Osakesijoittaminen

Nordea: Saahan tästä osinkoakin

Viesti siirretty Ålandsbanken-ketjuun.

1 tykkäys

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin ollaan taas lähellä osakkeiden mitätöintiä, kun eilisten hankintojen jälkeen oli Nordean omistuksessa 39 494 543 omaa osaketta pääomarakenteen optimointitarkoituksessa ja 7 112 244 omaa osaketta palkkiotarkoituksessa.

Edellinen mitätöinti reilu kuukausi sitten (4.11.) oli 42,6 miljoonaa osaketta, joka vastasi reilua prosenttia osakekannasta.

Veikkaan siis, että tällä viikolla osakekanta supistuu taas noin prosentilla.

8 tykkäystä

Tarkalla mitätöintihetkellä ei ole tosiaan oikein mitään väliä, ne omien ostojen hyödyt omistajille toteutuu saman tien sitä mukaa kun ostoja tehdään.

Ainoa juttu oikeastaan mitätöinneissä on se, että yhtiö voi pitää hallussaan vain 10% omista osakkeistaan, joten niitä pitää sitä ennen mitätöidä ennen kuin olisi ostettu niin paljon omia osakkeita että mentäisiin tuon rajan yli - ja tuokin on vain ihan tekninen pikkujuttu sinänsä.

1 tykkäys

Tämä toki on täysin selvää varmaan kaikille tällä palstalla.

Spekuloinkin vain mitätöinti-ilmoituksen ajankohdan olevan lähellä.
Mitätöinnit ovat OMX Helsingissä kuitenkin sen verran harvinaisia, että näillä lienee aina posiviinen signaaliarvo, vaikka omien ostotkin ovat kaikkien tiedossa.

Onhan osakekannan koolla merkitystä myös tunnuslukujen laskennassa.

1 tykkäys

Olettaisin, että tämä olisi markkinan tiedossa ja sitä myöten täysin hinnoiteltu. Etenkin kun on aika isosta firmasta ja likvidistä osakkeesta kuitenkin kyse.

Sinänsä soisin voitonjaon siirtyvän enemmänkin tähän suuntaan ja mitätöinnin harvinaisuus on vähän surullista.

6 tykkäystä

Nordea oli tosiaan aamusta mitätöinyt vajaa 42 miljoonaa osaketta mikä vastaa noin 1% osuutta koko osakekannasta ja on noin 12. päivän päivävaihto Helsingin pörssissä.
Nordea on nyt takaisinosto-ohjelma myötä mitätöinyt yhteensä 82 miljoonaa osaketta joka vastaa vajaa puolta koko osto-ohjelman kahden miljardin valtuutuksesta.

17 tykkäystä

Kuinka kauan ostot jatkuvat?

Valtuutus on voimassa seuraavaan yhtiökoukseen saakka

2 tykkäystä

’ Osakkeita voidaan hankkia enintään 500 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin 12,35:tä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, ja niiden hankintaan käytettävä kokonaissumma voi olla enintään 2,0 miljardia euroa. ’

4 tykkäystä

Nordea järkkää näköjään CMD:n, mielenkiinnolla jään seuraamaan miten he meinaavat lähteä toteuttamaan uutta strategiaansa ja millaisia taloudellisia tavoitteita siihen kuuluu.
Uusi strategia julkaistaan pari viikkoa ennen CMD:tä 3.2.

14 tykkäystä

Vuosi vaihtunut, ja analyytikot alkavat arvioimaan tavoitehintojaan osarin alla. UBS Nostaa

UBS: 121 (11,75 EUR) → 127 SEK (12,33 EUR) & Osta
SEB: 125 → 130 SEK (12,66 EUR) & Osta

2022-01-10 09:57
UBS höjer riktkursen för Nordea till 127 kronor (121), upprepar köp

2022-01-12 06:55
SEB höjer riktkursen för Nordea till 130 kronor (125), upprepar köp - BN

31 tykkäystä

Nordean rahastoill hyvä kysyntä Suomessa.
Melkein puolet nettomerkinnöistä Suomessa

28 tykkäystä

Viesti yhdistettiin ketjuun: Omat kokemukset yhtiöistä -ketju

Nordeassa hallituksen puheenjohtaja menossa vaihtoon kun Sammon omistus jatkaa laskuaan.

