Olihan tuo tiedote ihan höpöhöpöä. “Tapahtuma kuitenkin osoittaa pankin sisäisten prosessien ja riskienvalvonnan toimivuuden.”
Tämähän ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Jos sisäiset prosessit ja riskienvalvonta olisi kunnossa, tällaista tilannetta ei olisi päässyt alkuunkaan syntymään. Olisi varmaan kannattanut nostaa rehellisesti käsi ylös virheen merkiksi ja kertoa, että kehitämme prosesseja ja valvontaa, ettei vastaavaa tilannetta pääse enää tapahtumaan.
Ei kai missään terveessä organisaatiossa ole joku kokoajan olan takana kyttäämässä että miten hommat sujuu ja hoidetaan. Ihmisillä on yleensä vapaus tehdä työtään parhaalla katsomallaan tavalla, etenkin niin kauan ettei ongelmia tule. Jäi kiinni, työt loppui, elämä jatkuu.
Kyllä pankissa on, tai ainakin pitäisi olla. Kenelläkään ei voi eikä saa yksin olla sellaista valtaa tehdä päätöksiä, että tuollainen vääristely onnistuu. Pankin järjestelmien pitäisi myös oikeasti toimia, muuten hommasta ei vaan tule yhtään mitään.
Julkisesti on keskusteltu OmaSp:n luottokannan laadusta ja siitä, minkälainen riski tuolla on. Tämä epävarmuushan siellä on osittain taustalla, joka on selittänyt myös kovaa orgaanista kasvuakin. Tiedetään, että OmaSp katsoo mielellään enemmän sinne, mihin isot pankit eivät.
Nyt kun tulee negatiivinen tulosvaroitus juurikin luotonantoon liittyvistä ongelmista, niin minusta on vähän naiivia sivuuttaa tämä vain kertaluontoisena ongelmana. Mielestäni tämä jos joku pitää ottaa merkkinä firman luottokulttuurista. Kulttuuri ei muutu vain sillä, että toimitusjohtaja sanoo että “näin ei tehdä niinkuin tämä kaveri x”. Yrityskulttuurin ongelmat on yleensä todella sitkeitä ja vaikeita nujertaa. Ei Nokiaakaan kaatanut todellisuudessa kosketusnäytöt tai edes hardware vs. software -ajattelu, vaan mätä yrityskulttuuri.
Minä en osaa arvioida OmaSpn yritys- ja luottokulttuuria syvällisesti, mutta kyllä tällaiset varoitussignaalit kannattaa ottaa ihan äärimmäisellä vakavuudella. Ja kuten jo yllä sanoin, kyllä tämä mielestäni jotain tästä kulttuurista kertoo. Kyllä siellä toimitusjohtaja tietää, että kyse on vakavasta asiasta, joten tottakai hän myy omaa tuotettaan meille sijoittajille positiiviseen sävyyn, joten en nyt antaisi CEO:n sanoille tai muotoiluille mitään painoarvoa.
On päivänselvää, että pankki ei voi kasvaa markkinaa nopeammin, jos se ei myy halvemmalla kuin kilpailijat, tai vaihtoehtoisesti eri asiakkaille kuin kilpailijat. Kumpihan mahtaa olla tapaus Oma Sp:n tapauksessa. Historiallisesti luottoriskiä on kannattanut ottaa, kun luottotappiolla korjattunakin tulos on ollut ollut ok ja markkinaosuutta on saatu kasvatettua. Mahtaako olla myös jatkossa näin? Mahdollisesti, jos pankin luottoriskimalli ja järjestelmät ovat kunnossa. Onkohan näin Oma Sp:n kohdalla?
Niin, näistä luottoriskiasioista on OmaSp:n kohdalla spekuloitu paljonkin. Luulisi, että tätä ovat analyytikotkin arvioineet. Mielenkiintoista nähdä, miten Inderesin analyytikko asiaa arvioi.
Tuskin kukaan on varma, että jää kertaluontoiseksi? Mutta Oma SP:n luotonannon mahdollisista riskeistä on puhuttu jo vuosikausia. Miksei pökäleitä lentele tuulettimeen tämän tästä?
Katsotaan tilastoja konkursseista. Tilastokeskuksen mukaan konkurssien määrä on ylittänyt 3 000 vuosina 2009, 2014 ja 2023.
Vuosina 2020–2021 oli hetkellisesti alle 2 000 konkurssia vuodessa. Muuten konkurssiin haettujen yritysten lukumäärä on ollut noin 2 200 ja 2 600 välissä vuosittain.
