Onhan tuo täälläkin jo monen suusta tullut, laitetaanko osia myyntikuntoon, laitetaanko MN ja CNS myyntiin ja niiden patenteista samalla diiliä ja keskitytään jatkossa NI-ja Tech -segmentteihin ?
Herättääkö tämä muissa ajatuksia, varsinkin tuo LT-segmenttien entistä itsenäisempi rooli ja henkilöstön siivoaminen (painottuen MNään ? Suomen YTt pitäisi olla lopuillaan/loppunut tuolloin), lähteekö joku/jotkut yksikkö kuitenkin myyntiin ?
Toivottavasti sitä ainakin Nokian johdossa pohditaan vaikka päädyttäisiin siihen, että suurempiin divestointeihin ei ole tarvetta jos MN ja CNS saadaan suorittamaan riittävän hyvin kulurakennetta keventämällä. Haluaisin myös kuulla Nokialta miten asiaa mahdollisesti on analysoitu ja millä perustein päätös jatkosta on tehty.
Itse toivoisin myös lisää tietoa millä tavoin ja aikataululla ei-operaattorimyynnin osuus kokonaismyynnistä saadaan huomattavasti kasvatettua nykyisestä n. 10 prosentista.
Kysytäänpä viisaammilta.
Nokia ilmoitti Q3 tulosinfossa näin (leikattu suoraan):
Ennakoimme edelleen koko vuoden 2023 liikevaihdon olevan 23,2–24,6 miljardia euroa ja vertailukelpoisen liikevoittomarginaalin 11,5–13,0 % olettaen, että Teknologia-liiketoimintaryhmän käynnissä olevat lisenssien uusimisprosessit saadaan päätökseen.*
Mitä mieltä arvon raati, missä vaiheessa Nokian heitettävä hanskat tiskiin tämän vuoden osalta ja todettava, että uusimisprosessi ei onnistu v2023 aikana?
Seuraisiko tästä myös automaattisesti tulosvaroitus mielestänne?
Toivoisin siis spekulointianne, että miten Nokian on tiedoteltava (vai onko ollenkaan) uusimisprosessista, kun ovat kuitenkin liikevaihtoa ja marginaalia ehdollistaneet/yhdistäneet uusimisprosessin maaliin saattamiseen. Ei siis spekuloida sinällään summia, tai sitä tuleeko ensi vuonna enemmän, vaan ihan vain sitä tilannetta, että uusiminen ei tänä vuonna toteudu/toteutuisi.
Mielestäni tulosvaroitus tulisi vasta heti tammikuun alussa, sillä aikaa on joulukuun loppuun asti sopimuksien uusimiseen. Olisi tyhmää antaa negari joulukuussa ja OPPO/Vivo ilmoittaisivat 31.12 että allekirjoitetaan sopimus. Tällöin negari jouduttaisiin perumaan.
Kyllä tästä seuraisi tulosvaroitus, ja syyksi annettaisiin se että patenttisopimuksia ei ole saatu uudistettua. Eli joko tulee ilmoitus patenttisopimuksista tai sitten tulee negari.
Uskon Nokian antaneen uudistetun ohjauksen kesällä sillä periaatteella ettei patenttisopimuksien uusimiset ole välttämättömät jotta marginaaliohjauksen alarajaan oltaisiin ylletty - voin toki olla tässä myös väärässsä. Kuitenkin uskon että H2/23 markkinaolosuhteet ovat heikentyneet odotuksia enemmän - koska USA. Näin ohjauksessa on nyt toteamus että se on ehdollinen sille että sopimukset saadaan aikaiseksi.
Espoo, Finland – Nokia today announced its support for the Ultra Ethernet Consortium (UEC), a group that brings together companies for industry-wide cooperation to develop Ethernet specifications and software APIs that empower AI and HPC environments. Nokia will bring its technology leadership in building super scalable, low latency deterministic networks for data centers and data center interconnect to the definition of the Ultra Ethernet standard being developed by the UEC.
Joskus sopimuksia on allekirjoitettu raportoitavan kauden jaälkeen ja raportissa on mainittu, että tulot kirjataan edellisen vuoden neljännelle neljännekselle.
“…the Open Compute Project Foundation (OCP), the nonprofit organization bringing hyperscale innovations to all, and Ultra Ethernet Consortium (UEC) announce a new collaboration to improve Ethernet performance for next-generation AI clusters and HPC. UEC plans to develop enhancements to Ethernet, and the OCP has an active Community developing sustainable large-scale computational infrastructure for AI and HPC with Ethernet. Together, the OCP and UEC expect to collaborate on the integration of enhanced Ethernet for the next generation of OCP Community-delivered AI clusters providing the low latency connectivity needed for backend AI cluster fabrics.”