15 tykkäystä

Tekeekö mikään analyysipaja Nordeasta analyysia?

Norean sivuilta löydät yhtiötä seuraavat analyytikot.

Tässä analyytikot: Analysts covering Nordea | Nordea

ja tässä konsensusennusteita: Consensus estimates | Nordea

5 tykkäystä

Tervehdys kaikille!

Olen Nordeaan sijoittanut jo noin kymmenen vuoden ajan ja herättelen keskustelua sekä kerron omia näkemyksiäni tulevasta tilinpäätöksestä sekä sen yhteydessä kerrottavista uusista taloudellisista tavoitteista. Nordea ei toki ole viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut mikään huippuhyvä sijoitus, mutta kulkenut mielestäni oikeaan suuntaan (it- ja muun toiminnan uudistus sekä riskin vähentäminen) ja nyt potentiaali on rämpimisen jälkeen alkanut näkyä. Viime vuoden aikana tämä on näkynyt myös analyytikoiden tavoihinnoissa, jotka ovat nousseet 7,9 eurosta 11,65 euroon. Viimeaikaiset tavoitehinnan nostot voisivat viitata siihen suuntaan, että tavoitehintojen kasvutrendi jatkuu. Mielestäni tämä on täysin oikeutettua.

Tällä hetkellä analyytikkojen konsensus koko vuoden osakekohtaiseksi tulokseksi on 0,93 euroa, jolloin viimeisen kvartaalin osakekohtaisen tuloksen pitäisi olla 0,24 euroa. Oma oletukseni on, että konsensusennuste ylitetään hieman ja se on aiempien kvartaalien mukaisesti 0,25 euroa. Oletukseni perustuu kahteen seikkaan: ensinnäkin Nordean hyvään toimintaan asuntolainoituksessa ja toiseksi Nordean rahastojen hyvään myyntiin.

Kuten hyvin tiedossa on, että asuntomarkkinoilla aktiviteetti on ollut ennätysmäistä. Nordea on pystynyt kasvattamaan markkinaosuuttaan ja tämä on näkemykseni mukaan johtunut hyvästä it-uudistuksen jälkeisestä toimintamallista, jonka merkitys on korona-aikana korostunut. Toisin sanoen Nordea on pystynyt tekemään tarjouksia ja järjestelemään lainoja riittävän nopeasti verrattuna moneen muuhun toimijaan. Omakohtaisen kokemuksen kautta ja kuulemieni tarinoiden perusteella vaikuttaa siltä, että monella muulla pankilla on ollut suuria vaikeuksia yhteydenpidossa ja lainaneuvotteluissa. Toki näkökulma on suomikeskeinen ja muutenkin suppea, mutta oletan, että havaintoja voi jonkin verran yleistää. Muilla pankeilla lainatarjous on liikaa yhden ihmisen sekä fyysisten konttoreiden varassa, kun Nordealla etäasiointi toimii mallikkaasti. Varsinkin Osuuspankki on kuulemani mukaan sekoillut erityisen paljon laina-asioissa. Tämä tilanne on käsittääkseni johtanut siihen, että Nordean ei ole tarvinnut markkinaosuutta kasvattaakseen kilpailla juuri hinnalla, vaan ylipäätään se, että laina järjestyy, on ollut riittävä tekijä. Rahastoissa taas markkinaosuus Nordealla on kasvanut - oletettavasti kiitos hyvän markkinoinnin, sillä eiväthän nuo Nordean rahastotuotteet vähääkään aiheeseen perehtyneillä mitään ostohaluja herätä.

