OROCO - Kuparia Mexicosta

Tässä tuo eilinen esitys:

3 tykkäystä

Ja vielä tuore haastis uudelta kaverilta

Näyttäis 10t tilaajaa olevan enemmän kuin
Markulla

4 tykkäystä

Ei kyllä luonut uskoa tämä esitys, ehkä kokevat, että totuuden pieni venytys on sitten rahankeruun vuoksi kannattavaa, mutta kyllä se puree aina lopulta omaan nilkkaan.

Edit: Tarkoitan tällä, että mielestäni Oroco on keinotekoisesti pienentänyt Capexiaan ja sitten puhutaan Initial Capexista, vaikkakin kaivoksen rakentaminen tulee vaatimaan muutaman vuoden päästä tulevan laajennuksen. Parempi olisi reilusti ottaa se huomioon mukaan, ennemmin liian konservatiiviset arviot, josta voidaan parantaa.

2 tykkäystä

Voitko tarkemmin avata mitä meinaat totuuden venyttämisellä?

2 tykkäystä

Oma pieni toiveeni tässä(kin) ketjussa olisi välttää näitä AI summaryitä ilman omaa tekstiä, AI voi kaivaa yhteenvetoja mistä tahansa, myös firman omista matskuista jolloin tuloksen objektiivisuudesta ei ole mitään varmuutta.

C. Kilpailu puuttuu

El Arco (Grupo México): jättimäinen, mutta ei virallista PEA:ta, erittäin suljettu, korkeat poliittiset ja ympäristöriskit

Ei ole mitään järkeä rajata kilpailijoita Meksikoon, kupari on globaali raaka-aine jota roudataan ympäri maailmaa. Se että Meksikossa ei ole juuri kilpailua (enkä ole tästäkään ihan samaa mieltä) ei kerro yhtään mitään.

11 tykkäystä
6 tykkäystä

Ilmeisesti rahoituksen saaminen helpottuu tämän myötä.

Vielä Graigin selvennystä tuohon tiedotteeseen.

6 tykkäystä

Nyt tuli pitkästä aikaa konkreettista aikataulua.

Eli PFS valmiina “early-2026” ja “final transaction” (=aihion myynti) 2026/2027.

Nämä ovat toki ns. meksikon aikatauluja eli aina se 3-6kk minimissään lisää mutta nyt kun on vahva poliittinen tuki osavaltiotasolla ja oletettavasti myös federal tasolla suopea suhtautuminen uuden presidentin toimesta niin alkaa vihdoin joku valo näkymään tunnelissa. Onko se taas vastaantuleva juna jää nähtäväksi.

19 tykkäystä

Yleisesti kannattaa suhtautua aika varauksella siihen mikä alueellisen tuen merkitys on projektille. Oikeastaan se on enemmänkin pohjaoletus mikä millä tahansa toteutuskelpoiseksi kuvitellulla isolla open pit -projektilla pitää olla, ei mikään game changer projektille. Se on luonnollista, että aluepoliittisesti projekteihin suhtaudutaan positiivisesti, niillä on isot taloudelliset vaikutukset. Luvitus ei kuitenkaan ole alueen käsissä.

Olen nyt hieman perannut yhtiön materiaaleja lisää. Täällä näyttää menevän keskusteluissa kyllä vähän sekaisin mikä on kirjoittajien omaa pohdintaa keissistä ja mikä on yhtiön johdon kommenteista poimittua näkemystä, jolle ei ole oikeaa ulkoista tukea. Muutama esimerkki nyt liittyen vaikka siihen miten yhtiön likviditeettinäkymiä kommentoitiin viime vuonna vaikka tilinpäätösmateriaali ei sitä tukenut. Vastaavasti täällä on todettu hankkeen infran olevan hyvä. Itse olen vahvasti eri mieltä sen osalta. Jo pelkästä saittivideosta näkee, että maasto on hyvin hankalaa isolle open pit -kaivokselle. Kaikki pitää tasoittaa prosessilaitoksille jne ja materiaalin kuskaaminen rekoilla/hihnoilla on haastavaa kumpuilevassa maastossa mikä laskee saavutettuja louhintamääriä + tuo lisäkustannusta. Iso ongelma koska kaivoksen grade on alle toimialan keskiarvon jo lähtötilanteessa. Jos projekti päätyisi realistisilla oletuksilla menemään kolmoskvartaalin puolelle toimialan tuotantokustannuskäyrässä se tuskin pääsee toteutukseen. Vastaavasti projektilla on hyvin kriittisiä fundamenttiongelmia, joista ei ole kerrottu sijoittajille oikein mitään todellisesta tilasta. PFS, jos siihen rahoitus saadaan, ei välttämättä muuta tilannetta näiden osalta juuri ollenkaan. Hankkeen potentiaalisia toteuttajia nämä asiat sen sijaan kiinnostavat.

