Pankit on kieltämättä yleensä etulinjassa sijoittajien dumppaus-listoilla, koska ne ovat niin vahvasti kiinni verkottuneessa globaalissa finanssijärjestelmässä. Pankit vihaa epävarmuutta. Pitkäjänteinen sijoittaja voi tietysti nähdä ne tankkauspaikkoina, jos vain luottaa pankin riskienhallintaan joka testataan heikompina aikoina.
First North yhtiöt on melko epälikvidejä, voi tulla rajuja muutoksia suuntaan ja toiseen jos yksityissijoittajien kantti pettää. Fundasijoittaja hieroo käsiään.
Nordea-lehmää Masse-setä on aina ruokkinut isoilla raha(eiku ruoho)tupoilla ja toisesta päästä taas lypsänyt vuosittain aika runsaasti osinkomaitoa. Nyt lehmä on kasvanut sen verran isoksi myös Massen omistusosalta, että lienee aika alkaa lehmää vähän laihduttamaan ja saada kunnon myyntipihvit pöytään… Uutta ruohoa Masse-setä antaa Nordea-lehmälle vasta sitten kun se on tosi kurjassa kunnossa ja sen kurssihäntä laskenut kuten sanonnassa kauniisti ilmaistaan.
Sotketaanpa ketjua hieman Revolutin casella (https://yle.fi/uutiset/3-10397197)! 
Peruspankkipalvelut ei tietenkään itsessään ole mikään kultakaivos, mutta kuluttajien näkökulmasta nämä asettaa mukavaa painetta. Kai tätä voisi luonnehtia kokonaisuudessaan yhdeksi stepiksi kohti AUMeja, joista on ainakin toistaiseksi saatu pidettyä uudet toimijat melko etäällä…
“Lähiaikoina Revolut lanseeraa ainakin Britanniassa pörssialustan, jolla voi käydä osakekauppaa ilman välityskuluja. Toistaiseksi yhtiön kortti toimii vain maksukorttina, mutta suunnitelmissa on myös luottojen tarjoaminen.”
Kevyesti artikkelissa sivuttiinkin, eli tottakai Revolutin kaltaisille toimijoille (joita löytyy iso liuta all in all) on jo tutut isot pajat hengittämässä taustalla (Facebook to Banks: Give Us Your Data, We’ll Give You Our Users - WSJ). Ja yksi käännekohta tulee varmasti olemaan, kun pankkipalveluita aletaan viemään Sirin, Google Assistantin, Alexan jne. tasolle 
Sinne vaan tarjoamaan yhteistyötä. Revolutin käyttäjille Inderesin premium käyttöoikeudet olis sitten täydellinen palvelu ja parantaa Suomen kansankapitalismia.
Peruspankkipalvelut on kuitenkin se palvelu, jolla asiakkaat yleisimmin saadaan asiakkaaks. Mitä vanhemmaks henkilö tulee, niin sen vähemmän jaksaa kikkailla ja ostaa kaikki palvelut siitä vakiopankistaan. Ehkä ainoastaan lainat kilpailutetaan. Samoin varmaan käy jossain määrin nykyisille nuorille sukupolville, vaikka ovatkin avoimempia käyttämään useampaa palvelua. Mitä vähemmän asiakkaita saadaan sitoutettua peruspankkipalveluilla, niin sen tiukemmaks käy kilpailu myös hyväkatteisissa palveluissa.
Odotan mielenkiinnolla aikaa, jolloin tekoäly kilpailuttaa asuntolainan viikottain ja tekee puolestani paperityöt ym. (allekirjoituksia lukuunottamatta).
Sama sitten vakuutuksiin, sähkösopimuksiin ym.
Sähköt ja lainat olis kyllä helposti kilpailutettavissa ja samalla saatas ylimääräset katteet pois. Vakuutusyhtiöt pystyy kilpailemaan myös muulla kuin hinnalla, niin se olisi jo vähän vaikeampaa.
Tämähän ei periaatteessa mitään merkittävää tekoälyä vaatisi, kunhan toimijat saisivat vaan kaikki teidot kunnolla nettiin julkiseksi. Sähkönhän pystyy jo suhteellisen helposti kilpailuttamaan erilaisilla nettisivustoilla. Ongelma vaan on, että ihmiset ei jaksa kunnolla sitä tehdä, joten julkisesti ilmotetut hinnat sähkönmyyntiyhtiöillä ei ole täysin tingittyjä hintoja.
Tämä juuri kommentissa oli pointtina! 
Ihmiset adaptoiduu uusiin käytäntöihin vaiheittain ja eri ikäluokat rakentavat luottamusta eri tavoin. Samaa aikaa on nähtävissä jo taustalla ihmisten käyttäytymisen kehitystä (http://www.visualcapitalist.com/chart-18-types-media-sorted-adoption-rate-2018/).
Ja tässä vielä yleisellä tasolla isommassa perspektiivissä (The Rising Speed of Technological Adoption):
Eipä liity Nordeaan suoraan, mutta Nalle myi Sammon osakkeitaan tänään 74 miljoonalla eurolla. Nytkö se rommaus alkaa 
Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin sijoitusyhtiö Columba on myynyt 1,67 miljoonaa Sammon A-osaketta Wahlroosin lasten määräysvaltayhteisölle.
