Nordea: Pohjoismaiden uusi pankkipriimus

Kaiken kaikkiaan tavoitehinnat ovat Nordean suhteen nousussa, kuten pitääkin. Tuo Nordean itsestään tekemät analyysit ovat pitäneet suurin piirtein kutinsa kaiken muun paitsi yhden seikan suhteen. Nimittäin Nordean analyytikko on ollut työnantajastaan jo pitkään systemaattisesti väärässä luottotappioiden suhteen. Niitä on siis liioiteltu tähän mennessä rutkasti toteutuneisiin lukuihin nähden.

Ensi vuodelle Nordean analyytikko povaa huimaa 718 miljoonan luottotappiosummaa. Tämä on todella hurja luku ottaen huomioon kaksi seikkaa. Ensinnäkin tätä koronapuskuria on vielä jäljellä 565 miljoonaa euroa. Noista koronan alussa tehdyissä varauksista ei ole toteutunut kuin murto-osa ja tämä onkin johtanut siihen, että puskurin purkamisen vuoksi luottotappioiden sarake onkin ollut positiivinen. Tämä ei toki ole normaalia eikä ole syytä olettaa, etteikö luottotappioita jatkossa tulisi. Nordea on itse sanonut purkavansa puskurin kuluvan vuoden aikana ja oletettavaa on, ettei sitä jouduta täysimääräisesti käyttämään. Toiseksi Nordea on arvioinut luottotappioiden olevan 350 miljoonan euron luokkaa vuodesta 2025 eteenpäin. Huomattavasti alemmalla tasolla kuin aiemmin siis.

Tämä johtaa siis tilanteeseen, että Nordean analyytikko oikeastaan olettaa luottotappioiden olevan tämän vuoden aikana yli 1,2 miljardia euroa. Tuosta summasta 565 miljoonaa katetaan puskurista ja muu osa rasittaa kuluvan vuoden tulosta. Tällä hetkellä en oikein mitenkään jaksa uskoa, että tämä pitäisi paikkansa ja vaikuttaa siltä, että tältä osin analyytikon systemaattinen virhe saa jatkoa. Jollei parin viikon päästä näy hurjaa nousua luottotappioissa, niin tämä vaikutelma vahvistuu entisestään.

Mikäli oletetaan, että kuluvan vuoden luottotappiot olisivat vaikka tuota Nordean uumoilevaa 350 miljoonan luokkaa ja koronapuskuria pitää käyttää vaikka puolet, niin se tarkottaisi yli 1,25 euron osakekohtaista tulosta kuluvalle vuodelle.

27 tykkäystä

Tämä viesti on liputettu ja on siksi piilotettu väliaikaisesti.

11 tykkäystä

EPS sen kun nousee. Tänään 0,3 % osakekannasta mitätöity:

38 tykkäystä

Positiivinen tulosvaroitus: S-Pankki-konsernin liikevoitto vuonna 2022 ennustettua parempi | Kauppalehti

S-Pankilta posari ja perusteena korkotason nousun vaikutus korkokatteeseen.
Onkohan tämä posari alkua myös muille, kenties Nordeankin vastaaville ilmoituksille

29 tykkäystä

Op:n tulosennakkoa aamulta, jätin pois joitain kohtia.

Korkokate kasvaa arviomme mukaan hurjat 25 % v/v, kun korkojen nousun positiiviset vaikutukset alkavat näkymään yhä voimakkaammin. Palkkiotuotot säilyvät vaisuina pääomamarkkinaliitännäisen aktiviteetin ja supistuneiden varainhoitopalkkioiden vuoksi.

Kvartaalin luottotappioennusteemme on konsensusta korkeampi. Emme odota mainittavia muutoksia Nordean luottokannan laatuun, mutta odotamme pankin tekevän kollektiivisia varauksia heikentyvän taloussuhdanteen nojalla. Vuonna 2023 luottotappiovaraukset kasvavat, mutta mittavien ennaltaehkäisevien varausten turvin emme odota niiden paisuvan hälyttäville tasoille. Vuoden 2022 osinkoennusteemme on 0,75 euroa (kons: 0,72 euroa).

2023 ohjeistus: Odotamme Nordean ohjeistavan alkaneelle vuodelle paranevaa ROE- tasoa suhteessa edellisvuoteen. Mikäli pankki antaa kulu/tuotto-suhde arvion, se voisi varovaisuutta noudatellen olla 44-46 %. Ennusteidemme perusteella odotamme Nordean tekevän vuonna 2023 44 % kulu/tuotto-suhteen ja ylittävän jo nyt 13 %:n ROE-tason, joka on asetettu vuoden 2025 tavoitteeksi.