Nordea asetti toimitusjohtajan vaihdon aikoihin itselleen taloudelliset tavoitteet. Merkittävimmät asiat olivat yli 10% ROE ja alle 50% kulusuhde. Nämä nykyiset tavoitteet täyttyivät etuajassa ja vähän runsaan kahden viikon päästä kuulemme uudet lähivuosien tavoitteet. Tämänhetkiset tavoitteet eivät olleet mitenkään kunnianhimoiset. Oli lähes ilmiselvää, että ne tullaan täyttämään. Rima asetettiin sen verran alas, että pettymysten jälkeen niiden ylittäminen oli selvää. Oletan, että uudet tavoitteet ovat suurin piirtein samalla realistisella periaatteella laaditut. Nordean hallituksessa olevan Christell Gardellin mukaan Nordean tulisi tavoitella 14% oman pääoman tuottoa. Oletan, että tuo 14% tuleekin olemaan tavoite vuoteen 2025 mennessä. Vaikka tuo on suurehko hyppäys ylöspäin, niin mikään erityisen kunnianhimoinen se ei mielestäni ole, vaan täysin realistinen tavoite. Tuo 14% oman pääoman tuotto kun miltei täyttyisi jo nykyisellä tulostasolla, mikäli pääoman määrä olisi nykyisten tavoitteiden mukainen. ROE on pieni, koska Nordea on ylikapitalisoitu.

Tällä hetkellähän Nordean tavoite on pitää CET1-vaatimuksen lisäksi 1,5-2% pääomapuskuria. Viime kvartaalin lopussa CET1-tavoite ylittyi 6,7 prosentilla. Kun tuosta otetaan pois maksimi 2% puskuri, niin ylimääräistä pääomaa on 4,7 CET1-prosenttia. Euroiksi muutettuna tuo tarkoittaa noin 7 miljardia euroa “ylikapitalisaatiota”. Näissä luvuissa on sitten jo mukana tämä nykyinen kahden miljardian omien osakkeiden osto-ohjelma. Lisäksi koronan aiheuttamia luottotappiovarauksia on rapiat 600 miljoonan euron arvosta, jotka on laskettu jo menetyksiksi. Nuo luottotappiothan eivät ole odotetusti realisoituneet, vaan näitä varauksia on voitu hieman purkaa. Voi olla, että nämä varaukset menevät luottotappioihin täysin, mutta näkisin, että pieni positiivisen yllätyksen mahdollisuus on siinä, että varauksia voidaan purkaa edelleen.

Omien laskelmieni perusteella Nordealla on tällä hetkellä siis lähes 7 miljardia euroa ylimääräistä pääomaa jaettavana. Ensi keväänä jaettaneen tavoitteiden mukaisesti 0,66 euron osinko, johon mennee noin 2,7 miljardia euroa. Näin ollen omien osakkeiden ostoja tulee jatkaa ja Nordeahan on jo kertonut hakevansa lupaa jatko-ohjelmalle. Nykyinen ohjelma riittänee yhtiökokouksen korville ja seuraava voisi jatkaa siitä. Oletan, että jatko-ohjelmakin on parin miljardin kokoluokkaa. Potentiaalia olisi siihen, että takaisinostoja toteutetaan edelleen tulevina vuosina kunnes ylikapitalisointi on purettu. En odota siis kertarysäystä, vaan pidempää ohjelmaa.

Millaiset uudet tavoitteet sitten olisivat? Oletan, että horisontti heitetään vuoteen 2025, jolloin ROE-tavoite on Gardellin mainostama 14%. Kulusuhdetavoite on 45%. Pääomapuskuritavoite pidetään 1,5-2% yli viranomaisten vaatimustason (oletettavaa on, että uusimpien regulaatiosäädösten johdosta pääomavaatimustaso kasvaa, mutten usko, että tämä nousu on dramaattista). Osinkojen payout-prosentti pysyy 60-70 prosentissa ja ylimääräinen pääoma jaetaan takaisinostojen kautta. Lisäksi tavoitteisiin voidaan lisätä kasvutavoite, joka on markkinaosuuden yleinen kasvattaminen.