Eli lapsilleen myi, ja aikasemmin on myös myynyt 1snt/kpl ja lahjoittanut ilmaiseksi. En olisi kovinkaan huolissani.
Joo haha, huomasin kans heti tuon kirjoitettuani. Rommaus peruttu, tori vapaa.
Tällaista kysymystä pohdin: Miten paljon pankin oma pääoma vaikuttaa sen tuloksentekoon? Kysymys on relevantti pohdittaessa pankin tuloksentekoa taantuman aikaan, kun Nordea on pystynyt kasvattamaan oman pääomansa määrää vuosikymmenen saatossa.
2009 taantumassa Nordealla oli omaa pääomaa 22 340 miljoonaa euroa ja se teki 2318 miljoonaa euroa tulosta. Oman pääoman tuotto oli siis 10,4%.
2016 nousukaudella Nordealla oli omaa pääomaa 32 409 miljoonaa euroa ja se teki 3766 miljoonaa euroa tulosta. Oman pääoman tuotto oli 11,6%.
Kumpi on todennäköisempää seuraavassa taantumassa: Nordea tekee 2318 MEur tulosta 32409 MEur omalla pääomalla (ROE 7,2%) vai Nordea tekee 3371 MEur tulosta 32409 MEur omalla pääomalla (ROE 10,4%)?
Juippi, hyvä kysymys. Itse olen tänään miettinyt, miksi Nordean kurssi laskee, kun mitään ihmeellistä ei ole kuulunut? Vai onko kyse siitä, että sijoittajat kotiuttavat voittojaan?
Vaikea sanoa, onko Bill Browderin esittämissä asioissa perää, mutta tämä alleviivaa jälleen minkälaisia pimeitä arpalaatikoita isot pankit voi olla missä johtokaan ei voi tietää tarkasti, mitä kaikki sivuputiikit tekee. Dansken kurssi on tullut neljänneksen alas näiden takia tänä vuonna.
Jotenkin on sellanen kutina, että alalla ei yhtäkään toimijaa ole, jolta ei isoja luurankoja löytyisi kaapista.
On ihan hyvä uskoa maailman ja sen ihmisten hyvyyteen, mutta pankkimaailmassa opportunismi lienee ylikorostunut luonteenpiirre, ja mahdollisuuksia toimia vilpillisesti (ja hyötyä siitä itse samalla) riittänee. Eri asia sitten on, kuinka suuri osa näistä jutuista nousee lopulta julkisuuteen. Veikkaan, että naurettavan pieni.
Mutta Danskessa näin ostopaikan, ja eilen vielä lisäsin sen jälkeen kun TJ lähti ja Dansken “sisäinen tutkimus” tuli julki. Luotan, että näin alhainen arvostus on väliaikainen ilmiö, ja kurssi korjaantuu kun kohu laantuu ja ihmiset vähitellen unohtavat. Danske tullee heilumaan kuitenkin reippaasti myös jatkossa. Esim. eilisen pohjista on noustu nyt yli 10%.
Tänään Nordea on muuttanut virallisesti Suomeen, tervetuloa! 
Nordean taaseen koko suhteessa Suomen BKT:hen >250 %, toivottavasti pysyvät kohtuullisina riskin otossa myös jatkossa.
Lisää huhuja, että myös Nordea olisi mukana rahanpesujupakassa http://cphpost.dk/news/suspected-money-laundering-at-nordea.html
Kuten setä 26 päivää sitten vihjaisi, Nordea-lehmä on ollut laihdutuksessa jo jonkin aikaa ja sitten ma-ti aikana siitä Masse-setä lohkaisi 9.4-9.5 hinnalla vielä aika ison siivun pois ja siten kunnon pihviä sedän ruokapöytään. Eilisen päätöskurssia ja Vernerin lööppiä yllä kun katsoo, niin setä taisi olla oikeassa:)
Nyt Massen osalta Nordea-lehmä on jo niin pieni ja surkea, että enempää sitä ei ole järkeä laihduttaa. Toki uutta Masse-ruohoa sille alkaa tulla vasta, kun lehmän häntä on laskenut niin alas, että kärki hipoo jo takasorkkia.
Bloombergilla arvellaan, että Danske ei ole ainut pohjoismainen pankki, joka on osallistunut rahanpesuun Virossa.
Seurauksena pohjoismaiset pankit kollektiivisesti alas tänään, ml. Nordea. Vähän kuten tuossa ylempänä arvelin:
Ei tää nyt ainakaan mielipidettä muuttanut.
Mitä mieltä muut olisiko liioiteltua keventää sampon painoa tilapäisesti kunnes rahanpesu sotkut on selvillä nordeassa ja muissa pankeissa? Nordea on kuitenkin merkittävä sampo omistus ja vaikuttaa varmasti myös sampon hinnoitteluun. Nordeat sai lähteä jo omasta salkusta ja näyttäisi olevan hyvä päätös voi olla että tulee takaisin kunhan tilanne selkiytyy.
