Nordea - Pohjoismainen pankkipriimus

Näitä lukiessa samalla alkanut itsekkin pohtia omaa Nordea strategiaa. En tosin vielä ole siirtymässä ns. myyntilaidalle, mutta ehdottomasti ajattelen uudelleen 5v-10v pitoa vs 1v pitoon. Oman nakkinsa tähänkin pohdintaan tuo nuo Italian pankit, Nordean osingot, Nordean omat ostot (meneekö läpi? Jos menee niin millaisella %?) ja nähtävästi joka viikko muuttuvat maailmanmarkkinan tilanteet (case Kiina…).

2 tykkäystä

Oikea yhtälöhän on huomattavasti monimutkaisempi, kun nordea miettii omien osakkeiden ostoja jne.

Yhtälöön vaikuttaa myös luottovarauksien purku/tekemisen puute.

Nordeaan liittyvissä riskeissä on otettava huomioon 2022 astuva yhteisvastuu.
Italian pankkisektori on huonossa jamassa, eikä käsittäkseni muutamilla Espanjan pankeillakaan vahvasti mene. Suomalaiset pankit voivat joutua pääomittamaan vaikeuksiin joutuneita pankkeja.

Asia ei kuitenkaan ole näinkään yksinkertainen, sillä monet muut Eurooppalaiset pankit omaavat paljon Italian Valtionbondeja. Näiden pääomavaade on 0% Eli ne ovat kirjoilla at Fair-Value. Pankit ostavat koska tuotto positiivistä. Voi kuvitella mitä jälkeä tulee jos paperien arvo putoaisi 50-60% nykyisestä kuten eurokriisissä pahimmillaan? Nordea yhdessä muiden pankkien kanssa voisi joutua pääomittamaan näitä italian pankkien lisäksi… Eli kyllä tästäkin Domino palikan voi saada…

Käytännössä on mahdollisuus 2007-2008 uusintaan kotirintamalla.

Itseä kiinnostaisi myös pankkien riski jos inflaatio ja korkotaso nousisi 4-5% uskon että monelta ihmiseltä saattaisi jäädä lainaa maksamatta…
Tosin tämän osilta heittelen vaan ideoita päästä.

Edit: lisätty linkki artikkeliin joka keskustelee hieman aiheesta:

7 tykkäystä

Näen myös kasvavia uhkakuvia FinTech puolelta.
En ihmettelisi myöskään jos kyseisistä uhkakuvista osa näkyisi esim tulevaisuuden arvostuksessa.

1 tykkäys

On tullut itse mietittyä paljon sitä, että mitä tapahtuu sen jälkeen kun Nordea ollaan saatu trimmattua timanttiseen iskuun eli siis sen jälkeen kun tuloskasvua on hyvin vaikeaa saada nykyisellä setupilla. Sille, että osakekurssi tuplaisi niin vaadittaisiin 2x tulos tai 2x arvostuskertoimet verrattuna nykyiseen tai joku näiden kombinaatio. Ei ole ihan helposti piirrettävä skenaario mikään noista, ainakaan omasta mielestä. Toki moni sijoittaja varmasti tykkää, että osakkeella on korkea osinkotuotto% ja kurssi mörnii, jolloin osingot saa sijoitettua “edullisesti” takaisin, mutta itseäni ja uskoakseni monia muitakin sijoittaja tämä ei niin paljoa innosta.

Mistä sitten buustia hyvälle kurssikehitykselle tulevaisuudessa?

Jenkeissä isot yritykset ovat tajunneet sen, että tuloskasvun sijasta heidän on joka vuosi ja kvarttaali helpompi kasvattaa EPS:iä, jota pystytään buustamaan näyttävästi omien osakkeiden ostolla. Esimerkiksi Apple on jo siinä kokoluokassa, että pidemmän päälle liiketoiminnan suuret kasvuluvut ovat haastavia, mutta yhtiö tuottaa vapaata kassavirtaa sen verran, että niillä ostelee omia osakkeita useammalla kymmenellä miljardilla per vuosi. Olisi erittäin tärkeää saada regulaattorilta nyt lupa omien ostoon ja toivon mukaan tämä ei olisi mikään kertaluonteinen juttu vaan tätä voitonjakomuotoa saisi alkaa käyttämään vaikka vuosittain. Mielestäni paras yhdistelmä olisi Nordean ja monen muun (ehkä jopa kaikkien firmojen) kohdalla, että voitonjaosta väh. 50% käytettäisiin omien osakkeiden ostoon.

