Toimarin haastattelun tynkää Pörssisäätiön sivuilla:
Itseäni olisi kyllä kiinnostanut mm. sellaiset kysymykset, miksi Nokian Panimon alkoholituotteita ei näy ensimmäistäkään Alkon valikoimissa, koska vichyt lanseerataan markkinoille ja miten viime vuosien liikevaihdon kasvu jakaantuu ostajaryhmittäin. Etenkin ravintola- yms. sektorin osuuden kehitys kokonaismyynnistä kiinnostaisi.
Täällä suuri makutesti etenee Nokian Panimon Keisari-kaupan vierailun jälkeen.
Hometown-sarjan limut herättää vähän kahtalaisia fiiliksiä. Apple & Rhubarb oli yllättävän hyvä, kun taas Orangessa oli vähän turhankin kirpeä maku ja halvan mehun fiilis.
Sun’n-sarjan limut ovat tähän astisen maistelun perusteella toimineet aivan hyvin ja edellistä edullisempina tuotteina näissä hinta-laatusuhde varsin pätevä.
Olennaisimpaan, eli oluisiin. Nyt on käyty läpi perinteinen ja aiemmin tuttu Keisari Lager sekä uusina makututtavuuksina Strong Neipa ja Mexican Lager. Ensiksi mainittu on siellä edullisimpien bulkkioluiden sarjassa mielestäni oikein pätevä tuote, mutta jätetään tämä jatkossa muille. Kaksi viimeksi mainittua yllätti erittäin positiivisesti ja nappasin Prismasta mukaan jääkaappiin korvaavat kappaleet juotujen tilalle. Hinta-laatusuhde näissä mielestäni erinomainen.
Koitan keksiä jutun juurta, jolla tätä ketjua saisi pidettyä hieman elossa. Puhutaan tällä kertaa kirjallisuudesta.
Myös sijoituskohteiden historia on tuntua, ja tänään kun parempi puolisko ilmoitti lähtevänsä käymään Nokian kirjastossa, huikkasin hänelle että tuoppas Keisarin synty -kirja minulle luettavaksi. Kirja käy läpi Nokian Panimon historiaa alkumetreiltä vuoteen 2016 saakka.
Reilu satasivuinen ja runsaasti kuvitettu kirja on nopeasti kahlattu läpi. Mikään syvällinen yrityshistoriikki ei ole kyseessä, mutta mielenkiintoisia tiedonmurusia se tarjoilee firman historiasta. Itselleni oli firman muinaishistoriasta uutta tietoa esim. se, kuinka vakavaan paikkaan henkilökunnan aikoinaan suorittamat olutvarkaudet firman ajoi, ja pakotti vaihtamaan henkilökunnnan koostumusta. Uutta oli myös tieto firman muinaishistorian sisäisestä väännöstä siitä, pyritäänkö myynnissä paikallisuuteen vai valtakunnallisuuteen ja pyritäänkö tuotantoa ylipäätään kasvattamaan melko minimaaliselta tasolta valmisteverojen alennusten menettämisen kustannuksella.
Uutta tietoa oli myös se, että vesikriisin tuoksinassa panimon pääomistajaksi tullut Henrik Andersin oli jo aiemmin etsinyt itselleen sopivaa pienpanimoa ostokohteeksi. Neuvotteluja hän oli käynyt jo Suomenlinnan panimon kanssa, mutta osapuolten intressit eivät kohdanneet.
Vuonna 2016 kirjoitetussa kirjassa Henrik visioi, että kymmentä vuotta myöhemmin Nokian Panimon oluttuotanto on 15 miljoonaa litraa. Aika kauaksi tullaan jäämään siitä, mutta toisaalta ei ne utopistiset tavoitteetkaan pahasta ole, jos niitä kohti mentäessä ei oteta liian suuria riskjejä.
Vahva mielipide hänellä oli myös siitä, että alle puolen miljoonan litran vuosituotannolla pienpanimo ei voi harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Viime vuosien pienpanimoiden kaatumisia katsellessa ei voi muuta todeta, kuin että harvinaisen oikeaan osunut arvio.
Itseä suuresti kiinnostaisi miten yhtiöllä oli yli 1 900 omistajaa ennen listautumista, oman tietoni mukaan jos jättää vanhat puhelin yhtiöt ja pari sähköyhtiötä niin pörssin ulkopuolella ei ole Eckerön liäksi yhtään yhtiötä jolla olisi yli 1500 omistajaa.
