Ulkoinen selvittäjä voi olla esim tilintarkastustoimisto. Toivottavasti firmalta löytyy kompetenssia siihen tehtävään. Minulla oli aikoinaan mahdollisuus seurata vierestä tapausta, kun ulkoinen selvittäjä tuli selvittämään luotonannon tilannetta. Kysymyksessä oli auktorisoitu tilintarkastustoimisto ja eräs selvittäjistä sanoi suoraan minulle ,kun hieman kauttarantain kyselin kokemuksesta,että ei ole lainkaan tuttua hommaa. No hyvät palkkiot toimisto varmaankin työstä peri.
4 tykkäystä
Eilisen tiedotteen sisältöä tarkastellessa aloin miettimään mitä asioista on aiemmin kerrottu ja mitä kerrottiin nyt. Aiemmin kerrotusta pääsee ehkä parhaiten kärryille katsomalla videon Sydänlammen haastattelusta:
Oma Säästöpankki Q1’24: Luottotappiovarauksien läpikäynti - Inderes
Aika: 29.04.2024 klo 13.39 Toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi avaa kvartaalia ja luottotappiovarauksia analyytikko Sauli Vilénin haastattelussa.
Videolla Sydänlammi kertoo luottotappiovarauksen taustalla olevien ja toisiinsa jollain lailla sidoksissa asiakaskonaisuuksien yhteismääräksi 3% luottokannasta ja haastattelussa työlukuna käytettiin 200m€. Näistä varsinaisia ongelmatapauksia oli 50m€, joihin kohdistettiin 19,5m€ luottotappiovaraus. Loput 150m€ oli kuranttia tavaraa, joiden bisnes pyörii as usual. Elisessä tiedotteessa kerrottiin sitten näin:
Tulokset vahvistavat, että ongelmat rajautuvat jo aiemmin tunnistettuun ohjeiden vastaiseen toimintaan ja muun luottokannan (noin kuusi miljardia euroa) laatu vastaa aiemmin raportoitua. Yhtiö on arvioinut tuloksien perusteella kyseisten asiakaskokonaisuuksien luottoriskiasemaa uudelleen ja kirjaa toiselle neljännekselle merkittävän johdon harkintaan perustuvan lisävarauksen.
…
Asiakaskokonaisuudet liittyen huhtikuussa tiedotettuun ohjeiden vastaiseen toimintaan on täsmentyneen tiedon valossa noin neljä prosenttia OmaSp:n kuuden miljardin euron luottosalkusta. Riskiaseman muutoksen takia yhtiö kirjasi tunnistettuihin asiakaskokonaisuuksiin jo ensimmäisellä neljänneksellä 19,5 miljoonaa euroa luottotappiovarausta. Yhtiö tulee kirjaamaan lisää toiselle neljännekselle 35,7 miljoonaa euroa johdon harkinnanvaraista lisävarausta ja arvonalentumistappioita.
Eli käytännössä tässä minun tulkintani mukaan kerrottiin, että huhtikuussa Sydänlammen mukaan tarkalla kammalla läpikäydyistä asiakaskokonaisuuksista löydettiin nyt 4% edestä luottoja (40m€ lisää/240m€?) ja tähän samaan pottiin tehtiin uusi 35,7m€ luottotappiovaraus ja -kirjaus). Epäilevää Tuomasta tällainen ei oikein vakuuta., vaan minusta tässä yritetään nyt sulloa samaan kasaan kaikki mitä tarkastuksessa löydettiin, vaikkei niillä ole mitään tekemistä huhtikuussa tiedossa olleiden asiakaskokonaisuuksien kanssa. Ei näiden asioiden selvitys voinut olla huhtikuussa niin vaikeaa, että 3 kk:n päästä täytyy samoihin asiakaskokonaisuuksiin tehdä vielä lähes tuplamäärä alaskirjauksia lisää. 40m€ lisäys “pottiin” ja niistä tehty 35,7m€ kulukirjaus ei käy myöskään oikein järkeen.