Onko ymmärrettävä niin, että tässäkään projektissa ei tavoitella mitään suoraan voittoa tuottavaa, vaan ollaan auttamassa kehityksessä?
Minua on harmittanut tämä osakkeiden takaisin ostojen tekeminen tasaisesti jonkin ennalta laaditun suunnitelman mukaan, jossa ilmeisenä pyrkimyksenä on ajallisella hajautuksella vähentää riskiä epäonnistua hankintojen ajankohdassa. Parempi strategia olisi, että yrityksellä olisi jatkuvasti käytössään osto-ohjelma, jota voitaisiin käyttää erityisesti silloin kun kurssi on alhaalla. Nyt kun kurssi painui alle 3,50 €:n ei enää voitu käyttää osto-ohjelmaa kun se oli jo käytetty ennemmin. Yritysjohdolla pitäisi olla jokin kipuraja, minkä alle osakkeen hintaa ei haluttaisi päästää. Mielestäni tuo 3,50 alkaa olemaan kyllä jo sellainen hinta, että johto ei kohta enää voi itse vaikuttaa yrityksensä tulevaisuuteen. Tulee muut miehet ja naiset, jotka päättää heidän puolestaan.
Henkilökohtaisesti ottaisin paljon mieluummin osinkoja kompensaationa omistamisesta, jolloin voin itse päättää sijoitanko ne Nokiaan vai jonnekin muualle. Riittävän iso omien osakkeiden osto-ohjelmakin olisi hyvä olla olemassa, mutta sen käyttäminen pitäisi olla harkittua. Sitä pitäisi käyttää vain jos osakkeen hinta laskee alle sen tason mitä halltus/yritysjohto on asettanut. Sen voisi jättää käyttämättäkin jos osakkeen hinta pysyy riittävällä tasolla. Odotan tulevalta vuodelta merkittävää tason nostoa molempiin ja erityinen painopiste kvartaaliosinkoihin eikä mitään bonusosinkoja. Pitkäaikaisia sijoittajia pitäisi vähitellen alkaa jo palkitsemaan.
En usko, että Nokia on enää itsenäinen yritys vuoden päästä jos tämä räpeltäminen yrityksen arvon suhteen jatkuu. Sen vuoksi kaikki toimet yrityksen arvon kasvattamiselle ovat nyt enemmän kuin tarpeen. Johdon ei saisi hyväksyä alle 15%:n liikevoittotasoja millekään yksikölle, siitä se lähtee. Tuotteiden ja palveluiden hinnoittelut kohdilleen ja vähemmän sitä insinööri jargonia.
At an update with reporters in Oulu last week, Nokia executives slammed forthcoming Intel products as the worst example of supplier dependency and lock-in.
This is bread and butter for Intel. Based on its own x86 architecture, Intel’s general-purpose chips accounted for about 71% of the central processing units (CPUs) shipped to data centers last year, according to Counterpoint Research. Intel is pitching these same Xeon-branded processors for use in cloud RAN. Yet Nokia remains unimpressed.
“Nowadays, with every generation of pure general-purpose computing, there is almost no efficiency improvement,” said Brian Cho, Nokia’s chief technology officer for Europe and a former Intel engineer. “Moore’s Law ended, and this opens the door for a so-called special-purpose processor.”
Layer 1 falls into the same category, as far as Cho is concerned. Rather than putting this software on Intel CPUs, Nokia says it has worked with Marvell Technology, a US chipmaker, to co-develop Layer 1 silicon deployable in either purpose-built or cloud RAN infrastructure.
It beats Intel’s technology on performance and efficiency hands down, Nokia claims.
Yet the industry still awaits real-world evidence, with these chips not expected to show up in commercial cloud RAN deployments until late next year.
Kyllä UEC:n jäseniin kuuluu sellainen kirjo suuria yrityksiä (Intel, Cisco, Meta, Oracle, Samsung, Microsoft yms.) että tokkopa Nokia mitään erikoista kilpailuetua saa liittymällä: https://ultraethernet.org/
Avoin osto-ohjelma kuulostaa paljon isommalta riskiltä kuin hajauttaminen. Mistä ostoja päättävä taho voi päätellä, että kurssi on nyt juuri halvempi kuin jonkun X aika määreen päästä?