Korkovipu: Nordean Q3-raportin yhteydessä päivitetyn arvion mukaan korkojen nousu tukee pankin korkokatetta 1,0-1,3 miljardilla eurolla vuonna 2023.

Saa poistaa jos ei suorat lainaukset kielletty.

34 tykkäystä

Reuters tiesi kertoa, että Euroopan keskuspankki on (jälleen) alkanut suhtautua varovaisesti eurooppalaispankkien osingonjakoon. Nyt myös Ruotsissa annetaan sama varoitus ja väläytellään jopa täyden osinkostopin paluuta.

Meidän pankkiosakkeiden omistajien kannattaa siis tuskin alkaa viettää ennakoituja osinkojuhlia. Vasta kun ne ovat oikeasti tilillä…

22 tykkäystä

Meanwhile in Finland…

"PÖRSSIN suuryhtiöt ovat pääosin hyvässä kunnossa. Esimerkiksi Nordea-pankki tunnetaan vahvana osingonmaksajana, ja analyytikot uskovat pankin nostavan osinkoaan vuoden takaisesta. Nordea on euromääräisesti Helsingin pörssin suurin osingonmaksaja.

Yhtiö jakaa analyytikkoennusteiden perusteella noin 2,9 miljardin euron osingot omistajilleen. Osa potista päätyy tosin Tukholman pörssiin, missä Nordean osake on rinnakkaislistattu."

11 tykkäystä

Harmillisesti uutinen on maksumuurin takana :frowning: Olisiko sinun @PorssiPatruuna mahdollista avata tarkemmin, millä perusteilla EKP tai Ruotsin finanssivalvonta olisi mahdollisesti kieltämässä pankkien osingonjaon? Olisi mukava tietää tarkemmin.

6 tykkäystä

Kiitos huomiosta @Marcus_Junius_Brutus ! Tässä yksi kaikille lukijoille avoin artikkeli, jossa Ruotsin finanssiviranomaisten ja nyt myös hallituksen nihkeää linjaa pankkien osinkojakoon selvitetään. Kyse siis, että isojakin riskejä vielä mahdollista toteutua ja pankkien osinkojuhlat eivät tähän sovi.

Siis ei tämä yksin mikään Nordean isoimman markkina-alueen Ruotsin juttu ole, vaan myös euroalueen pankkien osingot viime kädessä paaluttava EKP nostelee vastaavasti varottavaa sormeaan. Kv-talousuutisista löytää tavaraa tästä.

Tuoreehkot arvet selässä EKP:n taannoisista osingonmaksurajoituksista ei kannata odottaa kymmenysten tupsahtavan tilille ihan itsestään selvästi. Ennen kuin ovat varmasti siellä. Toki toivotaan, ettei rajoituksia osingonjakoon lähivuosina tule😁

https://www.privataaffarer.se/bank-wykman-utesluter-inte-nytt-utdelningsforbud-di-1674646763

9 tykkäystä

Osingonmaksun mahdollinen lopettaminen on hyvä uutinen. Huono asia on, että sen mukana tulee myös kielto ostaa omia osakkeita. Sehän on toinen päätapa jakaa voittoa osakkaille. Jäljelle jää vain mahdollisuus investoida tai vahvistaa omaa kassaa.

Pankkien voittojen jakamatta jättäminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

19 tykkäystä

Toivottavasti tällä kertaa kyseessä ei ole EKP:n mielivaltainen pakkoliike mikä taas koskee kaikkia pankkeja.

Viimeksi oli aivan uskomatonta sekoilua kun erittäin vakavaraisetkin pankit joutuvat sotkemaan toimintansa kun EKP:tä jännittää. Listatkoon tällä kertaa vaikka edes jonkun kriteerin missä kunnossa taseen pitää olla osingonjaon ehtona.