Toteutettu laaja ulkopuolisten tahojen tekemä selvitystyö vahvisti, että ongelmat rajautuvat jo aiemmin tunnistettuun ohjeiden vastaiseen toimintaan. Muilta osin OmaSp:n luottokannan laatu vastaa aiemmin raportoitua. Analyysin johtopäätöksenä voidaan myös todeta, että OmaSp:n koko luottokantaan kohdistuvien vakuuksien vakuusarvot suhteessa markkina-arvoihin ovat konservatiivisia ja vakuusarviointiprosessi on toimiva.
…
Luottokannan analyysi suoritettiin kahdessa eri asiantuntijaorganisaatiossa: toinen keskittyi datan analysointiin ja toinen asiakirjojen sekä luotto- ja vakuusprosessien analysointiin.
Yllä olikin jo keskustelua tehdyn analyysin toteutuksesta. Minusta tämä viittaa siihen, että analyysi on tehty samantyyppisesti kuinka tilintarkastus tehdään. Luottokanta skannataan ja sieltä poimitaan osa tarkempaan analyysiin. Asiakirjojen fyysinen tarkastus tehdään sitten joko satunnaisotannalla, tai joidenkin määriteltyjen kriteerien perusteella. Kaikkia lainoja ei siis missään nimessä ole tarkastuksessa käyty läpi.
E: Sijoittajien luottamuksen palauttamiseksi OmaSp:n tulisi minun mielestäni julkistaa tarkastusraportit, jolloin ulkopuolisetkin voisivat arvioida niiden luotettavuutta ja kattavuutta.
10 tykkäystä
Hallituksen pj Ossan kommentteja Ylen tänään myöhään iltapäivällä julkaistussa jutussa.
8 tykkäystä
Pidän aika outona, että tänään sekä Ossa että Liiri ovat asiaa mediassa kommentoineet, vaikka eilisessä tiedotteessa kerrottiin ettei asia kommentoida enempää hiljaisen jakson aikana.
Ylen jutusta:
Pankki teetti selvitystyön ulkopuolisella, kansainvälisellä yrityksellä.
Ensimmäinen tutkinta koski koko luottokantaa ja toinen luottoja, joissa havaittiin ohjeiden vastaista toimintaa. Ne perattiin läpi luotto luotolta, kertoo pankin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ossa.
Lisää yllätyksiä ei tullut selvityksessä vastaan.
Selvityksessä ilmeni, että pankin ohjeiden vastainen toiminta koskee noin 240 miljoonaa euroa pankin luottokannasta.
– Saimme nyt ulkopuolisen vahvistuksen sille, että kuuden miljardin lainakanta on täysin puhdas, toteaa Ossa.
Ei tuollaista pankkia ole olemassakaan, jossa lainakanta on täysin puhdas.
11 tykkäystä
Voisi olettaa että Oma SP on turvallisempi ostos nyt kun kattava tarkistus tehty, ulkopuolisen toimesta. Muissa pankeissa se on tekemättä, korkojen muuttuessa näin nopeasti ja paljon se voisi olla suositeltavaa tehdä jollakin tasolla kaikissa pankeissa, edes sisäisesti riskinhallinnan näkökulmasta. Muut pankin on hiljaa ettei joutuisi tekemään, tiedä mitä löytyisi…
2 tykkäystä
Minullakin kyllä särähtää aika voimakkaasti esiin tuo “kuuden miljardin lainakanta on täysin puhdas”. Kertokaa jotku viisaammat ihmiset, mitä tuossa on ihan konkreettisesti tehty kun pankkiala ei nyt niin tuttu ole.
Käytännössä siis ilmeisesti jokainen lainapaperi on käyty läpi tyylillä: katsottu tiedoista kenelle laina on myönnetty, millä alueella kiinteistö on, mitkä on vakuudet ja lainanottajan tulot jne. Näistä sitten vedetty päivitetty näkymys, mutta millä tavalla? Joku numeraalinen arvo saatu ylös ja siitä lopputulos? Vai ihan puhtaasti joku mutu näkemys että “eiköhän näillä tiedoilla tää oo ihan asiallinen laina”?