Jos yrityksen kulttuuri on huono ja riskiä otetaan systemaattisesti liikaa, kyllä sen mielestäni pitäisi realisoitua toistuvasti pidemmällä aikajaksolla. Ei yhtiö käsittääkseni voi silloin mennä vuodesta toiseen matalilla luottotappioilla. Vaikka nyt on ollut korot korkealla ja konkursseja tuli viime vuonna yhtä paljon kuin edellisinä huippuvuosina, 2009 ja 2014, Oma SP:llä ei luottotappiot ole olleet toistaiseksi nousussa. Vuodesta toiseen on menty alhaisilla luottotappioilla. Konkursseja tehdään normaaleinakin vuosina keskimäärin reippaasti yli 2000. Kyllä silloinkin luottotappioita väistämättä pitäisi tulla, jos lainoja annetaan löysästi ja ilman riittäviä vakuuksia. Ei se ero konkurssimäärissä tavallisen ja huippuvuoden välillä kuitenkaan niin iso ole.
Näitä tilastoja katsomalla herää kysymys:
Jos yrityksen kulttuuri olisi ytimeltään huono, niin onko Oma SP seilannut tuurilla vuodesta toiseen (ennen tätä)? Ja nyt tuuri on loppunut ja kulttuuri tulee esiin. Luottotappioita alkaa tulemaan liukuhihnalta. Ei ehkä kuulosta kovin loogiselta. Jos miettii, kuinka todennäköistä se tilastollisesti ja odotusarvojen kautta olisi. Kaikki on aina tietysti mahdollista. Kulttuuritkin voivat muuttua ajan saatossa suuntaan ja toiseen.
Pankkipalveluthan ovat OmaSP:ssä kalliimmasta päästä ja vastineeksi sillä saa oikeasti hyvää palvelua, mitä kilpailijat ovat karsastaneet kuin ruttoa viimeiset 20v. Tämän takia nimenomaan ymmärrän miksi sinne ihmisiä on siirtynyt asiakkaiksi ja minkä takia kasvu on ollut kovempaa kuin kilpailijoilla. Kyse ei ole markkinan kasvusta, vaan asiakkaiden siirtymisestä.
Lainapuoli on eri homma, mutta kun yksityisen ihmisen pankkipalveluissa on ihmisläheisyys ollut kasvun ajuri, niin kyllä lainatkin otetaan sieltä omasta pankista. En usko että asuntolainoissa esim olisi siis mitään hämärää. Tai muissa kuluttajille suunnatuissa luotoissa.
Yritysten kanssa näin ei ole ja nythän tässä arvuutellaan että mistä kyse. Kovasti omaan nenään haiskahtaa venäläinen raha ja voitelu. Joku mainitsi että tässä on Tsar kauppakeskukseen liittyvän lainan kosahtamisesta kyse. En jaksa uskoa että koko organisaatio on korruptoitunut jos joku Itä-Suomen pankkiiri on vähän suostunut katsomaan sormien läpi kunnianhimoisen kauppakeskuksen asioita. Näin ei tietenkään pitäisi olla, mutta yksittäiseltä ongelmatapaukselta vaikuttaa. Vakava asia tietenkin joka tapauksessa, josta syylliset ovat joutuneet ilmeisesti jo tilille ja jos eivät jo ole niin sietävät joutua mahdollisimman pian.
Koko OmaSP:tä en tämän perusteella kuitenkaan mene paskaksi haukkumaan. Ymmärrän hyvin miksi pankki kasvaa ja saa suosiota. Itsekin äärimmäisen tyytymätön ollut Nordeaan ja OP:n palveluun.
Tällaista toimintaa ei kuitenkaan pidä sietää ja hyvä että siihen puututaan.
Luulisi,että Finanssivalvontaakin kiinnostaa tapaus Oma-Sp ja sen luotonantokulttuuri ja valvonta.
Epämääräisillä selityksillä on bankrunkallio sivelty.
Ei se hiljainen kausi rajoita asiallista tiedottamista kun aihetta on. Annettiinhan tulosvaroitustiedotekin tänään ja sai puhua ylimalkaisesti. Mikään ei estä puhumasta selkeämmin - jos luottamuksen haluaa säilyttää.
No-en ole tallettaja joten mielipiteeni ei suoraan tilannetta muuta.