Nordea on siinä mielessä vähän samankaltaisessa tilanteessa, että jokusen vuoden päästä kasvu hidastuu ja vaikeutuu, mutta yhtiön liiketoiminta tuottaa vapaata kassavirtaa useamman miljardin. Ottamalla omien ostot osaksi voitonjakoa saadaan EPS kasvamaan, jonka johdosta kurssikehitys on suotuisaa ja tulevaisuudessa pystytään jakamaan enemmän osinkoa per osake.

Se on sääli, että omien osakkeiden ostoa ja mitätöintiä ei juurikaan käytetä Suomessa voitonjakona. Ovaro näin on tainnut tehdä, mutta euromääräisesti pienissä määrin. Luo meinaan aika hyvin omistaja-arvoa, jos vaikkapa kiinteistösijoitusyhtiö tai pankki ostaa omia osakkeita, joiden hinta on 0.6x P/B (hatusta heitetty luku) ja sen jälkeen mitätöi ne.

Tuon EPS:in manipuloinnin mahdollisuuden johdosta tykkään itse seurata sen kehittymisen sijasta mielummin EBITDAn kasvua, sillä siitä saa mielestäni paremman kuvan siitä miten yhtiön “ydinbisnes” kehittyy. Toki pankkien kohdalla EBITDAlla ei tee yhtään mitään.

15 tykkäystä

Ompas tähän ketjuun ilmestynyt huomaavaista porukkaa kertomaan syitä miksi ei omista nordeaa. Tätä samaa ilmiötä olen havainnut muunmuassa Harvian (ja parin muun hyvin vetävän yhtiön) ketjussa.

Kritiikkiä saa ja pitää antaa, mutta 4 kertaa putkeen norden ketjuun linkittäminen kauppalehden köyhästä, vanhasta italian pankkeihin viittavasta uutisesta tuntuu jo ylimitoitelta. Itselläni ei lisäksi riittäisi aika ja resurssit perustelemaan jokaisen EI omistamani yhtiön ketjuun miksi en omista kyseistä yhtiötä.

Sitten puolustuspuheenvuoroon.

Minulla on nordeaa reiluin rantein ja poikani salkussa myös. Näen itsekin Eun yhteisvastuun peikkona joka tuskin katoaa täysin koskaan.

Sitä lukuunottamatta nordean tämän hetken tuloksen tekokyky, yhdistettynä maantieteellisen sijaintiin, hyvään johtoon ja vahvaan pääomaan olen päättänyt katsoa tämän kortin hieman pidemmälle kun syksyllä maksettavaan 7.2% ja keväällä maksettavaan noin 6% osinkoon. Prosentit toki jotain aivan muuta kun aloitti ostot 4.5euron tuntumassa reilu vuosi sitten.

27 tykkäystä

En tiedä mitä tekemistä sillä että keskustelen yrityksen riskitekijöistä on sen kanssa omistaako sitä?

Omia omistuksiakin on hyvä välillä katsoa kriittisin silmin.
Nordea kuuluu salkkuni suurimpiin omistuksiin, sillä tankkasin sitä reilusti koronakuopassa.

Tavoitteeni oli tuoda esiin siihen liittyviä riskitekijöitä joista kaikki eivät välttämättä ole tietoisia.

Pankkien tuotto koostuu pääosin osingoista. Sillä kasvua ei yleisesti hirveästi tule.
Toki inflaatio kasvattaa hallinnoitavaa omaisuutta, ja viime kuukausien inflaatio ja elvytys piikki on ollut Nordealla kova juttu.
Hallinnoitava omaisuus kasvaa—> tuotot kasvaa.