Kyllähän tässä sijoittajan pitäisi pystyä tarkemmin saada tietoon, miten vaikka jotain Seinäjoen ja Porin kiinteistöjä arvostetaan ja käsitellään luotonarviossa. Mielestäni selvää kuitenkin pitäisi kaikille olla, että OmaSp:n luottosalkku on kaukana laadussaan johonkin Nordean salkkuun verrattuna. Lainananto on pitkään ollut höveliästä (omat, lähipiirin ja luetut kokemukset tässä ajatuksen taustalla) ja syrjäseutuja rahoitettu melko anteliaasti verrattuna muut suomalaiset isot pankit. Tähänhän se korkea pääomantuottokin on pohjautunut kun taloudessa menee kovaa niin nämähän ovat olleet melkoisia kultakaivoksia kun saanut korkeaa korkoa näistä riskibisneksistä. En oikein usko, että vanhoihin tuottotasoihin on enää paluuta huolimatta siitä paljonko nyt luottotappioita tulee.
Minun mielestäni OmaSp on tällä hetkellä melko neutraalisti arvostettu kun katsotaan asiaa P/B lukemalla. Mielestäni ihan turha katsoa jotain P/E-lukemia syklin huipputuloksilla kun miettii mitkä on Suomessakin taloustilanne- ja näkymät. Tuottoriski -suhde kokonaisuudessaan siten kohtalainen, mutta ei mielestäni mitenkään houkutteleva edes Hesulin kontekstissa.
Lisäys:
En kyllä hetkeäkään luottaisi että joku ulkomaalainen konsulttifirma osaa arvostaa jotain Porin kiinteistöjä riittävillä riskeillä 
Todennäköisestihän tämä on mennyt jotenkin niin että katsottu viimeisen 10v keskimääräisiä toteutuneita kauppahintoja ja siitä vedetty joku käypä arvo, joka ei yhtään vastaa tulevia näkymiä ja taloustilannetta.
19 tykkäystä
En ole ihan tarkkaan seurannut, mutta olen saanut käsityksen, että kiinteistövakuuksien markkina-arvot on nyt tarkistettu/arvioitu riippumattoman konsultin toimesta.
1 tykkäys
Tuota tehtyä selvitystä tuolla ylempänä jo kommentoin ja minusta pankin olisi syytä julkistaa raportit, tai ainakin tiedot kuinka analyysi on tehty. Se nyt on kuitenkin täysin selvää, ettei siellä ole koko lainakantaa ja vakuuksia lainoittain käyty läpi. Siellä on voitu tehdä esimerkiksi ajo koko lainakannasta ja niiden LTV arvoista, jotka perustuvat koneelle lainoja myönnettäessä syötettyihin tietoihin. Näistä tuloksista on sitten poimittu tietty joukko, kuten vaikkapa 100 asiakasta joiden vakuudet ja dokumentit on tarkistettu. Uusia arviokirjoja kiinteistöjen arvostuksista on tuskin myöskään pyydetty.
Muissa pankeissa tällaista tarkastusta ei tarvitse tehdä, jos heidän prosessinsa ovat kunnossa. Ei tämän tarkistuksen raportoidut tulokset minun silmissäni muuta OmaSp:n lainasalkkua turvallisemmaksi, kuin esim. Nordean lainasalkku on.
Näiden ongelman keskiössä olevien luottojen osalta on sitten tehty perusteellinen selvitys, jolla on päädytty 55,2m€ luottotappiovarauksiin ja -kirjauksiin 240m€ lainakannasta. 23% luottotappiot on mielestäni aika paljon “vakuudet ja arvostukset kunnossa” olevasta kiinteistöluototuksesta.
4 tykkäystä
Kyse ei ole siitä että lainoissa ei olisi riskejä.
