En ole seurannut tarkemmin Olvia mutta panimoalan myynnistä löytyy kokemusta yli kymmenen vuoden ajalta. Osa ajasta Olvilla.
Panimobisneksessä yleensä suurin yksittäinen tekijä onnistuneeseen vuoteen on kesän sää, jos on lämmintä niin ihmiset kuluttavat paljon hyväkatteisia tuotteita, siis juuri niitä annospakkauksia jotka on sijoitettu kaupoissa kylmäkaappeihin. Ravintolamyynnissä suurimmat voluumit ovat pitkään olleet Koffilla ja Hartwallilla, nämä samat yhtiöt tulevat olemaan suurimpia kärsijöitä kun ihmiset eivät kuluta tuotteita ravintoloissa, terasseilla ja festareilla. Kannattaa ottaa huomioon myös se, että panimot kärsivät kun isot joukot eivät enää vaella matkustaja-aluksille ja kärrää sieltä lavatolkulla juomia mukanaan.
Voisin kuvitella että tämän keissin suurin voittaja on verottaja kun ihmiset siirtyvät lomautettuina juomaan yhden euron hintaisia marketista löytyviä suomalaisia tarjouslaagereita. Muutama vuosi sitten marketin tarjouslaatikon pantittomasta tukkuhinnasta meni verokarhulle kutakuinkin 70%. Kaupan maailmassa suuret panimot neuvottelevat ketjujen kanssa vuosisopimuksia, näissä sopimuksissa ison volyymin tarjouskalja on yleensä lähes nollakatteinen “sisäänheittotuote”. Samaan sopimukseen liitetyt muut kampanjat ja aktiviteetit tuovat yleensä rahan taloon. Esimerkiksi oikea-aikainen hintakampanja omavalmisteisesta ja hyväkatteisesta tuotteesta (esim. Olvin lonkero, KevytOlo kivennäisvedet) voi olla hyvin tuottoisa panimolle.
Olvin kohdalla kannatta huomioida myös konsernin ulkomaiset tehtaat ja brändit, näistä muistikuvani on sen verran hatarat etten uskalla kirjoittaa niistä sen enempää 
Tämä ei nyt suoraan vastannut kysymykseen mutta ehkä jotain kiinnostaa lukea yleistä, joskin muutaman vuoden vanhaa tietoa panimoalasta.