Tuskin korkotuotot on ainoa pankkien rahanlähde. Korot laskee niin luulisi että silloin osalle ihmisistä jää enemmän varallisuutta sijoituksiin ja muutenkin matalat korot “ajaa” varallisuutta tuottavampiin kohteisiin/osakkeisiin/rahastoihin yms…, joista pankit otaa osansa.
24 tykkäystä
Muutenkin pääasia minusta, että ei palata miinus/nollakorkoihin. Ne olivat hyvin hankalia kun tuotot saattoi painua negatiiviseksi, mutta talletuskorot suurilta osin ei.
Joku 2% korkoympäristö olisi varmaan pankeille ihan hyvä esimerkiksi.
4 tykkäystä
Koska kertaus on opintojen äiti. Jutusta päänostoina
Laskevat korot on myönteinen asia myös Nordealle ja Nordean Q2-tulosta Vang Jensen kehui yhdeksi toimialansa parhaaksi.
Nordean p/e luku huitelee seiskan paikkeilla.
Analyytikot huutaa osta ja tavoitehinnat on 13 euron molemmin puolin.
Vuoden 23, 24 ja 25 osinkotuotot 9-10%.
Tanskan riistoviranomaisia varten tehty 95 miljoonan sakkovaraus on riittävä.
En keksi yhtään syytä olla holdaamatta 5100kappaleen Nordea positiotani.
105 tykkäystä
Asuntokaupan piristyessä Nordea palkkaa uusia asuntorahoitusneuvojia vastaamaan asiakkaiden kasvaneeseen kysyntään. 
Nordeasta nostetut asuntolainamäärät ovat kasvaneet heinäkuun aikana 16 prosenttia viime vuoden heinäkuuhun verrattuna. Myös sijoittajat ovat heränneet kehittyvään markkinatilanteeseen, ja myönnettyjen sijoitusasuntolainojen määrä on kasvanut.
37 tykkäystä
Onko mitään selvää syytä miksi Nordean kurssi ei juurikaan kehity. Pankki on tehnyt hyvää tulosta pitkään sekä ostanut omia osakkeitaan. Onko tuo kaikki ollut markkinoiden mielestä riittämätöntä.
12 tykkäystä
Saanen olla hieman eri mieltä tuosta kehittymisestä…toki yleisesti euroopan pankkisektori varmasti jarruttaa kehitystä.
19 tykkäystä
Nordean treidatessa alle P/E 8x olisi melko helppo todeta, että markkina ei usko yhtiön nykyisen tuloskunnon kestämiseen vaan >15 % ROE tulee lähivuosien aikana tai jälkeen putoamaan johkin 10-13 % haarukkaan. 
Mutta koko Euroopan pankkisektori treidaa matalilla kertoimilla, kun korkobonanza on nyt takana päin ja edessä on taas korkokatteiden supistumista ja kulujen hallintaa.
Samalla kiinteistökuplien sihinät jännittää ja perus euroalueen perusmurheet. 
42 tykkäystä
15 tykkäystä
Kaikkea muuta hyvää on tehnyt, mutta ei juuri kasva. Tämä jarruttaa lähes kaikkien hex osakkeiden nousua. Tomivat markkinoilla/aloilla joilla ei juuri kaavunäkymiä ole. Voisi toki yrittää kilpailemalla kasvattaa asiakaskuntaa mutta sitten kärsisi katteet.
3 tykkäystä
Tämähän se pääsyy varmaan on. Koko sektori treidaa matalilla kertoimilla, eikä ainakaan minusta Nordea ole suhteessa mitenkään erityisen halpa (kannattavuus huomioituna), joskaan ei kalliskaan. Arvonnousua toivovalle vaatisi siis sektorin korjausta.
Toki jos tulos nyt ei romahda ja Nordea jakaa sen kiltisti omistajille, niin omien ostoilla ja osingoilla yksinään pääsee ihan mukaviin tuottoihin.