Erittäin karkeasti voisi todeta että pankkien tuotto hallinnoitavalle omaisuudelle on luokkaa 0.3-0.8% keskimäärin tuo 0.5% tää nyt on vaan karkee heitto mutta…

Silti on tärkeää tietää yrityksen riskeistä?
Sillä mm tuo edellämainittu pankkikriisi voisi johtaa miljardien alaskirjauksiin…
Eikä aihe ole mitenkään vanha! Tällä viikolla viimeksi italialaispankki vaati lisäpääomaa!

16 tykkäystä

Euroalueen rahavaranto M3 kasvoi viimeisen vuoden aikana 8.3% kaikkien aikojen maksimiinsa, 15 tuhanteen miljardiin. On siinä kuitenkin kohtalaista kasvua. Eikä näy käyrän kulmakerroin juuri pienenevän.

1 tykkäys

Eikö tämä on juuri sitä “inflaatiosta” johtuvaa kasvua jossa tuossa mainitsin?
Vaikka tässä tapauksessa syystä tai toisesta tuo inflaatio jäi osittain saamatta tai lykkääntyi.

Kaipa se on. Euroalueen M3 näyttäisi käyrästä äkkiseltään katsottuna olleen 4700 miljardia v. 2000, se on inflaatiokorjattuna 6600 miljardia tänä vuonna, eli se selittää rahavarannon kasvusta hyvinkin viidesosan. Loput neljä viidesosaa on satunnaista, tilapäistä vaihtelua?

En oikeasti ymmärrä finanssimaailmasta hevon humppaa, mutta maallikkona tuntuisi, että kyllä ne “painetut” rahat tulevat pankkijärjestelmän pyöriteltäviksi muiltakin osin kuin vain inflaation verran? Ja jos euroalueen bisnekset kasvavat, pankkien luulisi kasvattavan bisneksiään hyvinkin vähintään samaan tahtiin, ellei jotain ihan mullistavaa tapahdu, eli esim. siirrytään johonkin mystisiin lohkoketjurahoihin tai muuhun keskinäiseen vaihtokauppaan, esim. oravannahkoihin. (Siihenkin olen kyllä varautunut, mulla on oravanpesä pihavaraston ylisillä, ja Nordeaa kevensin just aika paljon.)

3 tykkäystä

Laitetaas näin perjantain kunniaksi vähän datapläjäystä Nordeasta!

Ensin EPS-ennusteet. Kuten näkyy, ennusteet ovat nousseet raketin lailla koronakuopasta. Taustalla markkinan voimakas elpyminen sekä Nordean oman suoritustason parantuminen.


Ensi vuoden osingon osalta ennusteet ovat luonnollisesti jatkaneet myös nousuaan. Ennuste ei pidä sisällään mahdollisia omien ostoja, eli tuo on puhdas käteisosinko.

29 tykkäystä

Blommalla oli erinomaiset laskelmat Pohjoismaisten pankkien räikeästi ylikapitalisaatiosta. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, niin kuudella suurimmalla listautulla pankilla on ylimääräistä pääomaa lähes 35mrd suhteessa viranomaisrajoihin! Kun otetaan huomioon johdon harkinnanvaraiset puskurit, tippuu tuo taso noin 22 mrd:iin. Nordea luonnollisesti joukon ykkösenä ja ylimääräistä pääomaa on ihan huomattava osa markkina-arvosta. Sijoittajien tärkeä huomioida, että Nordea ei saa laitettua tätä pääomaa kunnolla töihin ja näin ollen se euro on oikeasti arvokkaampi sijoittajien taskussa, kun Nordean holvissa lepäämässä.

Samassa artikkelissa oli vertailtu europankkeja oman pääoman tuoton ja vakavaraisuuden osalta. Kuten näkyy, Pohjoismaiset pankit ovat räikeästi omassa sarjassaan molemmilla mittareilla.