Niitä omistajia oli aikoinaan paljon enemmänkin. Pirkanmaan Uusi Panimo syntyi vuonna 1991 vastareaktiona sille, että Sinebrychoff päätti lopettaa tamperelaisen Pyynikin Panimon toiminnan. Vuoden 1992 osakeannista muodostui varsinainen kansanliike ja aloittavan panimon puolestapuhujina esiintyivät mm. Juice Leskisen ja Sylvi Salosen kaltaiset paikalliset kulttuuripersoonat. Osakeannin jälkeen yrityksellä oli n. 3700 osakasta. Ja toinen osakeantihan järjestettiin jo vuonna 1993.
Nokian Panimon osakkeiden arvo-osuustileille siirtäminen alkoi vuonna 2013 ja kymmentä vuotta siirtämättömät paperiset osakekirjat mitätöitiin, minkä myötä osakasmäärä laski aiemmmasta.
Nokian Panimon tontilla järjestetään tänä viikonloppuna perinteiset Grill & Chill BBQ Festivalit. Eilisen tunnelmia:
Hieman näkyvyyttä myös parhaiden kotimaisten oluiden skabassa:
Tässä on Evlin tuore analyysi Nokian Panimosta. 
We initiate coverage of Nokian Panimo with a target price of EUR 2.7 and an ACCUMULATE rating. The company is well- positioned to advance its organic growth strategy, supported by a clearly defined investment plan.
Viileä kesän alku ei ole ollut täysin optimaalinen panimoille:
Juomaposti haastatteli panimon pomoa:
Melkoinen viive kyllä haastattelun teon ja julkaisun välillä.
Nokian Panimon IPO-oluen avasin juuri äsken ja tällä kelillä varsinkin maistuu oikein hyvältä.
Ps. Panimon TikTok-tilillä on jos jonkinlaista hölinää, mutta tutustumaan pääsee myös esim. uuteen varastoon:
Nokian Panimosta muutama mukava nosto kesäkuumien aluksi:
Ensin YouTuben suomalaisten juomavaikuttajien kärkinimiin kuuluva drinkkiharrastaja Esa (Territory Films) teki ystävänsä kanssa Meksiko-olut -jakson: https://youtu.be/FMktZD_wMZM?si=K45PZcsOaHTGkeyN
Mexican Lager sai arviointivaiheessa yllättävän paljonkin huomiota ja positiivisia kommentteja. Jäi itsellekin olo, että tuotahan pitää maistaa.
Pienemmässä mittakaavassa, omakihtaisena kokemuksena: Kaveri oli käynyt pyöräilyretken päätöspulahdusta varten hakemassa kylmälaukkuun juomia ja 3/4:sta sai laukusta vichyjen kylkeen Mexican Lagerit. Kehuja sai tölkin ulkonäkö ja oluen maku.
Illemmalla käytiin vielä kaupassa ja samat 3/4 osti toiset tölkilliset samaa juomaa: “Miksipä vaihtamaan, kun tuote toimi?” / “Oho, 2,79€, miten tää on näin halpaa?”
Varsin mukavasti oli pohjoispohjalaisen S-kaupan kylmähyllyssä Nokian Panimon tuotteita eikä pelkästään lageria, vaan myös muita oluita ja siideriäkin.
“Panimotuotteiden kokonaismyynti Suomessa laski vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä verrattuna edellisvuoteen. Huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana kotimaassa myytiin panimojuomia yhteensä 231,9 miljoonaa litraa, mikä on 4,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2024.”
“Long drink -juomia myytiin peräti 29,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja siidereitä 15,7 prosenttia vähemmän.”
“Olutta myytiin 86,1 miljoonaa litraa, 3,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tarkasteltaessa eri vahvuusluokkia tilastoista käy ilmi, että vahvojen, yli 5,5-prosenttisten oluiden myynti kasvoi edellisvuodesta. Samaan aikaan mietojen oluiden myynti on jatkanut laskuaan.”
“Sen sijaan virvoitusjuomien myynti kasvoi 3,3 miljoonalla litralla eli 3,7 prosenttia, yhteensä 92,6 miljoonaan litraan. Virvoitusjuomat olivatkin ainoa tuoteryhmä, jossa myynti kasvoi vuoden takaisesta.”