Mikä on ajatukseni osakkeen hinnan kehityksestä? Omasta mielestäni osake on edelleen edullisesti hinnoiteltu. Olen pitänyt Nordeaa osinkopaperina ja mielestäni osake on edullinen kun osinkoprosentti on yli 5%. Nordean liiketoiminta ei ole voimakkaasti kasvavaa (tosin nousevat korot saattavat tuoda eloa korkokatteeseen tulevina vuosina), mutta pidän sitä suhteellisen vakaana ja nykyisellään vähäriskisenä (osin kiitos regulaation). Näin ollen osake on mielestäni nyt edullinen alle 13 euron hinnalla. Odotukseni on, että osakekohtainen osinko kasvaa ollen nyt tänä keväänä 0,66 euroa ja tulevana keväänä 0,70 euroa (eps ylittänee tältä vuodelta euron tason).

68 tykkäystä

Ihan hyvää pohdintaa, mutta tällaiset yliyleistykset omien kokemusten ja kuulopuheiden perusteella kannattaa ehkä jättää tekemättä, niissä kun on yleensä kovasti kaupunki-, konttori- ja kuluttajakohtaisia eroja. Fakta on toki se, että Nordea on korona-aikana kyennyt kasvattamaan asuntolainojen markkinaosuuttaan Suomessa, mutta isossa kuvassa se on nyt päässyt vasta takaisin vuoden 2017 tasolle, eli aikaan ennen parin vuoden korpivaellustaan:

Anekdoottina voin kertoa, että olen ottanut neljän vuoden sisään kaksi asuntolainaa, ja Nordea on pelannut itsensä leikistä ulos molemmilla kerroilla. Ensimmäisellä kerralla Nordean hitaus pakotti minut vaihtamaan pankkia (juuri OP:iin, heh), toisella kerralla viime vuoden keväällä Nordea oli pankeista ainoa, jolle en saanut edes neuvotteluaikaa, kun taas oma pankkini oli kaikin puolin joukon ripein. (Asun kasvukeskuksen keskusta-alueella.)

No, nämä omakohtaiset kokemukset olisivat toisen ketjun aiheita, joten ei niistä sen enempää.

Aiheeseen liittyen todettakoon nyt vaikka vielä, että tällä hetkellä Euroopan pankkisektorilla synkät pilvet näkyvät ainakin hetkellisesti väistyneen ja esimerkiksi Euro Stoxx Banks on ylimmillään sitten syyskuun 2018. Makrotasolla epävarmuutta on kuitenkin ilmassa niin globaalista kuin eurooppalaisestakin näkökulmasta jos jonkinmoista, ja lopulta koko Euroopan pankkisektori seuraa tätä kehitystä orjallisesti ja yhtenäisesti. Kauanko pankkien kissanpäivät tällä kertaa jatkuvat, sitä en uskalla arvailla. Nordea on joka tapauksessa uuden johtonsa alaisuudessa osoittanut jo useasti pystyvänsä ylittämään tavoitteensa, mutta itse odottelen näyttöjä vielä vaikeammastakin suhdanteesta. Koronaa en ainakaan vielä tällaiseksi laske keskuspankkien ennennäkemättömän QE:n takia.

14 tykkäystä

Kiitos @Paracelsus hyvästä kirjoituksesta! Itse en pidä positiivisen yllätyksen mahdollisuutta pienenä luottotappiovarausten purkamisen osalta, ovathan pohjoismaiset taloudet selvinneet koronasta toistaiseksi varsin hyvin, ja varauksia tehtiin reilusti.

Jonkinlaisena peikkona pankkisektorilla on tietenkin yhteisvastuu. Etelä-Euroopankin pankit ovat nyt kuitenkin selvästi paremmassa kunnossa kuin muutama vuosi sitten.

5 tykkäystä