14 tykkäystä
Onpa pitkä skaala kehityksessä. 20 vuottahan on ikuisuus. Onko niin, että omien osakkeiden ostaminen on ollut turhaa, koska kurssi ei reagoi
Olisko parempi jakaa osinkoina kuitenkin.
1 tykkäys
Tuohon kuvaajaan tulisi laittaa osingot mukaan niin näyttäisi vähän erilaiselta 
19 tykkäystä
Ilman omien ostoja kurssi olisi todennäköisesti laskenut
5 tykkäystä
On hyvä huomata, että Nordean kokonaistuotossa osingot ovat erittäin merkittävässä roolissa. Nordean oman TSR - laskurin mukaisesti viimeisen 36kk kokonaistuotto on 43,5%. Vuoden 21 osinko% 6.4, vuoden 2022 7.98 ja vuoden 2023 8.20.
Kuten Verneri totesikin, Eurooppalainen (saati Suomen) pankkisektori ei ole kovassa huudossa. Yhtiön tulos on kuitenkin kehittynyt merkittävästi ja kulu-tuottosuhde varsin hyvä, noin 43% ulkomuististani.
34 tykkäystä
Itse arvailisin myös, että pankkien tulokset voivat laskevissakin koroissa olla yllättävän hyviä. Lopulta korkojen vaikutus tulokseen on suhteellisen monimutkaista.
Ensi kädessä ajattelisi, että Euribor nousee → tulos ylös kun lainakorot nousee, joten sitten tulos laskee kun korot laskee. Mutta tässä unohtuu kokonaan taseen toinen (velat) puoli. Sehän on myös tyypillisesti pankeilla lyhyttä, joka myös hinnoittautuu samalla. Periaatteessa korkomuutoksilla ei tulisi olla juuri vaikutusta jos ei ole merkittävää duraatiota taseessa.
Mutta sekään ei pidä ihan paikkaansa, koska talletukset ovat usein ”tahmeita”, ts. korkomuutokset eivät täysin lyö läpi velat puolella ja talletuskorot nousevat hitaammin → nousevat korot nostavat korkokatetta. Toisaalta voisi ajatella, että laskevissa koroissa pankit laskevat korkoja hanakammin kuin nostavat (koska niin niiden kannattaa tehdä), jolloin korkojen lasku ei iskisi niin suuresti korkokatteeseen kun laskut ovat nousuja nopeampia talletuksille ja mahdollisesti lähellä sitä miten lainakanta hinnoittautuu (nk. “deposit beta” laskuissa suurempi).
Edellinen pohdinta oletti, että pankin varat eivät ole pitkissä koroissa kiinni, tämä on tyypillistä pohjoismaisille pankeille, joissa lainakanta on lyhyttä viitekorkoa. Voisi pankilla olla myös merkittävästi pitkää kiinteää lainaa ja lyhyttä korkoa, jolloin korkojen lasku olisi hyvä asia (ja nousu äärimmäisen paha).
Mielestäni merkittävä yksityiskohta on, että europankki ei voi tehdä noin, vaikka haluisi. Rahoitustaseen korkoriski (oman pääoman nykyarvo) ei saa tietyissä stressiskenaarioissa ylittää 15 % CET1 pääomasta. Tästä syystä en eurooppalaisten pankkien kanssa olisi huolissani mistään HTM-tappioista taseessa, valvoja olisi reagoinut jo sellaisiin ja kaikkien pankkien tulee näitä seurata. Toisaalta korkonäkemyksen ottaminen on myös rajattua.
Kiinnostuneille nämä stressiluvut löytyvät pankkien Pilari 3 raporteilta.
Tässä esimerkiksi Nordean lukuja vuodenvaihteelta.
Huomataan, että itse asiassa korkojen noususkenaariossa (parallel up) Nordea oman pääoman nykyarvo nousee, joka tarkoittaa että sillä on negatiivista duraatiota. Korkokate käyttäytyy jotakuinkin symmetrisesti (vuoden vaihteen tilanne).