Lainakannan kunto tarkoittaa sitä että riskimallinnus on sillä tasolla kuin pankin sisäinen riskinhallintamalli ja osasto on sen asettanut ja sen on hinnoiteltu esim marginaaliin.
Lainakannan läpikäynti on nopeaa, koska 80%-90% keisseistä tulee olemaan sitä bread and butter rivaria johon on otettu lainaa 70% arvosta.
Näiden keissien luottoriskit ovat aika hillittyjä.
Mielestäni aihe keskittyy täysin väärään asiaan, kun keskustelu pyörii luottokannan ympärillä.
Pankin ongelmat, jos niitä tulee eivät synny 40m€ alaskirjauksista. Tai edes 100m€ pankki pystyy rahoittamaan nuo nykyisellä tulostasolla vaikka kassavirralla.
Ongelmat jos niitä tulee ja syntyy tulevat liittymään talletuksiin. Jos talletukset liikkuvat pankki on oikeasti kusessa.
Silti keskustelu ei pyöri niiden ympärillä? Vaan keskittyy tappioihin?
19 tykkäystä
Se että kiinteistön arvo ei riitä kattamaan koko lainaa ei tarkoita ertä luottotappioita syntyisi.
Luottamuspula on yksi juttu. Mutta yksittäiset tappiovaraukset eivät kerro siitä tarpeeksi.
1 tykkäys
Ei se tarkoita, että luottotappioita syntyisi, mutta se tarkoittaa esimerkiksi lainakattosääntelyn kiertämistä, joka todennäköisesti on luottolaitoslain tietoinen rikkominen. Tämä taas olisi sellainen asia, josta keskusrikospoliisi ja Finanssivalvonta ovat varmastikin kiinnostuneita.
Kyllähän tässä OmaSP:n kohdalla se luottamus on suurin asia, joka ottaa jatkuvasti kolhuja ja mitä pidempään asiaa puidaan, niin sitä enemmän se vaikuttaa nykyisiin sekä potentiaalisiin asiakkaisiin. Mielestäni toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kommentit asiasta eivät ole olleet kovinkaan vakuuttavia ja kuten @ValkoinenPeura totesi, niin heidän olisi syytä avata tehtyä tarkastusta enemmän.
6 tykkäystä
Vähän puolitiehen jää vakuuttelut, olisi toivonut että mainitsevat kuka teki tarkistuksen, miten ja miksi olivat näinkin nopeita. Jos eivät osaripuhelussa käy läpi niin voisiko Inderes kysyä jossain vaiheessa? 
7 tykkäystä
Itsekin olisin huojentuneempi asiasta kun tietäisin kuka tarkistuksen teki 
Lähtökohtaisesti voisi olettaa että tämänkin ulkoisen tarkastajan valintaa ei vain OmaSp päättänyt, mutta paremman tiedon puutteessa seKIN olisi huojentava uutinen.
Lisäyksenä näin pähkinänkuoressa että mikäli tässä tapauksessakin selvityksen läpinäkyvyyttä ilman ymmärrettävää syytä pidetään huonolla, ei voi luottamusta pankin toimintatapojen uusiutumisesta kohottaa kovin korkealle hetkeen.
Toivottavasti tiedotus on mahdollisimman kattavaa jatkossa. Kaikki oleellisen tiedon kertomatta jättäminen pitäisi selventää jos ei ole jotain erikseen säänneltyä syytä pidätellä tietoa (tähän nykyiseen kriisiin viitaten, ei ehkä jokaisessa tapauksessa). Toivon itse että sijoittajien standardit tämän pankin osalta on nyt korotettu siltä osin ettei katsota sinisilmäisesti tulevaisuuden signaaleja, vaan keskitytään myös asioihin mitä voidaan tarkastella jo nyt.
Ymmärrän toki että yrityksen viestinnän kuuluu olla sellainen yrityksen kuvaa kiillottava kun onnistumisia tulee ja huonoimmissa tilanteissa vähintäänkin laskua siloittava, mutta rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä kaivataan nyt enemmän kuin koskaan ja sen standardin pitäisi nousta.
