Torniojaws: viittasin 2015-2020 aikaan. Aika sentilleen samahan tuo on. Tai näennäinen nosto yhdellä sentillä yms. että näyttää nostolta.
Tässähän on muutaman vaikeahko vuoden jälkeen käännöstä tehty vahvasti. Sen lisäksi kun osinkojen maksulle tulee lupa, iso nippu uusia sijoittajia astuu kuvioihin. Älkäähän nyt turhaa negailko - pankkisektorin kiinnostavimpia nimiä!
5 tykkäystä
62 sentistä 69 senttiin on kuitenkin 11.2% nousu. Älä anna senttien hämätä.
11 tykkäystä
On osakkeita joilla osinko nousee tuon verran yhdessä vuodessa🙂.
Itse mukana Nordeassa vain Sammon kautta niin riski pienempi.
Niin, voihan se nousta vaikka 100%, 1 sentistä 2 senttiin. Osinkoa kannattaa tarkastella hieman laajemmalla ajatuksella.
4 tykkäystä
Minua kiinnostaisi, miksi et usko alkaneen tuloskäänteen etenemiseen? Osakkeen hinta ei ole “pyörinyt 7 eurossa kymmentä vuotta putkeen”? (-30 % / +60% ei mielestäni mene “virhemarginaaliin”)
Ehdottaisin myös position myyntiä (ei sijoitussuositus), jotta siitä aiheutuvaa pahaa oloa ei tarvitse joka ketjuun levittää (ja ihmisten lukea):
… kun sinulle jo viimeksi vastattiin:
26 tykkäystä
Ei se 2019 osinkojen maksu ensi vuoden alusta taida vielä ihan kirkossa kuulutettua olla.
3 tykkäystä
Mielestäni nyt käsitetään päättäjien kesken että kahtiajakoa on tehtävänä. On myös olemassa hyväkuntoisia pankkeja joita ei ole syytä rangaista, tai siis näiden yritysten omistajia.
Yhteisvastuullisuus ei esimerkiksi voi mennä siihen että Nordea vastaisi Santanderin ongelmaluotoista. Tietty osa varataan kaikilta pankeilta koko Euroopan sektorin ylläpitämiseksi ja systeemiriskin rajoittamiseksi. Tämä osuus kun on täytetty, ei ole enää syytä estää hyvien pankkien normaalia omistajien palkanmaksua. Uskon tämän pian toteutuvan.
2 tykkäystä
Hetki sitten uutisoitiin vielä että Nordea voisi maksaa ensi vuonna tuplaosingon (Aki Pyysing taisi kirjoittaa ainakin tästä) mutta nyt alkaa näyttää todennäköisemmältä että EKP näyttäisi myös ensi vuonna punaista valoa osingonmaksulle. Syynä järjestämättömien luottojen määrän kasvu, joka nostaisi entisestään tarvetta kasvattaa pankkien pääomapuskuria.
1 tykkäys
Nyt sä olet lukenut OP:n katsauksen tarinointia… , pysy vaan Inderesin sivuilla 
. Millä helvetillä Nordean tasoista pankkia voidaan kieltää maksamasta osinkoa tai pääoman palautusta. Onko EU ja pankkiunioni sosialistinen kerho…, itseasiassa taitaa olla…
Uskon että Nordea maksaa, toki Sammonkin kurssi on jo ennakoinut alaspäin. Sammon luvut menee rumiksi jos Nordea-sijoitus ei tuota mitään.
3 tykkäystä
En ota kantaa siihen onko pankkiunioni sosialistinen kerho, mutta totean ainoastaan että pankkivalvontaviranomaisella on yllättävän paljon valtaa (esim. Rangaistusmaksujen muodossa) ohjata euroalueen pankkien toimintaa.
Ei lienee syytä miksei nämä pari päivää vanhat kommentit olisi enää valideja.
3 tykkäystä
EKP osannee arvioida eurooppalaista pankkisektoria melko hyvin. EKP:lla on myös hieman enemmän tietoa käytössä kuin esim. pankkien osavuosikatsaus. Ei ne varat Nordean taseesta mihinkään katoa. Uskoisin, että on myös Nordean ja varsinkin siihen sijoittaneiden etu, että eurooppalaiset pankit selviävät vaikeasta ajasta ilman kriisiä. Vuosi osinkojen odottelua on aika pieni hinta tästä. Jos vaikkapa italialaisia pankkeja alkaisi mennä nurin, lähtisi myös Nordean kurssi kaakkoon.