Kyllähän tätä dataa katsoessa nousee verenpaineen lisäksi myös kysymys tämän EKP:n politiikan järkevyydestä. Olen itse tätä kritisoinut useampaan otteseen (viimeksi täällä Sijoittajat haaveilevat jo syksyn jättiosingoista, kun pankkien hanat aukeavat – Tällaisia osinkopotteja Helsingin pörssin pankeilta on lokakuussa luvassa | Kauppalehti) ja mielestäni tämä one size fits for all politiikka on kyllä tullut tiensä päähän. EKP:n on kyllä todella vaikea keksiä enää argumentteja sille, että Pohjoismaiset pankit eivät saisi purkaa ylimääräistä pääomaa tulevina vuosina. Todella mielenkiintoista nähdä miten EKP käsittelee tuota Nordean omien ostojen pyyntöä. Bloomberg arvioi itse, että osto-ohjelma voisi olla joka 4mrd, eli 10 % osakesarjasta. Tämä olisi todella massiivinen taso ja avaisi kunnolla portit ylimääräisen pääoman jakamiselle. :thinking:

73 tykkäystä

Olit myös lausunut seuraavaa linkkaamassasi Kauppalehden jutussa, https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sijoittajat-haaveilevat-jo-syksyn-jattiosingoista-kun-pankkien-hanat-aukeavat-tallaisia-osinkopotteja-helsingin-porssin-pankeilta-on-lokakuussa-luvassa/a0def341-d65c-4a72-8da9-8c75e384bc5f:

”Kun omia osakkeita ostetaan alle kirja-arvolla, niin jäljelle jäävien omistajien osuuksien arvo kasvaa. Tällöin ostetaan ikään kuin ulos ne omistajat, jotka ovat valmiita myymään alle tasearvon. Paperilla se on kaunis ajatus ja oikein tehtynä fantastinen tapa luoda arvoa omistajille,” Vilén sanoo.

Täysin riskitöntä omien osakkeiden ostaminen ei kuitenkaan ole, sillä jos osakkeita hankkii jostain syystä ylihintaan, omistajien varallisuutta tuhotaan.

”Ongelma omien osakkeiden ostoissa on se, että niitä ostetaan usein silloin, kun menee hirveän hyvin ja kurssit ovat korkealla. Niitä pitäisi ostaa kun on kriisi ja veri virtaa kaduilla, mutta silloin ei aina uskalleta, kun halutaan suojella omaa pesää.”

Eli varsin kaksipiippuinen juttuhan tuo omien osto näillä kurssitasoilla on, tokihan Nordean kädet olivat aiemmin sidotut EKP:n määräysten takia. Onko nyt sitten vain niin, että pankkien kohdalla ylipääomituksen purkaminen menee kaiken muun edelle, jolloin pääomia ei tarvitse säilyttää holveissa miinuskorolla. Saulihan ei tähän Kauppalehden haastattelussa halunnut ottaa kantaa, koska Nordea ei ole seurannassa.

16 tykkäystä

Jep, eihän tämä ole N omistajille mikään herkkutilanne. Silloin kun osake on halpa ja omien ostolla olisi luotu isosti arvoa, ei ostoja voinut tehdä. Nyt kun ehkä vihdoin saadaan ostaa, niin kurssi huitelee reilusti yli tasearvolla ja korkeimmalla tasolla vuosiin. Mielestäni ei todellakaan ole kirkossa kuulutettu, että 10e/osake ostot luovat omistaja-arvoa. Tuo vaatii kyllä sitä, että N suoritustaso on todellakin parantunut pysyvästi ja että nykyiset konsensusennusteet realisoituvat.

29 tykkäystä

Jos heittelee sellaisen skenaarion, että nyt saadaan EKP:lta se lupa omien ostolle, niin voiko siihen asettaa jotain ehtoja? Tai ainakaan sellaisia jotka eivät liity suoraan pankiin itseensä, tietysti taseen pitää kestää leikiten? Onko niitä muita ehtoja historiassa ollut jollain?

Sitä mietin, että siinä vaiheessa kun etelässä aletaan huonoimpia kuoppaamaan, niin koko sektori korjaa melko varmasti alaspäin ja mahdollisuutta omistaja-arvon luonnille on taas paremmin tarjolla.

Voiko siis sellaisessa tapauksessa käydä niin että nyt tulee EKP:lta joojoot, mutta sitten aletaan kuitenkin vetämään lupia takaisin kun jollain muulla arki koittaa moratorioiden päätyttyä…?