Kristallipalloon voi maalailla mitä vain kuvia, ja tämän tilanteen valossa pitää olla todella kriittinen viestintään ja tiedotukseen liittyen.
4 tykkäystä
Riippuu toki siitä mihin suuntaan puinti etenee ja miten siitä tiedotetaan. Nyt tiedotettiin, että tämän verran löytyi lisää epäilyttäviä yksityiskohtia. Jos muutaman kuukauden päästä ilmoitetaan jälleen, että tässäpä taas löytyi pari juttua joita ei edellisellä kerralla löydetty, niin peli on selvä, ainakin itse lähden siinä kohtaa enkä hetkeen palaa. Jos taas päästäisiin nyt (ja edelliskerralla) löydettyjen epäselvyyksien ruotimisvaiheeseen, jossa päästäisiin seuraavaksi tiedottamaan, että nämä ja nämä caset on nyt selvitetty ja uudelleenjärjestelty tms whatever tuossa sitten olisi tarve tehdäkään, olisi viesti ainakin itselleni että töihin on tartuttu, firma on tosissaan ja asioita selvitetään menestyksekkäästi.
Tämä ei toki palstan lyödään lyötyä-osastolle kelpaa, mutta me muut voisimme olla tyytyväisiä.
1 tykkäys
Kenties tarkastuksen tekijä on hyödyntänyt tekoälyä. Esim KPMG ilmoittaa sivuillansa hyödyntävänsä tekoälyä toiminnassaan. Olen samaa mieltä,että luottamusta lisäisi tieto tarkastuksesta vastaavasta tahosta.
Tämä ei toki palstan lyödään lyötyä-osastolle kelpaa, mutta me muut voisimme olla tyytyväisiä.
Eikö moni karhut ole kuitenkin tehnyt tähän ketjuun huikean hyvää taustatyötä. Moni on luultavasti säästänyt pennosiaan heidän ansiosta, mukaanl lukien allekirjoittanut.
Toki mutukarhut on erikseen, mutta ne viestit voi suodattaa ja jättää omaan arvoonsa.
12 tykkäystä
Takana on hyvin poikkeuksellinen toinen vuosineljännes – laaja toimenpideohjelma etenee suunnitellusti
Tammi – kesäkuu 2024
- Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarmo Salmi jätti tehtävänsä toukokuussa ja uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Ossa.
- Yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi jätti tehtävänsä kesäkuussa ja väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimettiin varatoimitusjohtaja Sarianna Liiri.
- Korkokate kasvoi tammi–kesäkuussa 28,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Korkokate oli yhteensä 109,8 (85,5) milj. euroa. Toisella neljänneksellä korkokate kasvoi 6,5 % vertailukauteen nähden.
- Asuntoluottokanta kasvoi edellisen 12 kuukauden aikana 2,0 %. Yritysasiakkaiden lainakanta kasvoi edellisen 12 kuukauden aikana 0,6 %.
- Talletuskanta pieneni edellisen 12 kuukauden aikana 6,7 %, josta suurin osa johtuu yritysasiakkaiden talletusten pienentymisestä.
- Palkkiotuottojen ja -kulujen nettoerä kasvoi tammi-kesäkuussa volyymikasvun myötä 10,7 %. Toisella neljänneksellä palkkiotuottojen ja -kulujen nettoerä pysyi lähes vertailukauden tasolla ja oli 12,7 (12,6) milj. euroa.
- Liiketoiminnan tuotot yhteensä kasvoivat tammi–kesäkuussa 24,3 % vertailukauteen nähden. Vertailukelpoiset liiketoiminnan tuotot kasvoivat toisella neljänneksellä 6,9 % ja olivat 67,1 (62,8) milj. euroa.
- Liiketoiminnan kulut pysyivät lähes vertailukauden tasolla ja kasvoivat tammi-kesäkuussa yhteensä 4,5 %. Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut kasvoivat 4,2 % toisella neljänneksellä ja olivat -22,0 (-21,1) milj. euroa.
- Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot olivat tammi-kesäkuulta yhteensä -62,5 (-4,3) milj. euroa. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot olivat toisella neljänneksellä -39,4 (-2,7) milj. euroa. Yhtiö kirjasi ensimmäisellä neljänneksellä 19,5 milj. euron johdon harkinnanvaraisen lisävarauksen tietyille asiakaskokonaisuuksille, joiden luottoriskiaseman tunnistettiin muuttuneen. Muutoksen taustalla oli yhtiön ohjeiden vastainen toiminta ja sen aiheuttama luottoriskiaseman heikentyminen. Yhtiö käynnisti tapahtumien seurauksena laajan toimenpideohjelman ja luottokannan läpivalaisun, joista kerrotaan tarkemmin puolivuosikatsauksen sivulla 23. Käynnissä oleviin toimenpiteisiin liittyen yhtiö kirjasi näihin kokonaisuuksiin 35,7 milj. euroa lisää johdon harkinnanvaraista lisävarausta ja arvonalentumistappioita toisen vuosineljänneksen aikana.
- Tammi-kesäkuun tulos ennen veroja oli yhteensä 29,2 (62,0) milj. euroa. Toisen neljänneksen tulos ennen veroja oli 4,5 (38,7) milj. euroa.
- Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli yhteensä 31,1 (63,0) milj. euroa. Toisen neljänneksen vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli yhteensä 5,5 (38,8) milj. euroa.
- Kulu-tuottosuhde oli tammi-kesäkuussa 35,0 (41,6) %. Toisen neljänneksen kulu-tuottosuhde oli 34,8 (34,4) %. Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde oli tammi-kesäkuussa 33,5 (40,0) %. Toisen neljänneksen vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde oli 32,9 (33,7) %.
- Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli tammi-kesäkuussa 9,3 (24,1) %. Toisen neljänneksen vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 3,2 (27,3) %.
- Vakavaraisuussuhde (TC) säilyi hyvällä tasolla ollen 16,6 (16,5) %.
| Konsernin tunnusluvut (1 000 euroa) | 1–6/2024 | 1–6/2023 | Δ % | 2024 Q2 | 2023 Q2 | Δ % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korkokate | 109 810 | 85 459 | 28 % | 52 442 | 49 236 | 7 % |
| Palkkiotuotot ja -kulut, netto | 25 465 | 23 007 | 11 % | 12 699 | 12 555 | 1 % |
| Liiketoiminnan tuotot yhteensä | 141 576 | 113 878 | 24 % | 67 497 | 63 181 | 7 % |
| Liiketoiminnan kulut yhteensä | -49 389 | -47 242 | 5 % | -23 432 | -21 674 | 8 % |
| Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto | -62 535 | -4 309 | 1 351 % | -39 423 | -2 714 | 1 353 % |
| Tulos ennen veroja | 29 171 | 61 996 | -53 % | 4 504 | 38 699 | -88 % |
| Kulu-tuottosuhde, % | 35,0% | 41,6 % | -16 % | 34,8 % | 34,4 % | 1 % |
| Taseen loppusumma | 7 284 410 | 7 014 730 | 4 % | 7 284 410 | 7 014 730 | 4 % |
| Oma pääoma | 533 259 | 470 229 | 13 % | 533 259 | 470 229 | 13 % |
| Kokonaispääoman tuotto, ROA % | 0,6 % | 1,5 % | -59 % | 0,2 % | 1,7 % | -89 % |
| Oman pääoman tuotto, ROE % | 8,7 % | 23,7 % | -63 % | 2,6 % | 27,2 % | -90 % |
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,70 | 1,57 | -55 % | 0,10 | 0,93 | -89 % |
| Vakavaraisuussuhde (TC), % | 16,6 % | 16,0 % | 4 % | 16,6 % | 16,0 % | 4 % |
| Ydinpääomasuhde (CET1), % | 15,2 % | 14,1 % | 7 % | 15,2 % | 14,1 % | 7 % |
