Jotain positiivista tähänkin päivään kun salkku sulaa silmissä!
Nordea on aamusta ajanut 34,7 miljoonaa osaketta silppuriin.
https://www.inderes.fi/fi/tiedotteet/nordea-mitatoi-takaisinostettuja-osakkeita-1
Eniten ihmetyttää miksi noita mitätöitäväksi ostettuja osakkeita säilötään edelleen siellä eikä kaikkia mitätöidä kerralla.
Nordean omistuksessa on 5770674 omaa osaketta pääomarakenteen optimointitarkoituksessa ja 7112244 omaa osaketta palkkiotarkoituksessa.
“Nordea on ainoana finanssialan edustajana mukana Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Oikeusministeriön toteuttamassa Olen Antirasisti -kampanjassa. Kampanjaan osallistumalla Nordea haluaa viestiä yhdenvertaisemman ja moninaisemman yhteiskunnan tärkeydestä ja levittää tietoisuutta siitä, mitä jokainen voi tehdä antirasistisen toiminnan eteen.”
En ole erityisemmin tämmöisen kampanjoinnin fani kun se tulee omistamaltani yritykseltä.
Nämä ovat lähinnä semmoista firmojen nokittelua, missä mopo lähtee lopulta käsistä Coca Colan “olkaa vähemmän valkoisia”-koulutuksen tyyliin. Sekin yksi syy miksi sijoitin ennemmin firman kilpailijaan, joskin Pepsikin suorastaan valuttaa ane-rahaa kaikenlaisiin ihonväriin perustuviin rasistisiin aloitteisiin.
Eiköhän se ole sanomattakin selvää että Nordea ei aktiivisesti harrasta rasismia. Ei tarvitse jenkkien tyyliin revitellä.
Identiteettipolitiikkaan kuuluu viestiä, että minä olen tällainen ja kannan näitä hyveitä mukanani. Samalla viestitään, että jos sinä et ole tällainen, olet erilainen ja sinulla ei ole näitä hyveitä. Jos ei ole fasisti, niin silloin on antifa…
Ainoa finanssialan toimija, joka on antirasistinen? Muut ovat siis …
Voi olla, että tässä signaloidaan laajalle asiakaskunnalle tai sen laajentamiseksi. Samalla otetaan kuitenkin riski, että tullaan nimitelleeksi muita tietynlaisiksi. Mitenköhän Nordea on ylimmässä johdossa ja hallituksessa ottanut huomioon antirasistisuuden, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden?
Kyllä, olen asiakas ja omistaja edelleen, lähes asiakasomistaja siis.
Ei tuosta nyt niin kannata hernettä nenään vetää. Jotenkin perisuomalainen tapa kääntää hyvä asia negatiiviseksi. Vaikea nimittäin nähdä tätä muuna kuin hyvänä asiana.
Tässä on erilaisia ulottuvuuksia, jotka on syytä huomioida. Rakenteellista rasismia on kaikkialla työelämässä ja yhteiskunnassa. Eli ensinnäkin kyse on yhdenvertaisista ihmisoikeuksista, jotka eivät tänä päivänä toteudu Suomessa ja Nordea haluaa olla mukana johtamassa muutosta. Toiseksi kyse on työntekijöistä ja työnhakijoista. Moni meistä haluaa olla yrityksessä töissä, joka uskaltaa ottaa kantaa ja toisaalta huomioi kaikki yksilöinä ja kohtelee yhdenvertaisesti. Ja sama tematiikka koskee asiakkaita. Lisäksi Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa ulkomailta. Tässä on siis myös yhteiskunnallinen ulottuvuus.
Kun puhutaan antirasismista, ei puhuta rasismin nollatoleranssista vaan aktiivisesta toiminnasta rasismin kitkemiseksi.
Jokainen päätös luo signaalin. On helpompaa olla hiljaa, kun syrjintää tai rasismia esiintyy. Se ei kuitenkaan tuo muutosta parempaan. Monet (asiakkaat, työntekijät, osakkeenomistajat yms) näkevät, että myös yrityksillä on vastuu ottaa kantaa yhteiskunnallisiin teemoihin ja edistää vastuullisuutta.
Miten Nordean ylin johto on ottanut huomioon? Ylin johto tukee moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittämistä monin tavoin. Ja ehkä kuullaan tästä enemmän tulevassa yhtiökokouksessa maaliskuussa.
Swedbankin tulos oli ok. ruotsin asuntolainamarkkina kasvaa volyymeissa ja Swedbank menetti taas markkinaosuutta. Nordea todennäköisesti sitä hieman taas otti. kuitenkin marginaalit ruotsissa tulleet alaspäin. taistelu on verenpunaista. komissiot on nyt kaikilla pankeilla tapissa niin varmaan nordeallakin huomenna ja luottotappiot lähellä nollaa. kannattaa kuitenkin henkisesti varautua, kun markkina on yllättyvinään tuloksesta 
Nordena tulos näyttää vallan mainiolta kautta linjan. Oman pääoman tuotto nousi yli 11 %:iin.
Tässä oli konsensuodotukset blummalta:
Uudet tavoitteet:
“Nordean uusi taloudellinen tavoite on yli 13 prosentin oman pääoman tuotto vuonna 2025. Tavoitetta tukee 45-47 prosentin kulu/tuotto-suhde.”
En tiedä, että oliko tätä jo aiemmin ilmoitettu, mutta CEO kertoo seuraavaa: “Myös omien osakkeittemme takaisinosto-ohjelma jatkuu. Olemme tähän mennessä käyttäneet 75prosenttia suunnitellusta 2miljardista eurosta ja ostaneet osakkeenomistajilta takaisin 141miljoonaa osaketta. Osakkeiden takaisinostot ovat mielestämme keskeinen osa Nordean pääomarakenteen hallintaa, ja teimme tammikuussa 2022 EKP:lle virallisen hakemuksen takaisinosto-ohjelman mahdollisesta jatkosta.”