Menee ohi tämän ketjun, mutta tässä ABN Amron lukuja, josta kirjoittelin kisaan.
Amrolla taas riski on totutulla etumerkillä, eli korkojen nousu laskee nykyarvoa.
Lisäksi jos ajatellaan että korkojen lasku voi lisätä lainakysyntää ja vaikuttaa positiivisesti tappioriskiin (maksukyky paranee) en välttämättä näkisi mitään isoa romahdusta pankkien tuloksissa. Mutta saa nähdä.
37 tykkäystä
Eipä sillä lähtökohtaisesti pitäisi olla suurta merkitystä arvonnousun kannalta, että ostetaanko omia osakkeita vai jaetaanko osinkoina. Molemmissa on lopulta kyse varojenjaosta omistajille, ja yhtiön käyvän arvon näkökulmasta on ihan sama laittaako kassasta miljardin osinkojen maksuun vai omien osakkeiden hankintaan.
Ja kannattaa aina katsoa käppyröitä, jotka sisältävät osingot. Jos yhtiö maksaa vaikka 9 % osinkoa, niin saa ihan kohtuullisen tuoton vaikka arvonnousu olisi 0.
Tämä on musta erikoinen väite Nordealta. Eikö Nordea kuitenkin antanut korkojen nousun aikaan signaalia, että nousulla on positiivinen vaikutus tulokseen, ja nyt sitten hehkutetaan miten lasku on hyvästä?
8 tykkäystä
Itse mutuilen vastuuttomasti tätä asiaa niin, että jos korkojen lasku pysähtyisi lopulta jonnekin 1,5 - 2% tienoille se olisi pankeille ns. goldilock zone. Talous ja lainausaktiviteetti lisääntyisi niin kuluttaja kuin liike-elämän puolella verrattuna nykyiseen, ja tämä suureneva lainakanta taas kompensoisi korkotason laskua nykyisestä noin 3,5%:sta.
Oikeasti tuijotan vaan osinkopuolueen jäsenenä tuota osinkotuottoa ja pyrin lisäämään salkkuun kun hinta käy alle kympissä 
35 tykkäystä
Kyllähän Nordean kurssi laahaa aina.
Syitä on vaihtelevasti mutta tasaisin väliajoin toistuvat:
Euroalueen pankkien yliverotuksella uhkailu.
Vasemmisto uhkaa yliverotuksella.
Milloin minkäkin valtion syyttäjä syyttää rahanpesusta ja käsi hapuilee Nordea hunajapurkille.
Jos ei mikään edellämainituista enää paina ja on päässyt jo unohtumaan niin kurssissa kärsitään
Ai kuplan puhkeamista, Jenkkipankkien kusemista ym.
Nordea on kroonisesti aliarvostettu, loistava osingonmaksaja ja laadukas pankki.
34 tykkäystä
13 vuoden ajalla Nordean vuosituotto CAGR on ollut noin 10%. Tästä uudelleen sijoitetut osingot selittävät 78%. Jos osingoista olisi tehty joka vuosi 25,5% pidätys, niin sittenkin osinkojen selitysaste on 72%.
16 tykkäystä
pankkeja arvostetaan hyvin pitkälle net asset value / book value perusteisesti. itselle tuli pienenä järkytyksenä, kun kenties arvostetuin pankki Handelbanken yritti myydä suomen toimintoja. ei niistä saatu senttiäkään yli net assetin vaikka aika hyvää riskienhallintaa h-pankki on asiakasvalinnoissa yleensä tehnyt.käytännössä handelbanken joutui polvillaan pyytämään tarjouksia. nordea tekee voitonjaossa täysin oikein, kaikki ulos ja omia osakkeita sisään. markkina arvioi myös koko suhdannesykliä. jos on elänyt pankkikriisien keskellä hodlaten pankkien osakkeita niin ymmärtää varovaisuutta pankkien hinnoittelussa.
26 tykkäystä