  • Sähkön saatavuus. PEA perustui oletukseen ulkopuolisen rakentamasta uudesta kaasuvoimalaitoksesta. Tämä ei ole realistinen base case -oletus
  • Vesitilanne. Maantieteellinen alue Meksikossa jossa kaivos sijaitsee kärsii jo nykyisellään pohjavesiongelmasta. Kaivoksen suunnitelmissa on iloisesti pumpata pohjavesiä suuren avolouhoksen tuotantoprosessiin. Iso ESG red flag mitkä ovat tänä päivänä jo todellisia riskejä.
  • Alueen maan omistusrakenne paikallisten toimijoiden kanssa. Orocolla on luvat pintamaihin, mutta sopimuksen oikeaa sisältöä ei ole avattu ollenkaan PEA:ssa. riski siitä, että sopimus oikeasti toisi kohtuullisen merkittävää lisäkustannusta on olemassa.
  • Odotettava lisädiluutio. Yhtiö on puhunut itse polttavansa peräti 20MUSD (jos muistan oikein?) PFS-työhön. Nykyisellä market capilla tämän nostaminen tuo rankan diluution ja yhtiö ei saa rahaa edes nostettua kerralla ilman että mukaan tulisi joku strateginen taho mistä ei ole mitään viitteitä
22 tykkäystä

Hienoa että haastetaan! Toki muutama pointti oli aika ylimalkainen ja vaatii kyllä lisätietoa.

Poimin tästä muutaman kohdan, ja pahoittelut jos tulee itsestäänselvyyksiä mutta tuon päivitetyn PEA:n lukemisesta on jo muutama kuukausi eikä kaikki ole ulkomuistissa.

Maailma on täynnä kaivosprojekteja joita paikallinen väestö vastustaa, tästä näkyvimpiä esimerkkejä on Perussa jossa paikalliset pistivät roadblockit useampaan kaivokseen pitkäksi aikaa. Tai kaikkein räikein esimerkki Panamassa jossa Cobre Panama pistettiin säppiin kokonaan, syitä toki monia mutta yksi suurimpia oli nimenomaan paikallisten vastustus.

Eli alueellinen tuki ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys kaivoksille. Ilman paikallista tukea ei kannata edes yrittää ja toisaalta vahva paikallinen (kunta, osavaltio) tuki on merkityksellistä myös liittovaltiotasolla.

Laitatko konkreettisia esimerkkejä näistä niin ei jää ihan puhtaaksi arveluksi että mistä kommenteista on kysymys?

Infra on hyvä kun sitä tarkastellaan monien muiden suunnittelu-/rakennusvaiheessa olevien kuparikaivosten kontekstissa. Capexia tulee palamaan mutta näin tapahtuu jokaisen kaivoksen kohdalla.

Hyvä strip ratio, open pit tulee harjanteen huipulle (alkuvaiheessa siis) joten dumpperit tulevat alamäkeä kuorman kanssa ja tyhjänä ylös, toisin kuin monessa muussa kaivoksessa joissa mennään toistepäin. Kaasuputket löytyy, sähkölinjat löytyy, tieverkko löytyy, satama suhteellisen lähellä jne.

Mutta avaa ihmeessä tarkemmin tätä.

Tarkoitatko nyt sitä että näitä asioita ei ole huomioitu PEA laskelmissa vai mikä on tässä pointti?

Prosessilaitosten vaatima maanmuokkaus on aika pieni juttu tässä kokonaisuudessa ja jossain määrin jokainen kaivos vaatii tätä, onko Santo Tomas poikkeuksellinen tässä suhteessa?

Muistaakseni dumpperit eivät joudu ajamaan kumpuilevassa maastossa vaan siellä tulee olemaan tunnelissa menevä hihna joka siirtää murskatun materiaalin tunnelissa kulkevalla hihnalla käsittelylaitokselle.

Mihin keskiarvoon viittaat tässä? Jo olemassa olevien kaivosten keskiarvoon vai PEA/PFS/DFS vaiheessa olevien aihioiden keskiarvoon? Ja kaivoksen grade ei ole se ainoa merkittävä tekijä vaan se on osa yhtälöä jossa on opexit, capexit yms. laskettuna.

Onko sinusta PEA arviot tuotantokustannuksista siis jotain muuta kuin realistisia?

Miksi ei ole?

Laitatko linkkiä tuohon pohjavesiongelmaan?

Yleisesti olen nostanut esiin vesi- ja ympäristöasiat suurimmaksi riskiksi tämän hankkeen osalta ja niiden osalta ei voi kuin odottaa lisätietoa. Tämä on yksi alue jota PFS:ssä tullaan tarkemmin pureskelemaan mutta oletettavasti nämä ovat ns. teknis-taloudellisia insinööriongelmia jotka on ratkaistavissa - joskin lopulliset kustannusarviot ovat toki auki.

Perusteletko lisää, mihin tämä riski perustuu? Onko jotain syytä epäillä että sopimuksissa olisi jotain joka tuo lisäkustannuksia ja onko syytä olettaa että PEA:ssa ei näitä asioita olisi selvitetty? Eikö tämä ole aika peruskauraa PEAn osalta?

Tämä on se seuraava steppi ja yhtiö on antanut ymmärtää että tämän rahoituksen hakeminen on työn alla. Olen samaa mieltä että tätä rahaa ei saa nostettua - ainakaan nykyisellä kurssitasolla - ilman strategista sijoittajaa joten oletan että tästä kuullaan lisää kesä-syksy akselilla.

18 tykkäystä