Ajallisestihan tämä kaikki voi tapahtua samassa ikkunassa esim. ostoluvat alku- ja sektorikriisi loppusyksystä.
Oletuksena, että Nordea tosiaan miettii hieman luvatkin saatuaan, että milläs hinnalla homma kannattaa tehdä ja ajallista hajautusta ostoille tapahtuu

3 tykkäystä

Jos 15v sitten olisi sanottu, että vuonna 2021 EKP päättää pankkien osalta johtonimityksistä, palkitsemisesta, voitonjaosta, taserakenteesta, riskiprofiilista yms. niin sinua tuskin olisi uskottu.

Jos 3v sitten olisi sanottu, että EKP kieltää kaikkia pankkeja jakamasta osinkoa sinua tuskin olisi uskottu.

Ei kannata aliarvioida EKP:n kykyä tehdä yllättäviäkin liikkeitä kun kyseessä ovat pankit.

19 tykkäystä

Olettamuksena on käytetty sitä, että Nordea ostaa Sammolta omia osakkeitaan. Tuossa tapauksessa tulee mieleen, että Sampo Nordean suurimpana omistajana pääsee sanelemaan kaupan ehdot ( hinta, ajoitus ) tavalla, mikä ei ole jäljelle jäävien Nordean omistajien etu.

But then again, one could look at it from the that there was a particular reason (at least partly) for why Nordea was trading below book value (and also other banks), and that can be partly blamed on the ECB dividend ban.

Even though corona was perhaps the biggest reason for the big dip in bank shares, the dividend ban escalated the dip. So I would argue that it would be fair to assume that if Nordea would have been able to pay out dividends and buy back shares, the Nordea share (and other Nordic banks) would not been trading as low as the share did in 2020.

Because I believe that if we would have seen buybacks by all Nordic banks (if they would have been allowed, and I firmly think that banks would have started buy back shares), then we would not seen the Nordic banks trading at such a low value in 2020.

Edit:

My point: without the dividend ban, the shares would not have been as cheap as they were, so it it is a bit pointless to discuss why Nordea was as cheap as it was (and why did not Nordea act), as ECB created this (one off) investment opportunity for us investors (lets hope it was the first and last time)

Just my 2 cents…

13 tykkäystä

Marraskuu 2020:

image

Jepjep, lyhyellä aikavälillä ei niin mahtiliike ollutkaan, vaikka toki Sammolla noita miljardeja riittää. Mutta taitaa summa kuitenkin olla noin 4,4 % nykyisestä markkina-arvosta.

14 tykkäystä

Jos omistajia ei kohdella tasapuolisesti, niin sehän olisi sitten sellainen temppu, että hallitukselle ei myönnetä vastuuvapautta yhtiökokouksessa ja raastuvassa tavataan… Toki Sampo mielellään möisi preemiolla kurssiinkin nähden, oli se mikä hyvänsä, mutta kyllä siellä on muitakin vallan käyttäjiä sitten äänessä, tuskin esim. Christer Gardell antaa mukisematta itseään ryöstää…
Mutta toki se Sampan osuus on se potti mitä varmastikin ostamassa ollaan!

Niin jos tähän kuvaasi ympyröi missä valta asuu, niin ei tarvitse epäillä voidaanko nordicsejä kyykyttää miten tahtoo jatkossakin :smiley:

3 tykkäystä

Vähän pitää korjata tätä, Sampo ei voi sanella ehtoja (liian pieni omistus) ja jos se teoriassa näin tekisi olisi se rikollista (osakkaiden tasavertainen kohtelu yms.). Kaupat tehdään markkinahinnalla ja mitään muita ehtojahan näihin ei liity. Kummankaan toimijan näkökulmasta ei ole oleellista väliä kuka vastapuoli on. Sampo haluaa possastaan eroon mahdollisimman nopeasti ja Nordea haluaa puolestaan ostaa ison määrän omia osakkeita (JOS EKP sallii). Koska molemmat haluaa tehdä isoa kauppaa, on sinänsä kätevää jos vastapuolella on toinen taho kuka haluaa tehdä ison kaupan.

Kuten olen aiemmin sanonut, en usko että Sampo jää odottamaan EKP:n päätöksiä, vaan seuraavat N osakkeet pistetään laitaan elokuussa (23.8), kun myyntirajoitus raukeaa.

21 tykkäystä