Tämähän on tietenkin positiivinen asia meidän osakkeenomistajien näkökulmasta, jos Nordea vielä jatkaa omien osakkeiden ostoja ja mitätöintejä.
Juttu ei ole maksumuurin takana ja sitä lukiessa menee muutama minuutti, ihan hyvä kooste.
" Konsernijohtaja Frank Vang-Jensen toteaa vuoden 2021 olleen hyvä.
”Olen ylpeä siitä, miten olemme kehittyneet pankkina - yhdessä asiakkaittemme kanssa. Liiketoimintamme volyymit kasvoivat, ja kasvatimme markkinaosuuksiamme Pohjoismaissa kautta linjan. Asuntoluottojen volyymit kasvoivat 6prosenttia, samoin luotonanto pienille ja keskisuurille yrityksille. Hoidossa oleva varallisuus kasvoi 17prosenttia. Kaikki nämä kolme ovat nyt ennätystasoilla. Asiakasvalituksia tehdään nyt 41prosenttia vähemmän kuin kolme vuotta sitten”, hän sanoo tiedotteessa."
Tässä vielä arvostamani Mika Heikkilän twiitti.
Tuloskommentit Sampo-lasien lävitse katsottuna:
Muistankohan nyt ihan oikein, että Nordea kommunikoi jo viime vuoden puolella aloittaneensa keskustelut EKP:n kanssa uudesta omien osakkeiden osto-ohjelmasta. Olisiko nyt sitten niin, että keskusteluista on edetty varsinaiseen viralliseen hakemusvaiheeseen!? Tästä varmaan voisi päätellä, että alustavien keskustelujen perusteella EKP:n puolelta olisi näytetty vihreää valoa niin, että hakemuksella on hyvät mahdollisuudet mennä läpi!?
Muistat aivan oikein!
Kuten 16. syyskuuta 2021 kerrottiin, Nordea on aloittanut keskustelut EKP:n kanssa myös takaisinosto-ohjelman mahdollisesta jatkosta, joka edellyttää erillistä lupaa EKP:ltä. Nordea suunnittelee tekevänsä virallisen hakemuksen toisesta ohjelmasta vuoden 2022 alussa varsinaisen yhtiökokouksen 24. maaliskuuta 2021 hallitukselle antaman valtuutuksen mukaisesti.
Tänään Nordeasta kirjoittaa Iltalehti, jonka verkkopalvelua seuraa n. 2,5 miljoonaa lukijaa:
”Viime viikolla Nordea-pankki liittyi näyttävästi oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun lanseeraamaan Olen antirasisti -kampanjaan, ja viranomaiset saivat hashtagin trendaamaan Twitterissä ristiintviittaamalla toisiaan.
Antirasismi kuulostaa kivalta ja pehmoiselta, sillä kukapa ei haluaisi taistella rasismia vastaan. Mutta tajusikohan esimerkiksi Nordea, millaiseen liikkeeseen se nyt nimensä kytki?”
Nordea ei sorru minkäänlaiseen ”rotuerotteluun” aloitteellan. Ihmisrymä ”antirasistit” eivät ole ”rotu”, eikä ihmisryhmä ”rasistit” ole ”rotu”. On murheellista kun yhteiskunnallisessa keskustelussa käytetään tällaista retoriikkaa, jonka kömpelön tarkoituksenhakuisuuden luulisi jokaisen edes puolisivistyneen ymmärtävän. BTW: kuuluko tämä keskustelu ylipäätänsä tämän otsikon alle, tällaiselle on varmaan omat paikkansa?
Olin juuri kommentoimassa, että ei kuulu.
Nämä kampanjat voi huomioida sijoittajavinkkelistä siinä mielessä, jos kun ne vaikuttaa brändin ja mielikuvien kautta liiketoimintaan.
Yli 10 miljoonan asiakkaan Nordeassa tuskin kauheasti.
Toinen pointti. Vastuullisuus yms. keskustelussa ollaan Suomessa melko paljon kiinni vielä ilmasto/ympäristö-piirissä, mutta jos useiden trendien syntymaassa Yhdysvalloissa katsoo niin vähemmistöt, diversiteetti, rasismin vastainen taistelu (jotka meistä kaikki varmasti allekirjoittajat ihan relevanteiksi seikoiksi huomioida) nousee täälläkin voimakkaasti esiin.
Yhtä kaikki, aiheesta keskustelun ellei se oikeasti heilauta kassavirtoja voisi siirtää muualle, joko Kahvihuoneeseen tai politiikkanurkkaukseen.
Korona johti tunnetusti EKP:n suositukseen, että pankit eivät jakelisi osinkoja ja ostelisi omia osakkeita. Itseä vähän vierastuttaa tämän päivän hehkutus Nordean omien osakkeiden ostoista, joihin yhtiön puolelta heitetään löylyä kiukaalle.
En ole tsekannut, kuinka suuren osan vuoden 2019 yhtiökokouksen omien osakkeiden osto-oikeuksista Nordean hallitus lopulta käytti hyväksi. Kim Lindström tunnetusti on sijoittamisen monella osa-alueella Suomessa pioneeri ja hän jos kuka tuntee pankkisektorin. Nämä hänen vuoden 2019 kolumnit Nordean aliarvostuksesta saivat minun tällöin tankkaamaan Nordeaa. Alla linkki yhteen sellaiseen kolumniin. Toivoa sopii, että Nordean hallituksella on arvonmääritys hallussa, mutta vähän tuntuu että pyörää nyt keksitään uudestaan.