Jos Nordean osake lyssähtää osinkokiellon takia niin tankkaan kyllä isosti. Tulee taas samanlainen tilanne että viiveellä tulee sitten puskurien purkua. Ehkä hyväkin Nordealle jos EKP vaatii parempaa taseen tilannetta huonoilta pankeilta, niin yhteisvastuiden kautta Pohjoisen ryöstämisen riski vähenee…

15 tykkäystä

Olen pitkälti samaa mieltä sen suhteen, että ei se ainakaan periaatteiden tasolla haittaa, jos Nordean voitot jäävät joksikin aikaa Nordeaan sisään. Sielläpähän tosiaan ovat pankissa tallessa. Kun pankin arvo kasvaa, niin osakkaiden nettovarallisuus kasvaa.

Mutta siitä minä olen kyllä vähän huolissani, että kun koko alan ohjaus tulee EU:sta, niin on vähintäänkin jonkinlainen riski sen suhteen, että pohjoisen vakavaraisten pankkien rahat varastetaan hallinnollisella päätöksellä tukemaan etelän huithapelipankkeja.

7 tykkäystä

Eikös tämä ole aika absurdi rajoitus, kun se voi johtaa heikkotuottoisempien investointien toteutumiseen, kuin mitä tehtäisiin ilman moisia rajoituksia, koska muuten raha makaisi kassassa tuottamatta mitään?

6 tykkäystä

Jos pankkien omien osakkeiden osto ja osingon jako kiellettäisiin, saisiko pankki kuitenkin nurkata esim toista pankkia?

1 tykkäys

Tämän huolen painoarvoa liioitellaan, kuka poliittisen vakaumuksen vuoksi ja kuka tietämättömyyttään. Foorumin Finanssisektori-ketjussa asiaa käsiteltiin silloin, kun Suomen piti tehdä asiasta päätöksiä. Sieltä löytää mielenkiintoisen keskustelun plus linkkejä syventävään tietämykseen.

Lyhyesti kerrottuna juttu meni jotenkin silleen, että Euroopassa on kahden kerroksen väkeä nämä pankit. EKP:n suorassa valvonnassa olevat suurimmat pankit, joita Suomessa ovat vain Nordea, OP ja Kuntarahoitus, pelastetaan whatever it takes. Kaikki muut saavat mennä konkkaan. Ovat EKP:ssa varmaan laskeneet, että pienempien kaatuminen on vain eduksi alalle, kai. Luovaa tuhoa ja piristävää uutta verta raatoja syöville mammuteille tai jotain.

Jos isoja jouduttaisiin pelastamaan, siinä käytettäisiin sitä pysyvää jotain instrumenttia ja EKP velottaisi kulut pitkällä aikataululla kaikilta pankeilta. Kyse olisi siis siitä, että pankeilta jonkun prosentin jo viimeiset yli 10 vuotta perittyjen kansallisten, pian EKP: lle siirtyvien, vakausmaksujen lisäksi tulisi toinen uusi maksu.

Ehkä se käytännössä korvaisi nykyisen vakausmaksun, jota alkaa jo olla tarpeeksi EU-tason talletustakuun toteutukseen. Siis sen talletustakuun, joka on Suomessa 100k€/pankki/sijoittaja. Juurikki ei perehtynyt asiaan aiemmin yksityiskohtaisesti, mutta sellainen kuva jäi, että kaikki pankit kyllä maksavat, mutta mahdollisesti vuosikymmenten aikana niin pienenä verona, ettei haittaa normaalia toimintaa. Tulkinta Juurikin, selvitä itse tai pyydä tiedot kansanedustaltasi.

Jos jollakulla on asiasta joku linkki hyvään kiteytykseen, niin kerro, kiitos. Juurikki ei enää tähän asiaan aikaa käytä, kun on tässä tärkeämpääkin.

Pankkien kriisinratkaisusta voi lukea Rahoitusvakausviraston ja Euroopan pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisuneuvoston sivuilta. Jälkimmäisiltä löytyy myös muutamia esimerkkitapauksia, mm. venäläisen Sberbankin eurooppalaisten tytäryhtiöiden tapaus.

Tämä nykyinen järjestelmä on rakennettu eri pankkikriiseistä oppien niin, että julkista rahaa tai pankkien yhteisen kriisinratkaisurahaston varoja tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Ensi sijassa kärsivät pankin velkojat (poislukien talletussuojan alaiset varat) ja omistajat.

1 tykkäys

Kiitos!!! Nythän Juurikki voikin keskittyä pelkästään Austin Powers -leffaan. Hyvää yötä.

Paitsi että jos Nordean aiemmista luottotappiopeloista, kuten surullisenkuuluisasta off shore -riskistä olisi kiva kuulla uusimmat huonenna.