3 tykkäystä
Torstain uutinen juuri kertoi, että vahvoille pankeille ollaan sallimassa osingonmaksu, mikä tarkoittaa Nordean kohdalla tuplaosinkoja. Ei tähän ole tullut sen jälkeen mitään muutosta, joten kääntäisin kyllä laittamasi todennäköisyydet toisin päin.
1 tykkäys
Melko bulli näkemys.
2 tykkäystä
EBA kokoontuu tiistaina FT ennakoi huhujen mukaan seuraavaa:
10-20% nettotuotoista ozinkoihin…
1 tykkäys
1 tykkäys
En päässyt FT -linkkiin, mutta tässä referoidaan ettäpä
- jakaa saa vain jos on rahaa kattaa odotetut luottotappiot
- 25% (Bank of England -malli, tai 10-20% spekuloidaan) viimeisen kahden vuoden voitoista tai 0,2% riskipainotetusta pääomasta
Mitähän em olisi sitten Nordean tapauksessa?
Ainakin Citi toteaa että Euroopan pankeista KBC ja Nordea on varustettuina korkeimmilla puskureilla
Enligt FT:s uppgifter kommer ECB:s tillsynsstyrelse annonsera att banker kan återuppta utdelningar till aktieägare endast om de efter dessa utdelningar har kvar tillräckligt mycket kapital för att absorbera de väntade förlusterna från effekterna av coronaviruset.
ECB väntas också att sätta en gräns för aktieutdelningar under den gräns som satts upp av Bank of England, på 25 procent av bankernas vinster under de senaste två åren eller 0,2 procent av bankernas riskviktade kapital, gränsen gäller vad av detta som är högst.
“Det mest sannolika scenariot är att tillåta vissa institutioner att ge utdelningar, men bara med vissa restriktioner, och de kommer troligen att bli mer restriktiva än Bank of Englands”, enligt en uppgiftslämnare, som tillade att bankerna i euroområdet troligen bara kommer att få dela ut mellan 10 och 20 procent av vinsterna.
Analytiker vid Citigroup har pekat ut belgiska KBC och finska Nordea som de banker i eurozonen med högst kapitalbuffertar.
https://www.swedbank-aktiellt.se/ovrigt/direkt.csp?id=vbf7wtHh&single=y
3 tykkäystä
Referoin OPn aamukatsausta:
Huhujen mukaan EKP harkitsee kireää linjaa pankkien osingonmaksun suhteen myös jatkossa: kieltoa jatkettaisiin 9 kk, mutta kaikkein vahvimmille pankeille sallittaisiin tänä aikana oikeus maksaa osinkoja korkeintaan 20 % tuloksestaan. Keskustelut kuitenkin kesken ja lopputulos voi muodostua erilaiseksi.
Itse uskon että EKP:n indikaatio että kuuluu kaikkein vahvimpien pankkien ryhmään, ja näin rahahanat omistajille avautuisivat, saisi nostetta aikaiseksi riippumatta kuinka paljon ensitilassa saa maksaa ulos. OP (=Antti Saari) puolestaan pitää huhua toteutuessaan negatiivisena pohjoismaisille pankeille huolimatta heidän oletuksesta että nämä pankit kuuluisivat tähän vahvaan ryhmään. Olen itse siis erimieltä.
Tässä voisi syntyä rotaatiota sektorin sisällä jos huhu pitäisi paikkaansa.
3 tykkäystä
"Hänen mukaansa jäsenyyttä Euroopan pankkiunionissa pidetään finanssialalla yleisesti hyvänä asiana. Yhteisvastuullisuuden laajentamistakaan ei lähtökohtaisesti torjuta. Kritiikki kohdistuu lähinnä siihen, että tämä toteutetaan alan toimintaympäristön ollessa akuutisti erityisen myrskyinen.
– Ihmettelemme lähinnä sitä, miksei asiassa voitu odottaa kriisin jälkeiseen aikaan, jolloin tiedetään eri maiden pankkien kunto. Pankkien riskejä pitäisi vähentää tuntuvasti ennen kuin yhteisvastuuta laajennetaan, Mattila sanoo."