Omassa yhteydenotossani Nokian hallitukseen ennen yhtiökokousta ehdotin omien osakkeiden ostojen osalta seuraavaa kysymysmuodossa (koska hallituksella on velvollisuus vastata osakkeenomistajille kysymyksiin ennen yhtikokousta):
Given the many advantages of buybacks, if exercised when the share price is not clearly overvalued, it can seem strange that Nokia has no formal policy on annual buybacks as opposed to occasional ones without consistent rules on what triggers buybacks. Here follows a possible approach:
Buybacks are made only when net cash is above a certain threshold.
The amount to spend is based on Nokia’s forward P/E where E is deduced from Nokia’s guidance.
The lower the P/E the greater is the proportion of the “extra” net cash (i.e. above Nokia’s net cash target) allocated to buybacks e.g. in the following way: P/E below 10 = high buybacks; P/E 10 to 14.9 = moderate buybacks; P/E 15 to 19.9 = low buybacks; P/E 20 or above = no buybacks.
If P/E stays above 20 and net cash has reached very high levels, such as 50% above the net cash target, Nokia could consider making extraordinary buybacks (if P/E is not much above 20) or pay a special dividend as a form of releasing part of its extra net cash.
Is Nokia willing without undue delay to adopt and publicly communicate a formal policy on annual share repurchases which could be increased in size in parallel with a lower forward P/E (based on Nokia’s guidance) provided that Nokia’s net cash position exceeds Nokia’s targeted level?
Eli mielestäni on täysin mahdollista laatia ostopolitiikka, jossa ostot painottuvat siihen aikaan jolloin osakkeen arvostus on alhainen.
Onko näitä omien ostoja missään muussa yhtiössä laadittu seuraamaan jotain kurssitasoja?
Eikö sen nyt voisi jättää meille sijoittajille laatia ostopolitiikka, jossa painottuu halvalla ostetut osakkeet?
Jos se mitä ehdotin on järkevää on mielestäni täysin yhdentekevää mitä muut yritykset tekevät.
Jos kerran yhtiö päättää ostaa osakkeitaan, niin miksi ei tehdä sitä osakkeenomistajien kannalta mahdollisimman edullisesti? Ja silloin kun osakkeen arvo on pilvissä (huokaus, ei koske Nokiaa…) niin keskitytään ennen kaikkea osinkoihin esim. tavallisen ja lisäosingon muodossa.
Yritys voi “ylimääräisellä” rahallaan tehdä paljonkin vaihtoehtoista:
lisäpanostukset vaikkapa venture-rahastoon (Nokia Growth Partners NGP)
hyväkorkoinen rahamarkkinasijoitus pahan päivän varalle
Eli vaihtoehtoja on, mutta omien ostot, joita verosyistä kannatan, on mielestäni tehtävä enemmän silloin kun osakkeen arvostus objektiivisin kriteerein (P/E-luku perustuen voimassaolevaan ohjeistukseen ja ajankohtaiseen osakekurssin) on alhainen.
Nokiallahan on paras näkymä omaan liiketoimintaansa ja sen perusteellahan se tekee ohjeistuksensa. Voisi olla järkevää ei pelkästään perustaa ostoja tämän vuoden ohjeistukseen vaan myös Nokian ei-julkilausuttuun näkymään ensi vuodesta. Esim. Inderes arvioi Nokian P/E-luvun olevan tänä vuonna 9,4 ja ensi vuonna 9,8 mistä keskiarvoksi saadaan 9,6. Mielestäni 9,6 on varsin alhainen P/E-luku ja sen perusteella Nokia tekisi suuremmat omien osakkeiden ostot kuin jos luku olisi vaikkapa 15. Eipä ole rakettitiedettä vaan on täysin halusta kiinni otetaanko dynaaminen osakkeiden ostopolitiikka käyttöön.
En tiedä muuta kuin, että kurssi vaikuttaa alhaiselta suhteessa yhtiön toistuvasti kuvaamiin potentiaaleihin teknologisena edelläkävijänä. Kuitenkin kovin monissa Nokian tekemissä asioissa ja monista syistä tapahtuu melkeinpä yksinomaan negatiivisia seurauksia kurssille, mistä tässä vain muutama esimerkki:
Viimeiset omien ostot eivät ole tuottaneet ainakaan kurssinousua ja sen myötä arvoa omistajille, vaan päinvastoin kuten nyt 2 viime vuoden aikana on tapahtunut. Olisiko sittenkin nostetta kurssiinkin saatu enemmän aikaiseksi jakamalla nuo miljoonat osinkoina? Se olisi tehnyt kuitenkin jopa yli 10 senttiä/osake?