Jos pohditaan esim. lainojen hintatasoa eli käytännössä marginaaleja niin ei voi sanoa pelkistä keskiarvoista, onko OmaSP myynyt halvalla vai kalliilla. Vaikka marginaalit olisivat korkeampia kuin markkinoilla keskimäärin, pitää suhteuttaa tämä asiakkaiden luottoriskiprofiiliin. Entä mikä vaikutus on mm. sillä kun on lainoitettu pikkupaikkakuntien asuntohankintoja, jossa kiinteistöjen arvoihin sisältyy huomattavia arvostusriskejä ja nämä taasen ovat osittain kyseisten lainojen vakuutena (en tosin tunne OmaSP asuntoluottokantaa, joten voi olla väärää mutua). Voi siis olla että korkeampi marginaali on siltikin liian alhainen, mikäli luottoriskit on arvioitu väärin. Jos taas tällaista väärinarviointia on taustalla, pitääkö jatkossa tehdä esim. suurempia luottotappiovarauksia tai ylipäätään kerryttää omaa pääomaa enemmän pohjalle? Tämä voisi luoda painetta esim. tulevaisuuden osingonmaksukyvylle.
Nämä lähinnä tällaisia päällimmäisenä mieleen tulleita aatoksia tästä casesta.
Reilun 23 miljoonan luottotappiovarauksen jälkeenkin on luvassa 16. putkeen kasvava kvartaali vertailukauteen nähden. Ylimääräinen 19 miljoonan varaus on vielä johdolle harkinnanvarainen, että aivan mahdottomasta asiasta ei rahallisesti ole kyse. Pankin maine toki kokee isomman kolauksen, mikä näkyy kurssireaktiossakin.
Tuota firman valvontaa on ihan ihme homma märistä huonoksi, kun nimenomaan haastatteluissa, tiedotteessa ja uutisissa mainitaan että Q1 on rike jäänyt firman oman valvontaprosessin haaviin. Se että yksittäinen / yksittäiset henkilö(t) ei ole noudattaneet firman ohjetta, ei voi olla firman vika. Vähän niinku jonku murhaajan takia lähdettäisiin kaikkia suomalaisia syyttämään väkivaltaisiksi. Yksilö on yksilö ja tekee omat valintansa jos päättää rikkoa sääntöjä.
Rivien välistä luin, että kyseinen rike on se että asiakkaita ei ole linkitetty toisiinsa oikein, jolloin sama yksittäinen taho on saanut liikaa lainaa (Tsarin taustajoukko?). Tässä on rikottu siis pankeille normaalia velvollisuutta, siitä jääty kiinni ja firma maininnut että asiasta on tehty laaja selvitys, jonka pohjalta myös toimintaa muutetaan. Mainittu myös että kyseessä yksittäiset henkilöt.
Itse olen ainakin ihmetellyt, millä pankilla on insentiivejä lähteä mukaan eräänkin paljon palstatilaa saaneen pariskunnan asuntovivutukseen. No, tämäkin “maalaispankki” selvisi jokin aika sitten (julkaisu on tosin valitettavasti jo tililtä poistunut), eikä se ehkä varsinaisena yllätyksenä tullut.
Toinen asia, jota olen ihmetellyt, on se, että tuhannesta kuukausittaisesta uudesta asiakkaasta huolimatta esimerkiksi talletuskanta on yritysostot pois lukien ollut laskussa. Kyllähän kaikki merkit viittaavat siihen, että pankki viestii kaiken itselleen positiivisessa valossa aivan viimeiseen asti.
Jos tuota halutaan parantaa, että yksittäisen henkilön tekemän virheen riskiä pienennetään, niin prosessit pitää viedä suuntaan, jossa asiat kulkevat usean hmisen kautta. Se voi tosin olla prosessina raskaampi maailmassa, jossa kaikilla on koko ajan kiire ja työt on niin pitkälle tehostettu. Onhan näitä tarkistusvastuita monella työpaikalla, mutta joskus tarkastaja vaan kuittaa nimensä alle. Kriittisissä asioissa näin ei pitäisi kuitenkaan koskaan toimia.
Lainakannan laatu. Niinpä. Lainaanpa tässä yhden lauseen eräältä kilpailevalta sijoituspalstalta: “Yks pikkukylän pankinjohtaja sanoi aikoinaan, että jos hän noudattaisi pankin luottokriteereitä niin ei kylällä myönnettäisi lainan lainaa”.
Olihan tämä luottotappioiden realisoituminen odotettavissa Oma Säästöpankilta, jonka lainakanta on varmasti värikkäämpää kuin muilla Suomen pankeilla. Rysähdyksen kertaluokka oli ehkä suurempi kuin odotettiin (olisin odottanut luottotappioiden kasvavan vähitellen). Toki olihan aiemmin se tsaarin kauppakeskus jo valtava luottotappiomälli sen ajan OmaSP:lle.