| Vertailukelpoinen tulos ennen veroja | 31 136 | 62 979 | -51 % | 5 510 | 38 822 | -86 % |
| Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, % | 33,5 % | 40,0 % | -16 % | 32,9 % | 33,7 % | -2 % |
| Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE % | 9,3 % | 24,1 % | -62 % | 3,2 % | 27,3 % | -88 % |
Toimitusjohtaja Sarianna Liiri:
Alkuvuosi ja erityisesti toinen vuosineljännes on ollut OmaSp:n historiassa hyvin poikkeuksellinen jakso. Ohjeiden vastainen toiminta ja sen aikaansaaman ongelmakokonaisuuden selvittäminen on vaatinut merkittäviä resursseja. Toiminnan keskiössä on viime viikkoina ollut toimenpideohjelman toteuttaminen, jonka aikana on tehty laaja selvitystyö ja koko luottokannan laatu on varmistettu yhteistyössä ulkopuolisten, riippumattomien asiantuntijoiden kanssa. Tulokset vahvistavat, että ongelmat rajautuvat jo aiemmin tunnistettuun ohjeiden vastaiseen toimintaan ja muun luottokannan laatu vastaa aiemmin raportoitua. Kaikesta huolimatta olennaisinta on, että perusliiketoiminta kehittyy hyvin ja odotuksien mukaisesti. Pankin vakavaraisuus ja taloudellinen asema ovat vahvoja.
Liiketoimintakauppa Suomen Handelsbankenin kanssa on toteumassa suunnitellusti elo-syyskuun vaihteessa ja valmistaudumme vastaanottamaan yli 11 000 pk-yritysasiakasta ja noin 30 yritysasiakasliiketoiminnan osaajaa joukkoomme. Jatkamme markkina-aseman vahvistamista ja laajennamme toimintamme suunnitelmien mukaisesti syksyn 2024 aikana Vantaalle, Kuopioon ja Vaasaan.
Näkymät tilikaudelle 2024 (päivitetty 24.7.2024)
Yhtiön liiketoiminnan kannattava kehitys jatkuu edelleen asiakaskokemukseen ja palveluverkostoon toteutettujen investointien tukemana. Yhtiö tulee jatkamaan investointeja vuoden 2024 toisella vuosipuoliskolla laajasti riskienhallinta- ja laatuprosessien kehittämiseen. Handelsbankenilta hankittava pk-yritysasiakasliiketoiminta parantaa yhtiön tuloksentekokykyä vuoden 2024 toisesta vuosipuoliskosta alkaen.
Arvioimme tilikauden 2024 konsernin vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja olevan 80–100 milj. euroa (vertailukelpoinen tulos ennen veroja tilikaudella 2023 oli 143,6 milj. euroa).
11 tykkäystä
Mielenkiintoista tuo talletuskannan lasku. Näköjään pankin pyöriminen otsikoissa tuntuu myös konkreettisemmin liiketoiminnassa.
“Luottokannan kehitys oli odotuksien mukainen ja säilyi vuoden takaisella tasolla. Talletuskanta laski noin 7 prosenttia ja kehityksessä näkyy edelleen asiakkaiden sopeutuminen kustannustason nousuun sekä osittain pankkiin liittyvä uutisointi. Palveluiden hyvä saavutettavuus heijastuu edelleen uusien asiakassuhteiden määrään. Olemme onnistuneet luomaan noin tuhat uutta asiakassuhdetta kuukausittain koko alkuvuoden.”
30 tykkäystä
Talletuskanta laski 4,4% katsauskaudella. Minusta yllättävänkin vakaa.
Onko sinun lukusi vertaus vuodentakaiseen vai maaliskuun loppuun?
1 tykkäys
Jos lainakanta kasvaa niin maalaisjärjellä ajateltuna talletuskanta laskee. Tässä korkoympäristössä säästöt käytetään ennen kuin otetaan lainaa.(?)
1 tykkäys