Nokia on sijoittanut tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuodesta 2000 lähtien n. 140 miljardia. Vaikuttaa siltä, että yhtiön tekemä tulos ja kerätyt kassavarat hupenevat täysin kehitys- ja tutkimustoimintaan. Ja markkinat ovatkin mahdollisesti arvioineet Nokian heikon tai matalan katteen yhtiöksi osittain juuri tästä syystä.
Patenttien omistajana ja tuottajana Nokia on vahva toimija, mutta miksi yhtiön kontribuutiot niistä saatavien korvausten osalta näyttävät tavallisen osakkeenomistajan silmissä lepsuilta ja usein toivotaan-toivotaan toiminnalta? Onko niin, että kun verkkoyhtiöiden toimintakenttä on kietoutunut yhteen ja suurten yritysten hallitsema, niin Nokia on vain todella pieni pelinappula niiden hankintapolitiikassa eikä pelikentällä kannata olla liian assertiivinen missään tilanteessa? (Esim. Deutsche Telekom käyttää Saksassa Huaweita ja Nokia pitää saman yhtiön pääomistamaa T-Mobilea USAssa keskeisenä kumppaninaan.)
Nokia kyllä esiintyy monissa maailmanpoliittisissa pöydissä edistyksellisenä, luotettavana ja innovatiivisena kumppanina. Kuitenkin johdon avatessa suunsa yhtiön taloudellisista asioista kurssi tyypillisesti ottaa iskua alaspäin eivätkä pääomapäivät tai vuosikatsausinfot ole sisältäneet viimeistenkään vuosien aikana mitään sellaista breaking newsia, jolla tulisi nostetta myös osakkeen kurssiin. Vaikuttaa erikoiselta, että jonkin kvartaalin pienellä ennusteiden alituksella hetkellisesti heikoksi (esimerkiksi viivästyneiden patenttitulojen vuoksi) muodostunut tulos aina romahduttaa kurssin pohjamutiin.
Nokia toimii nykyään laadukkaasti maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa ja mahdollisesti näin ollen jopa liian monessa paikassa eikä kukaan tiedä mihin yhtiö fokusoisi parhaiten tuottavalla tavalla. Näinpä mm. tutkimus- ja kehitysinvestoinnit tehdään laajoille alueille ja ne ovat vain kasvamaan päin, ja tällöin seurauksena on jälleen kassojen tyhjeneminen, jolloin voitonjakovara taaskin kaventuu ja kurssikehitys on helposti ennakoitavissa. Tuleeko taas käymään niin?
Nokia on joka tapauksessa yhtiö, jolla on niin laajat osaamispotentiaalit, ettei tavallisen sijoittajan tietämys enää riitä analysoimaan mikä on tärkeä uutinen ja mikä ei, mihin tulisi kohdistaa tutkimus- ja kehitystoiminta. Joka tapauksessa monissa AI-, lääke-, bioteknologiayrityksissä vallitsee uusi asetelma, jossa ulkopuoliset jäävät alkuvaiheen onnekkaan sijoittamisen jälkeen katsomaan sivusta asiantuntijoiden (usein täysin perustein ansaittuja) sitouttamiseen ja palkitsemiseen liittyviä järjestelyjä, joilla yhtiöiden tuottamat voitot jaetaan osakkeina ja optioina yrityksen sisälle. Tällainen kuvaa post-teollista yhteiskuntaa, jossa hallitsee teknologialuokka tai -rälssi, jossa parhaita lyödään lopulta ritareiksi. Muutos on ilmeinen verrattuna vaikkapa kännykkä-Nokiaan, jolloin halpatyövoimalla ja puoliautomaattisten koneiden liukuhihnoilla suollettiin nokialaisia maailmanmarkkinoille.
Edellistä muutosta ja tilannetta todistanee osaltaan myös se, että kukaan aiempi johtaja ei omista mitenkään merkittävää positiota Nokiasta eikä näin ollen usko sen tuottavan jakokelpoista tulosta tai varallisuutta sijoitettavalle pääomalle.
Sorry, että tällaisen listan tuohon keräsin, mutta kun olen vuodesta 2009 sijoittanut Nokiaan ja uskonut erilaisissa vaiheissa jopa sijoittajille luvattujen ja positiivisten käänteiden tapahtuvan, niin on pakko joskus olla inho-tuulella.
Mutta katsotaan nyt taas positiivisella mielellä mitä esimerkiksi 12.12. tilaisuus tuo tullessaan.