On siellä varmasti muutakin mätää taseessa, mutta kuinka paljon ja paljonko realisoituu varsinaisiksi luottotappioiksi?
Itse en uskaltaisi tähän pankkiin koskea (etenkin kun muita vaihtoehtoja pankkisektorilta löytyy), koska en voi tietää miten heikkotasoista luottokantaa pankilta löytyy eikä nopeita jyrkkiä koronlaskuja ole tulossa. Voi tulla oikeasti rumaa jälkeä, jos yritykset alkavat kaatua rahoituksen maksaessa liikaa (etenkin kun nyt hallituksen ALV-veronnostotkin varmasti heikentävät yritysten kilpailukykyä).
Aika harva yksityisasiakas taitaa ottaa asuntolainaa kilpailuttamatta. Näissä kilpailutuksissa en usko SP:n hinnalla menestyvän. Ainakin omalla kohdalla tarjous oli joko naurettava tai pöyristyttävä, vähän katsantokannasta riippuen.
Nuorempien ihmisten en oikein edes usko valitsevan pankkia palvelun perusteella, kun ei niille palveluille ole tarvetta. Jos digi toimii, niin se riittää.
Jos se rike ei olisi jäänyt kiinni omassa valvonnassa, niin missä sitten? Eihän sitä tasetta ja luottoriskiä oikein muut syynää case by case. Ongelma on juuri siinä, että jos valvonta ja riskinhallinta olisi toimivaa, tällaista tilannetta ei olisi päässyt edes sattumaan.
Asiakkaiden linkitys on pankkien perusprosessi, joka todellakin täytyy olla kunnossa. Prosessissa on iso vika, jos joku pääsee tuota käsin sorkkimaan.
Tämä case ei todellakaan voi olla Zsar. Se on kirjattu alas aikapäiviä sitten.
Kassu ja Sale sekä uusi yhtiörapsa. 
OmaSp antoi tiistaina tulosvaroituksen yhtiön jouduttua kirjaamaan huomattavan määrän harkinnanvaraisia luottotappiovarauksia Q1:lle. Vaikka varaus onkin kooltaan merkittävä ja nostaa kiistatta riskejä osakkeeseen liittyen etenkin lyhyellä aikavälillä, on yhtiö hurjassa tuloskunnossa ja sen vakavaraisuus on vahva.
Tuo pariskuntahan on aivan avoimesti myös kertonut siitä, kuinka kohteita ostetaan “alle markkinahinnan”, välittäjä arvioi ne “markkinahintaan” ja lainaa saadaan sen mukaan. Kuvasi tekstissä mainitussa Porin kohteessa ei ole koskaan 100 %:n vuokrausastetta, kun olen sen talosivua vilkaissut. Tälläkin hetkellä tarjolla on kolme kämppää talosta, eli 15 % kaikista asunnoista. Vuokrattavaksi tulevien kämppien markkinointiaika on ollut yleensä 1-3 kk, ja olipa yksi luukku äskettäin vuokralle tarjolla yli vuoden (!).
Näitä roskakasoja “alle markkinahinnan” ostavia sijoittajia on viime vuosina riittänyt. Ja aina kuvio tuntuu olevan sama: välittäjä arvioi kohteen todellisen arvon hiton paljon korkeammaksi ja lainaa haetaan sen arvion pohjalta. Itse miettisin kyllä sijoittajana toisenkin kerran niitä luottotappioriskejä, jos ko. pankki profiloituisi noiden kohteiden lainoittajana.
Viime vuonna tuli konkursseja noin 3300 kappaletta mikä vastaa finanssikriisin tasoa. Keskimäärin konkursseja tulee 2200-2600 vuodessa. Ei ole siis kovin relevanttia perustella, että jos yrityksiä alkaa joskus kaatua tulevaisuudessa. Sitä tapahtuu jatkuvasti ja viime vuonna määrä oli jo korkealla tasolla, eli noin 30% korkeampi kuin keskimäärin. Firmaa kuten muitakin pankkeja on koko ajan testattu. Testi on jatkuvasti päällä. Ei se ole asia, joka on ehkä vasta tulossa.
Jos pankin luottotappiot pysyy aisoissa pitkän ajan yli, erilaisten suhdanteiden, koronoiden ja muiden tilanteiden yli, niin se olisi itselleni paras tae siitä, että asiat on silloin hoidettu aika hyvin. Jos riskiä on liikaa, se paljastuu väkisin pidemmässä aikasarjassa.
