo ole…edes Kiinalaisille.
Ei varmasti jokaista päällekkäistä serveriä tarvitse kuiduttaa toisiinsa.
Lisääntyy kuitenkin varmasti, kun uusia sovelluksia meinataan lisäillä XR,VR,5G-advanced, roboautot jne.
Tätä vasten Infineran osto saattaapi olla ajoitukseltaan aika mainio.
Viime vuoden osalta RAN-yksityisverkkojen kasvu oli vaikuttavat 40% mutta koko oli vielä hyvinkin pieni: “Private Wireless Radio Access Network (RAN) revenue growth slowed in the fourth quarter on a year-over-year (Y/Y) basis; however, full-year revenues still accelerated around 40 percent in 2023, propelling private wireless to comprise around 2 percent of the overall RAN market.” https://www.delloro.com/news/private-wireless-ran-revenues-up-40-percent-in-2023/
Omdian mukaan RAN-markkinan koko oli viime vuonna 40 Mrd USD (https://www.telecoms.com/wireless-networking/global-ran-market-declined-by-11-in-2023), josta yksityisverkkojen osuus 2% merkitsisi n. 800 M USD. 12.12. 2023 Nokia kertoi investoijatilaisuudessaan, että sen markkinaosuus on yksityisverkoissa n. 30%, mikä siis vuoden 2023 osalta merkitsisi 240 miljoonan USD myyntiä. Jos oletetaan, että markkinaosuus ei muutu ja että yksityisverkkojen markkina kasvaa 21% vuositasolla 2024-2028 niin silloin Nokian yksityisverkkomyynti olisi 622 M USD vuonna 2028. Ihan kiva lisä ainakin CNS:n myyntiin suhteutettuna (CNS vastaa myynnillisesti suurempien kampusverkkojen myynnistä ja MN vähäisemmistä makroverkoista).
Ilmeisesti eri laskentatapaa käyttäen kuin Omdia Nokia itse arvioi joulukuussa 2023, että yksityisverkkojen markkinoiden koko oli viime vuonna 1,4 Mrd euroa (makroverkot 400 M ja kampusverkot 1 Mrd), josta 30% olisi 420 M euroa ja markkinoiden vuosikasvu 21% tarkoittaa, että Nokian vuoden 2028 myynti olisi 1 089 miljoonaa euroa.
US telcos have spent billions of dollars on frequency licenses and networks, and yet 5G connections are hardly ever available, according to new Opensignal data.
Kuidut ovat oikea ratkaisu oikeaan paikkaan. Artikkelissa maalaillaan isolla pensselillä hienoa kuvaa kuitujen kehityksestä. Optisilla transceivereilla on muutama haastava ominaisuus. Laserien vcselit tuottavat paljon hukkalämpöä, kun taas kupariliitos ei juuri lainkaan. Jäähdytys on aina ongelmallista ja jopa serverisaleissa ollaan siirtymässä neste- ja ilmajäähdytyksestä immersion-jäähdytykseen. Artikkelissa mainittu onboard optics on jälleen odottamassa tulevaisuutta. Sen piti olla tätä päivää jo 25G NRZlle, mutta on a) standardoimatonta b) kallista c) vaatii stabiilin ambient-lämpötilan toimiakseen ja se ei oikein tahdo onnistua lähellä virtasyöppöä prosessoria. Nyt puhutaan chipille integroiduista optisista serdes transceivereista. Haasteet ovat samat + matala lähetysteho.
Nokialla on varsin menestynyt koherentti optics tuote. Tämä tuli Elenionin ostolla Nokialle joitain vuosia sitten. Nokia myy tekniikan isoille plugable transceiver toimittajille, jotka paketoivat tekniikan plugiin ja myyvät eteenpäin. Ehkä infineralta löytyy jotain synergiaa tähänkin…
Frontier sanoo olevansa ensimmäinen pohjoisamerikkalainen operaattori, joka on demonstroinut 100G PON -tekniikkaa Nokian kanssa. Kokeilut tehtiin Nokian kanssa laboratoriossa ja Frontierin verkossa, jossa on käytetty kuitua, joka on ollut käytössä vuodesta 2005 lähtien.
Päteekös näihin FIFO -periaate vai voivatko sulkea positioita mielen mukaan?
Watch how these 11 customers use Nokia’s 5G SA Core to earn & save money by launching new services, gaining efficiencies, and improving performance, reliability & security: https://nokia.ly/3YnWmVx